Kuvat: Katri Dahlström
TEATTERI | Vera, Raija ja Maire Valtonen eivät olleet ainoastaan pehmeä-ääninen laulutrio, vaan äidin vahvistama päämäärätietoinen perhekvartetti.
”Kädet yhteen ja pyyntö yläkertaan, että ilmat suosivat tätä hienoa naisten musiikkinäytelmää.”
ARVOSTELU

Pyynikin kesäteatteri: Harmony Sisters
- Sovitus ja ohjaus: Olka Horila
- Ensi-ilta: 10.6.2026 Tampereella
Laulavatpa he hyvin! Se on ensireaktioni, kun Nomi Enckell (Vera Valtonen), Matleena Junttanen (Raija Valtonen) ja Anna-Sofia Tuominen (Maire Valtonen) pääsevät ääneen kesäteatterin estradilla. Eivät he toki ihan alkuperäiseltä Harmony Sisters -yhtyeeltä kuulosta, mutta suoritus on vakuuttava. Näiden äänten varaan kelpaa rakentaa onnistunut esitys Pyynikillä.
Näyttämön taikaan kuuluu, että koko illan aikana en ole ihan varma, laulavatko naiset taustanauhalta (kuten aavistelin) vai livenä (kuten tapahtuu; vain muusikoiden osuudet on äänitetty etukäteen). Kun laulu todella tapahtuu tässä ja nyt, yleisön edessä, voi vain nostaa hattua äänten kokoaikaiselle puhtaudelle ja kestävyydelle.
Niin tai näin, tässä kesäteatterissa viihtyy ja hieman yli 2,5-tuntinen esitys kuluu nopsaan. Laulua ja tuttuja sävelmiä on paljon, mutta puheosuudet ja tapahtumien eteneminen on rytmitetty mukavasti nuottien väliin.
Esitys on myös hyvin dynaaminen: katsomo pyörii usein, ja naiset ja heitä kehystävät miehet liikkuvat mukana. Helmat heiluvat Pyynikin illan navakassa tuulessa. Eniten käy sääliksi lapsinäyttelijöitä, jotka värisevät ohuissa ja melkein hihattomissa leningeissään.
Tuntematon sotilas kesti Pyynikillä vaikka sateisenkin illan, mutta Harmony Sisters ei. Kädet yhteen ja pyyntö yläkertaan, että ilmat suosivat tätä hienoa naisten musiikkinäytelmää.

* *
Ester-äiti piti nuhteessa
Harmony Sisters perustuu Elina Snickerin näytelmiin, jotka on Pyynikille sovittanut ja ohjannut Olka Horila. Viime talvikaudella sisarusten tarina nähtiin Kemin Teatterissa Jouni Rissasen sovittamana ja ohjaamana.
Horila on tehnyt hyvää työtä, sillä Valtosen sisarusten taustasta, perheestä, urasta ja sen aallokoista piirtyy illan aikana tarkka kokonaiskuva. Tarina olisi varmaan sallinut vielä pikkuisen tiivistämistä ja muutaman laulunkin pois jättämisen ilman, että mitään olennaista olisi menetetty. Mutta hyvä näin.
Kolmen sisaruksen takaa keskiöön nousee heidän aina rakastava ja topakka äitinsä ja managerinsa Ester (Anna-Maija Tuokko), jonka tehtävänä on tarinan juontaminen ja eteenpäin kuljettaminen. Tosielämässäkin äidin merkitys oli keskeinen, kuten Olka Horila kertoi Ritva Alpolan tekemässä ennakkohaastattelussa.
Tuokko on langat käsissään pitävänä äitinä nainen paikallaan, mutta rooliinsa vielä aika nuori. Pyynikillä Ester todellakin näyttää siltä ”neljänneltä harmonysisteriltä”, jonka Horila mainitsi.
Äiti vahti tarkasti tyttöjensä koulunkäyntiä. Jos se ei sujuisi hyvin, uhkauksena oli heidän joutumisensa suomalaiseen kouluun. Ruotsinkielisessä perheessä (Esterillä oli norjalaiset sukujuuret) se oli riittävän kauhistava mahdollisuus.

* *
Kohtuuton ”palkkio”
Harmony Sisters on vahvojen naisten näytelmä, jossa miehet ovat statisteja, myötäilijöitä tai rakastajia. Eniten heistä jäävät mieleen Georg de Godzinsky (Jaakko Wuolijoki) – tätä hahmoa olisi nähnyt mielellään enemmänkin – sekä Berliinin-matkan tinasotilasmainen ”Reiseleiter” (Petja Pulkkinen).
Todellakin, ne Berliinin-matkat. Yleisradio lähetti Suomessa suureen suosioon nousseen leiditrion aseveli- ja esitysmatkoille natsi-Saksaan. Valtoset haaveilivat Amerikan-valloituksesta, mutta päätyivät sotaa käyvään Keski-Eurooppaan.
Vastaanotto oli komea ja esiintymispalkkiot ruhtinaalliset, mutta veljeily natsien kanssa lopulta pilasi naisten maineen Suomessa. Rauhan tultua he jatkoivat levytysuraansa Ruotsissa, sillä Suomessa ovet lyötiin kiinni. Kotimaan julkisuuteen nousi uusi Metro-tytöt-yhtye, kaksi Väkeväisen sisarusta ja heidän serkkunsa.
Valtosen siskosten kohtelu näyttää nyt käsittämättömältä ”palkkiolta” triolle, jonka esittämä Kodin kynttilät ja muut herkät laulut olivat tuoneet toivoa ja hetken lepoa sadoille tuhansille juoksuhaudoissa ja korsuissa värjötelleille ja pelänneille sotilaille.
Suomesta on ennenkin lähdetty ulkomaille uraa rakentamaan – ja tehty sen varjolla myös virhevalintoja. Todellista vaihtoehtoa Valtosilla tuskin oli, ja siitä heitä vielä rankaistiin kohtuuttomasti. Harmony Sisters nousi uudelleen parrasvaloihin vasta suomettumisen ja sosialismin romahduksen jälkeen 1990-luvulla, juuri ennen siskosten kuolemia.

* *
Naisten sotajuttuja
Valtosen perhetrion tarinan ja muistojen tallentamisesta iso kiitos kuuluu kirjailija-toimittaja Maarit Niiniluodolle. Hän kirjoitti heistä elämäkerran vuosina 1991–1992 ja tapasi kaikki rouvat erikseen vuoroin Kotkassa ja Tukholmassa. Niiniluoto myös otti talteen ja toi Suomeen siskosten keräämät Harmony Sisters -aiheiset leikekirjat ja -albumit.
”Siskot kertoivat ensimmäisten ammattimaisten naistaitelijoiden tarinaa suomalaisen viihteen historiasta”, Niiniluoto kirjoittaa näytelmän käsiohjelmassa – joka sivumennen sanoen on todella hyvin tehty ja tuhti tietopaketti tämän yhtyeen historiasta.
Lopuksi on pakko nostaa esiin näytelmän kohtaus, joka tapahtuu synnytyssairaalassa. Maire Valtonen odottaa tyttövauvaa viereensä, ja samassa huoneessa itkeä niiskuttaa toinenkin juuri synnyttänyt nainen (Petra Ahola).
Seuraa keskustelu, joka on todellinen naisten välinen debriefing ja ”sotajuttu”. Synnytyksen jälkeisiä repeämiä ja vaurioita pohditaan ja ommellaan yhteen kuin miesten saamia sotavammoja ikään.
Riemukkaan kauhea keskustelu on terveellinen muistutus kaikille miehille siitä, kuka tässä maailmassa tekee varsinaisen työn.
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
EDIT. 12.6.2026 klo 10.30. Lisätty maininta lauluosuuksien esittämisestä livenä ja soiton äänittämisestä ennakkoon.

Loppukiitokset. Kuva: Kari Pitkänen
Pyynikin kesäteatteri: Harmony Sisters
- Alkuperäisteksti Elina Snicker
- Sovitus ja ohjaus Olka Horila
- Apulaisohjaaja Saija Viljanen
- Koreografi Katri Liikola
- Lavastussuunnittelu Riikka Aurasmaa
- Pukusuunnittelu Ulla-Maija Peltola
- Kampaukset ja maskeeraus Riina Vänttinen
- Äänitys ja äänisuunnittelu Sami Silén
- Musiikin sovitus ja harjoitus Niina Alitalo
- Näyttelijät Nomi Enckell, Matleena Junttanen, Anna-Sofia Tuominen, Anna-Maija Tuokko, Petra Ahola, Petja Pulkkinen, Kai Vaine, Jaakko Wuolijoki, Anna Arola, Saana Heino, Antti Heinonen, Roosa Kari, Olli Tulkki, Aada Dahlgren, Kiira Koski, Maikki Ruokamo, Maija Vuorinen, Venla Dahlgren, Mea Miilumäki.
Ensi-ilta Pyynikin kesäteatterissa Tampereella 10.6.2026. Esityksiä 8.8. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomenlinnan kesänäytelmä kattaa pätkän Suomen historiaa – arviossa Missä kuljimme kerran
TEATTERI | Riikka Oksasen sovitus Kjell Westön romaanista antaa hahmojen kertoa omasta taustastaan ennen kuin paljastaa mitä kullekin sodan aikana tapahtui.
Täydelliset häät ovat juuri niin farssi kuin sen pitääkin olla – arviossa Tampereen Komediateatterin ensi-ilta
TEATTERI | Panu Raipia on onnistunut toteuttamaan Robin Hawdonin menestysnäytelmän riemukkaaksi kaaokseksi tähtikaartinsa kanssa.
Sivistävää ja sivaltavaa kahden näytelmän voimin – arviossa Teatteri-iltojen Akseli Gallen-Kallelan kootut teokset ja Napa
TEATTERI | Valkeakosken Teatteri-iltojen näytelmät saavat teatteriin myös heitä, jotka eivät siellä yleensä käy.
Lempeä ja lämmin tarina ystävyydestä ja luonnosta – arviossa Siuron Koski-Teatterin Havu ja Neulanen
TEATTERI | ”Esitystä oli kiva katsoa. Se ei ollut yhtään liian jännittävä. Siinä oli hauskoja tyyppejä ja ne tanssivat hauskasti.” – Max 6v.




