Anna Harju. Kuvat: Tammi / Jan Lönnberg
KIRJAT | Anna Harjun dekkareiden rikoskomisario Taro Auramo on itsekäs ja itsekeskeinen hahmo, johon samastuminen vaatii aikaa.
”Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi.”
ARVOSTELU
Anna Harju: Sydänveri
- Tammi, 2026.
- 372 sivua.
Anna Harju osaa kirjoittaa. Hänen suomen kielensä on elävää ja vaihtelevaa. Harjun kirjat ovat helppoa luettavaa, koska teksti ja tarina kulkevat tasapainoisesti käsi kädessä.
Esikoisdekkarissaan Jäljet (Tammi, 2025) Harju esitteli lukijoille rikoskomisario Taro Auramon. Sydänveressä (Tammi, 2026) Auramo jatkaa samalla linjalla: hän on epämiellyttävä, itsekeskeinen ja empatiakyvytön. Rikoskomisario on seksiriippuvainen ja rakastaa hienoja autoja, mutta ei juurikaan anna itsestään kenellekään mitään.
Sydänveressä Auramo joutuu väkisinkin tekemään jotain totutusta poiketen, sillä hänet määrätään selvittämään traumatisoituneen pienen pojan henkilöllisyys. Lukijaa ei yllätä, ettei hän osaa toimia pojan kanssa alkuun lainkaan. Tarinan edetessä Auramosta paljastuu hitunen empaattisuutta, mutta vain hitunen. Päähenkilön takia kirjaan lämpenee hitaasti.
Anna Harju pyörittää dekkaritarinaa ympäri Tamperetta kipaisten välillä myös Kihniön maaseudulla. Paikalliselle lukijalle tutut paikat herkuttelevat tarinoissa. Harju ei kuitenkaan yllä siihen, mitä Seppo Jokinen on jo tehnyt. Jokisen komisario Koskinen on seikkaillut 30 romaanissa ympäri kaupunkia ja esitellyt kaupungin joka kulman. Haluaisin Taro Auramon tarinoissakin lukea tarkempia yksityiskohtia tapahtumapaikoista, jotta voisin kuvitella olevani samassa paikassa. Ehkä jatkossa Auramo löytää omanlaisensa tavan kulkea monesti tallatuissa maastoissa.
On kuitenkin ihanaa, että Tampereesta kirjoitetaan edelleen. Tampere on monipuolinen kaupunki, jossa riittää sopivia, syrjäisiä kolkkia murhapaikoiksi. Kyllä tänne useampikin rikoskomisario mahtuu!
Petra Stolt
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kjell Westö palaa nuoruutensa 1980-luvulle – arviossa Coda
KIRJAT | Kjell Westön Coda on taitavasti rakennettu muistelmaromaani nuorista suomenruotsalaisista kulttuuriradikaaleista 1980-luvun Helsingissä.
Asko Sahlbergin Antonius on ihmisyyden ja ajattomuuden monumentti
KIRJAT | Historian hahmon herättäminen henkiin kirjan sivuille vaatii ponnistelua tuon henkilön pään sisään pääsemiseksi. Tämän Sahlberg tekee taidolla, kuten odottaa sopiikin.
Yhteiskunnallista pohdintaa runoudesta – arviossa Vesa Rantaman Runominän vuosi
KIRJAT | Rantama on valinnut vuoden jokaiselle kuukaudelle runon, joka avaa oven jonkin runouteen liittyvän teeman käsittelyyn.
Kotimaisen runouden korpirastas saa vihdoin elämäkerran – se onkin sitten mestarillinen
KIRJAT | Einari Vuorela oli paljon muutakin kuin Keuruun luontorunoilija. Säkeistä löytyy myös vihaa, sotaa, surrealistisia näkyjä, rakkautta ja jopa kiehuvaa erotiikkaa.