Kuvat: Memphis Industries
LEVYT | Hauskasti eri suuntiin tempoilevaa indie folkia esittävä Jesca Hoop on viidennellä levyllään hämmästyttävä, yllättävä ja koskettava.
”Vaikutteita on haettu monista suunnista ja sekoitettu yhteen välittämättä liikaa siitä, mikä sopii minnekin.”
Tom Waits on luonnehtinut Jesca Hoopin olevan kuin ”nelipuolinen kolikko”. Itse löysin Hoopin musiikin pariin Spotifyn suosituksista: Stonechild-albumin (2019) hittibiisi Red White and Black oli lumoava. Niinpä tähän uuteen albumiin oli helppo lähteä tutustumaan, kun sen uutuuslistalta bongasin.
Mitenköhän Order of Romancea (Memphis Industries, 2022) luonnehtisi jotenkin tiiviisti? Ainakin albumi on yllättävä, monikerroksinen ja tempoileva. Sen tyylissä on leikkisyyttä. Vaikutteita on haettu monista suunnista ja sekoitettu yhteen välittämättä liikaa siitä, mikä sopii minnekin. Jonkinlaisena kaiken yhteen sitovana pohjavireenä on indie folk, täynnä pieniä poikkeamia ja omaperäisyyksiä.
Levyn aloittava Sudden Light on hyvä johdatus Jesca Hoopin maailmaan. Hatred Has a Mother riehakkaine torvineen on levyn kiehtovimpia kohokohtia. Lopusta löytyvä hiljaisen surumielinen Lyrebird on hieno lopetus. Silent Extinction kuvaa parisuhteen loppumisen jälkeistä toisen ihmisen pyyhkimistä pois omasta elämästä – ja ehkä siinä voi lukea viittauksia myös ympärillämme jatkuvasti tapahtuvaan hiljaiseen sukupuuttoon kuolemiseen.
Stonechildin tapaan tämäkin albumi on tehty yhdessä John Parishin (PJ Harvey, Aldous Harding) kanssa. Levyn musiikillinen monimuotoisuus vaatii vähän kuuntelukertoja ja totuttelua, jotta eri suuntiin poukkoilevasta musiikista saa otteen, mutta avauduttuaan Order of Romance kyllä palkitsee.
Jesca Hoop käsittelee sanoituksissaan runsasta valikoimaa aiheita, alleviivaamatta ja runollisella etevyydellä. Order of Romance on miellyttävän omaperäistä kuunneltavaa.
Mikko Saari
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kohtalokasta jyrää kuulaissa maisemissa – arviossa Minkin debyytti Nyt oon zen
LEVYT | Viisihenkinen Minkki-yhtye on löytänyt jo debyytillään rupisen jyrän ja tumman melodisuuden välisen tasapainon.
Raastepöytä on katettu ja kattilat täynnä puuroa – arviossa Jari Raasteen debyyttialbumi Fresh!
LEVYT | Petri Alangon johtama soulyhtye Jari Raaste heruttaa juurevasti juuri sopivan karvaisella otteella sekä torvilla ja taustalauluilla marinoiden.
Kari Ikosen trion musiikillinen matka vieraisiin kulttuureihin – arviossa Wishamaliin albumi Al-Barh
LEVYT | Wishamalii sekoittaa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan etnosoundiin ripaukselliseen länsimusiikkia.
Matka avaruudelliseen äänimaailmaan – arviossa Heli Hartikaisen Chronovariations
LEVYT | Saksofoni paukkuu, naksuu, tuhisee ja puhisee, kun Heli Hartikainen luo avaruudellisia ääniä ja mietiskelevän maalauksellista äänimaisemaa.