Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt. Kuvat: Appendix Fotografi / Otava
KIRJAT | Vihan jäljet on seitsemäs osa Hjorth & Rosenfeldt -kirjoittajakaksikon dekkarisarjassa, jossa seurataan kriminaalipsykologi Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä aherrusta.
”Loputtomiin ei pienestä työryhmästä voi uusia käänteitä luoda. Mutta Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä fanit tuskin tässäkään romaanissa joutuvat pettymään.”
ARVOSTELU

Hjorth & Rosenfeldt: Vihan jäljet
- Otava, 2021.
- Suomentanut Elina Lustig.
- 460 sivua.
Vihan jäljet (Otava, 2021) on seitsemäs osa omanlaisestaan kriminaalipsykologista kertovassa sarjassa. Päähenkilö on vaihteen vuoksi muu kuin keski-iän ylittänyt yksinäinen, viinaan menevä ja liikaa töitä tekevä mies – Sebastian Bergman on nimittäin keski-ikäinen entinen seksiaddikti, jolle tärkeintä elämässä on nyt suhde omaan jälkikasvuunsa – mikä on yllätys hänelle itselleenkin.
Sebastian Bergman on kriminaalipsykologi, joka on vuosien mittaan onnistunut tekemään itsestään sekä ei-toivotun työkaverin että ammattilaisen, jota kukaan ei pysty korvaamaan. Nuorempana Bergman tuntui kulkevan kuin pakon sanelemana sinne, minne kikkeli vei, ja siitä aiheutui aina tavalla tai toisella harmia koko murharyhmälle. Vähitellen työyhteisö on alkanut uskoa, että Bergman on muuttunut, minkä ansiosta hän on saanut armon palata murharyhmän tutkimuksiin ainakin toisinaan.
Sarjan kaikissa kirjoissa rikosten rinnalla kulkevat työryhmän henkilösuhteet, ja ne ovatkin ehkä suurin syy tarttua aina uuteen osaan. Henkilöhahmot ovat kasvaneet ja kehittyneet osa osalta, ja Vihan jäljissä ollaan siellä, minne ollaan oltu matkalla jo useamman osan ajan.
Vihan jäljet kyllä kulkee yhtä sujuvasti kuin sarjan muutkin teokset, mutta jotain intoa ja menoa siitä puuttuu. Loputtomiin ei pienestä työryhmästä voi uusia käänteitä luoda, tai ihmissuhdekoukeroissa joudutaan mauttomuuksiin tai hulluuksiin.
Mutta Sebastian Bergmanin ja hänen työryhmänsä fanit tuskin tässäkään romaanissa joutuvat pettymään.
Sebastian Bergmanista kirjoittavalla kaksikolla on vankka kokemus jännityksen maailmasta; Michael Hjorth on käsikirjoittanut muun muassa Wallander-elokuvia ja Hans Rosenfeldt Silta-televisiosarjaa. Duo tutustui vuosikymmeniä sitten Ruotsin television viihdetoimituksessa. Ruotsalaismedian mukaan heidän yhteinen tuotantonsa jatkuu tulevaisuudessakin, vaikka molemmat työskentelevät myös tahollaan yksin.
Leena Reikko
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kuka saa nimetä väkivallan, kysytään Laura Gustafssonin Lihakirjassa
KIRJAT | Laura Gustaffsonin romaani pureutuu raiskauksiin ja toisenlajisten eläinten hyväksikäyttöön. Aiheet ovat rankkoja, mutta osuvuudessaan Lihakirja on myös lakonisen hauska.
Juonittelevia liikemiehiä ja vakoilijoita – arviossa James Clavellin klassikkoromaani Noble House
KLASSIKKOKIRJAT | Noble House kertoo häikäilemättömistä liikemiehistä, jotka ovat Sun Tsunsa lukeneet, ja soveltavat sodankäynnin oppeja suoraan liike-elämään.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.







