Tuuli Paju. Kuvat: Mitro Härkönen

Susanna Kuparinen ja Maria Pettersson ovat käsikirjoittaneet ja Kuparinen ohjannut jälleen näytelmän ajankohtaisesta ja polttavasta aiheesta. On rohkeaa tuoda näyttämölle vahva Palestiina-tuki ilmapiirissä, jossa asiaa halutaan vähätellä, jopa haudata Suomen poliittisessa johdossa.

Poiskatsojat ei tyydy tuomaan väkivallan raadollisuutta katsojien silmille pelkästään siviilien kärsimystä ja kuolemaa näyttävillä videoilla, vaan kytkee asian näytelmän tekstin myötä laajempaan kehykseen: Gazassa tuhotaan palestiinalaisten mukana länsimaista sopimusjärjestelmää sekä kansainvälisiä lakeja ihmisoikeuksista ja sodan säännöistä. Palestiinalaisten hädän liittäminen Jeffrey Epsteinin ja hänen ympärillään pyörineiden ultrarikkaiden pohjattomaan ahneuteen, jossa aseteollisuus on vain välikappale, oli silmiäavaavaa.

Vaikka Poiskatsojien aihe on vakava, esitys saa satiirisen ja humoristisen vivahteensa vuoksi myös nauramaan. Surullista kyllä, ennen kaikkea poliitikkojen puheiden naurettavuudelle. “Me teemme kaikkemme” on pääministeri Petteri Orpon ja ulkoministeri Elina Valtosen hahmojen jatkuvasti toistama lause, kun kysytään Palestiinan siviilien kohtalosta. Tai kun puolustusministeri Antti Häkkänen vakuuttaa ryhdikkäänä, että on aivan ”normaalia” sitoutua vuosikymmenen asekauppoihin Israelin kanssa.

Myös media saa oman osansa kritiikistä: se vaikenee, pehmentää, peittelee ja edelleen uutisoi Israelista normaalina valtiona ja vähättelee sen toimia Palestiinassa. Näytelmässä näytetään, miten journalismilta on kadonnut kyky erotella oikea ja väärä toisistaan.

Hanna Raiskinmäki, Tommi Eronen ja Tuuli Paju.

* *

Taide tuomitsee Petterin helvettiin

Poiskatsojissa käytetään ymmärrettävästi paljon aikaa siihen, että avataan Israelin ja Palestiinan monimutkaisen ja vuosikymmeniä kestäneen konfliktin taustoja. Näytelmän ensimmäiset videot kuvaavat sitä, kun lokakuussa 2023 Hamas hyökkäsi Israelin puolelle ja brutaalisti tappoi 1 200 israelilaista. Tämän jälkeen näytelmän valtava videovirta siirtyy kuvaamaan palestiinalaisten siviilien ja Gazan infrastruktuurin tuhoamista, jotka Israel on jatkanut tuosta hetkestä tähän päivään perustellen toimintaa Israelin oikeudella puolustaa itseään. Kuolleita palestiinalaisia on jo yli 70 000, suuri osa heistä lapsia ja naisia. ”Puolustaminen” on muuttunut kansanmurhaksi.

Esitys kesti yli kolme tuntia, mistä olisi helposti voinut napsaista ainakin puoli tuntia pois. Välillä dokumentaarinen ote tuntui syövän teatterin ilmaisuvoimaa. Varsinkin näytelmän ensimmäinen puoli liikkui suurimman ajan uutislähetyksen ja dokumentin rajapinnoissa.

Vasta hetki ennen puoliaikaa näyttämöllä nähtiin riemukas episodi sitä, mihin teatteri ja taide vielä pystyy, kun todellisuus on antanut periksi. Pääministeri Petteri tuomitaan helvettiin, minkä jälkeen hänet haudataan papereiden alle ja hän joutuu puolihullujen hallituskumppaniensa riehumisen kohteeksi. Helvetin toisessa vaiheessa toteutuu Petterin pahin painajainen – hänestä on tulossa sosiaalidemokraatti. Yleisö ulvoi naurusta, kun Petteri huusi hädissään: ”Ei sosiaalidemokraatti, ei!”

Tommi Eronen, Hanna Raiskinmäki, Tuuli Paju ja Geoffrey Erista.

* *

Ratkaisuja käsiohjelmasta

Teatterin tehtävä ei ole antaa ratkaisuja. Poiskatsojat on peili, josta me kansalaiset ja päättäjät voimme katsoa itseämme. Sen miettiminen, mille ryhdymme, kun verkkokalvoillemme on tallentunut Israelin toteuttaman kansanmurhan kuvat esityksestä, jää jokaisen oman harkinnan varaan.

Poiskatsojien digitaalinen käsiohjelma auttaa seuraavien askelten ottamisessa. Siellä on tietoa kohteista, joiden kautta voi lahjoittaa rahaa Gazan sodan uhreille. Esitteessä on myös linkkejä taustoihin, medioihin, kirjoihin ja podcasteihin, joista voi saada monipuolista kuvaa monimutkaisesta tilanteesta.

Myös ohjaaja Kuparinen antaa selkeitä askelmerkkejä tulevaan käsiohjelmaan kirjoittamassaan esittelyssä:

”Mitä Suomi voisi tehdä?

 

Me voisimme ottaa mallia vaikkapa Espanjasta ja käyttää järeintä mahdollista keinoa: jäädyttää asekaupat Israelin kanssa kokonaan. Se on ainoa keino jolla on vaikutusta ja ainoa tapa irrottaa Suomi sotarikollisista. 

 

Asekaupalla Israelin kanssa me rahoitamme kansanmurhaa. Ei rahoiteta sitä. 

 

Entä missä on toivo? Se on meissä tavallisissa ihmisissä ja demokratiassa. Jos me emme halua kansanmurhaan sallivasti suhtautuvia poliitikkoja eduskuntaan, ei äänestetä heitä sinne. Jos poliitikko ei tiedä kumman valitsee, kansainväliset säännöt vai kansanmurhan, voi rauhassa vetää johtopäätöksen, ettei hän osaa tehdä oikeaa valintaa missään muussakaan kysymyksessä.” 

Vaikka Poiskatsojat korostaa sitä, että kansalaiset jo kantavat huolta Gazan kriisistä päättäjien ollessa hiljaa, jokainen meistäkin voi tehdä enemmän. Edelleen joka päivä Palestiinassa kuolee siviilejä. Lapsia ja naisia.

Marja Heinonen

Poiskatsojat

• Teksti Susanna Kuparinen ja Maria Pettersson
• Ohjaus Susanna Kuparinen
• Lavastussuunnittelu ja esitysdramaturgia Akse Pettersson
• Pukusuunnittelu Saara Ryymin
• Videosuunnittelu Rasmus Vuori, Tomi Suovankoski ja Taavi Hasunen
• Valosuunnittelu Tomi Suovankoski
• Äänisuunnittelu Jani Rapo
• Musiikin sävellys Kerkko Koskinen
• Maskeeraussuunnittelu Leila Mäkynen
• Dramaturginen assistentti Mimmi Ahonen
• Yleisötyö Jenni Bergius ja Maaretta Riionheimo
• Rooleissa Geoffrey Erista, Tommi Eronen, Tuuli Paju, Hanna Raiskinmäki

Ensi-ilta Helsingin KOM-teatterissa 9.9.2026. Esityksiä 5.12. asti. Esityskalenteriin tästä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua