Lapinlahden Linnut oli Tapio Liinojalle vain yksi vaihe uralla – arviossa Sateet tulevat ajallaan

Timo Rossi. Kuvat: Petri Mulari / Docendo

Ohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija Timo Rossi on tutustunut perin pohjin legendaariseen Lapinlahden Linnut -yhtyeeseen. Hän sai vuonna 2012 valmiiksi Tampereen yliopistoon pro gradu -tutkielman Lapinlahden Lintujen rocklyriikasta otsikolla Mies ja maskuliinisuus eikä ole vieläkään päässyt irti aiheestaan.

Kolme vuotta sitten julkaistiin Rossin kirja Lapinlahden Linnut – Miksei asioista puhuta? (Docendo, 2023). Aihe jäi ilmeisesti edelleen kaivelemaan, koska tänä syksynä vuorossa on elämäkertateos Tapio Liinoja – Sateet tulevat ajallaan (Docendo, 2026).

On hyvinkin mahdollista, että näyttelijä, muusikko ja kirjoittaja Tapio Liinojalla, 72, oli niin paljon kerrottavaa edellisen lintukirjan haastatteluissa, että häneen oli aivan välttämätöntä palata. Ainakin hän pääsee nyt kertomaan oman näkemyksensä niin Lapinlahden Lintujen urasta kuin omastaankin.

Alkusanoissaan kirjailija kertoo tehneensä graduaan vuonna 2009 ja tutustuneensa Tapio Liinojaan. Hän kuvaa yhteistyön Tapion kanssa olleen hedelmällistä.

Muistelmateosta ei suinkaan ole väsätty kaksistaan Helsingin Kumpulan talossa. Timo Rossi on haastatellut päähenkilön lisäksi lähes 50 Liinojan läheistä tämän pitkän ja monipuolisen uran eri vaiheista.

* *

Kirjan rakenne on elämäkertateokselle tyypillinen. Aluksi lähdetään liikkeelle lapsuudesta ja edetään varttuneeseen ikään, jolloin kaikkea voi katsella taakse päin. Väistämättä esiin nousee tummiakin sävyjä, kun läheiset työtoverit ja ystävät alkavat siirtyillä manan majoille.

Julkisessa ammatissa työskennelleestä Tapio Liinojasta on saatu mukaan runsas ja kiinnostava valikoima kuvamuistoja. Lisäksi kuvaliite tarjoaa oivat otokset yksityisen albumin antia. Kokonaisuutta ryydittävät muutamat Liinojan sanoitukset ja muut kirjoitukset.

Lapinlahden Lintujen tarinaa kuvattiin peräti 400-sivuisella opuksella, nyt sivuja on selvästi vähemmän. Loistavaa, että loppuun on koottu parille kymmenelle sivulle listat Liinojan kirjoista, lehtijutuista, elokuva-, tv- ja teatterirooleista ja käsikirjoituksista. Sieltä puuttuu vain luettelo henkilöistä, jotka kirjassa mainitaan.

Suurelle yleisölle tutuimpia näyttelijäsuorituksia lienevät tv-ohjelmat Pentti Haanpää (1988–1989), Raid (2000), Lapinlahden Lintujen show’t (1988–1995) sekä Timo Koivusalon ohjaamat elokuvat Pekko ja massahurmaaja (1995), Kulkuri ja joutsen (1999), Kaksipäisen kotkan varjossa (2005), Täällä pohjantähden alla (2009) ja Vuonna 85 (2013).

* *

Mikäli Tapio Liinoja – Sateet tulevat ajallaan -teoksen loppusivuille olisi koottu vielä henkilöluettelo, sivumäärä olisi kasvanut melko harppauksen. Kirjassa esiintyvien henkilöiden määrä on huima. Kaveri- ja yhteistyökumppaneiden verkosto hämmästyttää laajuudellaan.

Aika harvoin tulee elämäkerroissa vastaan vastaava nimivyöry. Tykitys alkaa perheen ja suvun nimistä ja jatkuu parhaisiin lapsuudenystäviin. Koulu- ja opiskelukaverien kautta edetään työkavereihin, muusikoihin, näyttelijöihin, naapureihin, ystäviin ja kylänmiehiin.

Kaikki tuntuvat vakuuttelevan yhtä asiaa. Sitä, miten rauhallinen, lempeä, ystävällinen, sovitteleva ja rauhoittava herrasmies Tapio Liinoja on. Musiikkituottaja Ilkka Vainio on haastattelussa todennut, että Liinojasta ominaisuuksineen olisi voinut tulla erinomainen pappi.

* *

Timo Rossi on huolellinen tekijä. Hän keskittyy asiansa ytimeen. Kohupaljastuksiin hän ei näytä tarkoituksellisesti pyrkivän. Luultavasti myös Tapio Liinojan taipaleelta olisi sellaista saanut esiin, niin monessa mies on ollut mukana. Vaikuttaa siltä, että Liinoja on aina etsinyt uuden väylän, jos yksi on tukkeutunut, eikä hänen tapanaan ole ollut sanoa ei.

Kokonaisuus ei missään nimessä vaikuta silotellulta. Paikoin avautumiset vaikuttavat kovinkin rohkeilta, esimerkiksi erilaisia sairaskertomuksia kerrattaessa. Arkojakin asioita esitetään silti luontevasti, mikä saa lukijan kokemaan ne luonnollisina elämään kuuluvina käänteinä, mitä ne tietenkin ovatkin.

Seitsemään lukuun eri ajanjaksojen mukaan jaettu teos listaa välillä näyttämöllä tehtyjä töitä jopa puuduttavan tarkasti. Yhden luvun otsikko on Rooma, mutta sen alta löytyy muun muassa kuvaus dramaattisista hetkistä New Yorkissa ja Jersey Cityssä. Siellä Liinoja sai melko osuvan lempinimen ”herra Nicholson”.

Aila-Liisa Laurila

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua