Kuva: Readme.fi / Jenny Rostain
KIRJAT | Mitä jos omalla pihalla kasvavat rikkaruohot ovatkin rikkausruohoja?
”Hurmaava horta hurmaa ja inspiroi kokeilemaan erilaisia luonnonantimia.”
ARVOSTELU
Raija Kivimetsä: Hurmaava horta – Ruokaa ja rohtoja villiyrteistä
- Readme.fi, 2026.
- 328 sivua.
Hurmaava horta (Readme.fi, 2026) on neljäs, uudistettu ja täydennetty laitos terveystoimittaja, tietokirjailija, villiyrttikouluttaja ja luontoyhteysohjaaja Raija Kivimetsän aikaisemmista teoksista. Kirja on melkein kilon painoinen tuhti hortajärkäle, hyvässä mielessä. Se pitää sisällään runsaasti tietoa villiyrteistä ja villivihanneksista sekä niiden käyttömahdollisuuksista.
Kivimetsän kansanparantajana toiminut ukki johdatteli lapsenlapsensa aikoinaan luonnonkasvien maailmaan. ”Horta” tarkoittaa luonnosta löytyviä, villeinä kasvavia, syötäviä kasveja. Näiden villiyrttien keräilyä Kivimetsä puolestaan kutsuu hortoiluksi.
Kivimetsä korostaa vahvasti hortoilun ekologisuutta ja pitää villiyrttien keräämistä ilmastotekona, sillä hortoilun hiilijalanjälki on usein nolla. Hän puhuu myös hortaan hurahtaneista:
”Vain yksi suupala voi aiheuttaa riippuvuutta ja johtaa loppuelämän hortoiluharrastukseen.”
Toisaalta nirsoilukin on sallittua eikä kaikista mauista tarvitse pitää. Jokainen voi valita juuri itselleen sopivat kasvit. Villiyrtit nimittäin saattavat maistua aluksi vahvoilta ja oudoilta mietoihin salaatteihin tottuneille. Omien mieltymystensä mukaan hortasta voi valmistaa erilaisia ruokia, mausteita, teetä, smoothieita, rohtoja, voiteita tai vaikkapa jalkakylpyjä. Jokaisenoikeudet takaavat kaikille mahdollisuuden kerätä luonnosta villejä kasveja kotitarpeisiin, jolloin rikkaruohoista tuleekin rikkausruohoja.
”On turha ostaa kaupasta rucolaa, kun omalla pihalla tai lähiluonnossa kasvaa ehytlaitaisia voikukanlehtiä ja heleänvihreitä vuohenputkia salaattia varten.”
Parhaimmillaan kasvit ovat keväällä nuorina ja suppuisina, mutta hortaa voi periaatteessa kerätä pitkälle syksyyn asti. Villiyrtit kuitenkin pilaantuvat nopeasti ja on siksi käsiteltävä heti poimimisen jälkeen. Tärkeää on myös selvittää, ettei keräysalueella ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita.
Teokseen on valittu tarkemmin esiteltäväksi joukko kasveja, joista kerrotaan niiden kasvupaikka, käyttö keittiössä, muita vinkkejä sekä miten yrtti toimii rohtona. Esimerkiksi maitohorsma pitää pitää miehen viriilinä ja nokkonen voi lisätä testosteronin tuotantoa. Poimulehti taltuttaa PMS-oireita, mesiangervo avaa yhteyden keijujen maailmaan ja litulaukkaa on kutsuttu myös köyhän miehen sinapiksi. Piharatamon siemenistä voi valmistaa hiusgeeliä ja voikukannupuista kotimaisia kapriksia. Takiaisen lehtiä voi puolestaan käyttää pefletteinä saunassa ja suolaheinällä kiillottaa tummuneet hopeakorut.
Mukana on myös pieniä anekdootteja kasveihin liittyvistä myyteistä. Ennen muinoin esimerkiksi uskottiin, että poimulehden kastepisaroissa olisi taikavoimia ja sen vuoksi alkemistit yrittivät muuttaa niiden avulla raudan kullaksi.
Teoksen loppuosa pitää sisällään erilaisia hortareseptejä, kuten esimerkiksi sekahortapannarin, siankärsämöpastan, villiintyneen lasagnen, hortapotut, hortasillin, kuusenkerkkätryffelit ja hortahakkeluksen. Jotkut resepteistä vaikuttavat aineksiltaan melko erikoisilta ja ehkä mukaan olisi voinut ujuttaa useamman aivan tavallisen perusreseptin, vaikkapa mararonilaatikon, jossa jauheliha on korvattu sopivalla hortalla. Lisäksi reseptien ohessa olisi voinut olla aina kuva valmiista ruoka-annoksesta, jotta kokkailija tietäisi, miltä annoksen tulisi onnistuessaan näyttää.
Hurmaava horta hurmaa ja inspiroi kokeilemaan erilaisia luonnonantimia, mutta tarjontaa on niin runsaasti, ettei oikein tiedä, mistä kokeilun aloittaisi. Ehkäpä keväällä voisi lähteä liikkeelle villistä chiavispipuurosta, jossa chiansiementen ja kauramaidon joukkoon sekoitetaan kuusenkerkkiä ja puolukoita.
Kati-Annika Ansas
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Älä koskaan luovuta – arviossa Sylvester Stallonen omaelämäkerrallinen Portaat
KIRJAT | Näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja Sylvester Stallone kertoo tarinansa lapsuudesta läpimurtoelokuvaansa Rocky.
Turhautunut diplomaatti Genevessä talvisodan alkupäivinä – arviossa Ilkka Rentolan Geneven mies
KIRJAT | Ilkka Rentola onnistuu luomaan kirjan sivuille oudon epätodellisen tunnelman, jonka voi uskoa syntyvän vain Genevessä joulukuussa 1939.
Kaikki lähtee kipinästä – arviossa Tiina Hautalan ja Karoliina Suoniemen opas tietokirjoittajille
KIRJAT | Tietokirjan kirjoittaminen on kuin salapoliisin työtä, jossa metsästetään lähteitä ja seurataan johtolankoja.
Lapinlahden Linnut oli Tapio Liinojalle vain yksi vaihe uralla – arviossa Sateet tulevat ajallaan
KIRJAT | Takavuosien suosikkiyhtye Lapinlahden Linnut on kiinnostanut Timo Rossia niin paljon, että hän kertoo bändistä jälleen kerran tuoreessa julkaisussaan.