Kuvat: Kairaamo / Vojtěch Vlk
KIRJAT | Onko tarpeen kirjoittaa menneestä tulevaisuudesta, jota ei oikeasti tapahtunut?
”Vastaus on kyllä; vaikka sosialismi on poissa Euroopasta, totalitarismin vaara ei ole.”
ARVOSTELU

Alena Mornštajnová: Marraskuu
- Suomentanut Susanna Räty.
- Kairaamo, 2025.
- 298 sivua.
Alena Mornštajnová (s. 1963) jatkaa kirjoittamista ihmisistä, jotka ainakin osittain elävät Valašské Meziříčíssä. Kirjailija asuu itse tuossa kaupungissa. Susanna Räty on aikaisemmin suomentanut Mornštajnován kaupunkiin sijoittuvat kirjat Hana (2023) ja Hiljaiset vuodet (2024; lue arvio). Ne eivät kuitenkaan muodosta Marraskuun (Kairaamo, 2025) kanssa trilogiaa.
Marraskuu poikkeaa täysin aikaisemmista Kairaamon kustantamista Mornštajnován kirjoista, sillä se on post-ideologisen autoritarismivaltion kuvaus. Lyhyesti: marraskuu 1989 ei johdakaan vallanvaihtoon, vaan protestit murskataan kovalla kädellä ja verisesti. Siitä seuraa ankara, sulkeutunut, ideologisesti koventunut valtio muiden itäblokin valtioiden joukossa.
Maja ja miehensä Joska pidätetään marraskuun 26. ja 27. päivän välisenä yönä, koska he ovat osallistuneet viikkoa aikaisemmin mielenosoitukseen. Maja joutuu vankilaan ja saa pitkän tuomion. Joska katoaa.
Tästä kirja oikeastaan alkaa. Mutta ensin tekstin uskottavuutta epäilee, kun post-stalinistista valtiota ankarine turvallisuuskoneistoineen ei Tšekkoslovakiassa sen paremmin kuin muissakaan itäblokin maissa oikeasti jatkettu, vaan ne ovat eläneet enemmän tai vähemmän demokratioina sen jälkeen kun Berliinin muuri sortui ja vanha valta hävitettiin.
Marraskuu herättää kysymyksiä totalitarismin paluusta. Venäjä on autoritaarinen valtio, ja sen kuvaus löytyy kirjasta kyllä selvästi. Entä sitten EU:n kipupisteet Unkari ja Slovakia?
Unkarissa ei ole ainakaan vielä totalitarismia, vaan pikemminkin demokratian asteittaista kaventamista. Slovakiassa Venäjä-myönteisyys joissakin hallituspiireissä ei itsessään tarkoita totalitarismia, mutta median painostaminen, oikeusvaltiokysymykset ja populistinen retoriikka herättävät huolta.
Lisäksi saamme olla huolissamme, jos suurissa maissa, kuten Ranskassa (Marie Le Penin puolue) tai Iso-Britanniassa (Nigel Faragen UK Reform -puolue), pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa, puhumattakaan Vaihtoehto Saksalle -puolueesta (AfD).
Tiedossa ei ole, onko Alena Mornštajnován kirjan tarkoituksena herättää lukijoita miettimään, mitä tapahtuu, jos ”pirulle antaa pikkusormen” eikä ole eturintamassa vaalimassa eurooppalaista liberaalia demokratiaa ja vahvistamassa EU:ta. Oli miten oli, tämä on Marraskuun tärkein sanoma.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mitä nyt pientilallinen voisi metsätilkustaan ymmärtää? Arviossa Teemu Kaskisen Yö ja usva
KIRJAT | Yö ja usva -romaanissa kirjailija Teemu Kaskinen astuu metsäntutkijoiden salaseuroihin, noihin ukkojen jaarittelumoottorilla käyviin konjakintuoksuisiin palavereihin.
Mariana Enriquez tarjoaa tasaista yhteiskunnallista kauhua – arviossa Aurinkopaikka hämärille tyypeille
KIRJAT | Argentiinalaistähden novellikokoelman uusgoottiset kertomukset ovat parhaimmillaan teräviä mutta muistuttavat liikaa toisiaan.
Postia maallikkosaarnaaja Aku Rädylle – arviossa Minna Kettusen Kirjeitä sielunhoitajalle
KIRJAT | Kirjeitä sielunhoitajalle perustuu pohjoissavolaiselle maallikkosaarnaaja Aku Rädylle 1920–1960-luvuilla lähetettyihin kirjeisiin.
Facebook-paljastuskirjaa lukiessa ei pöyristymiselle tule rajaa – arviossa Edesvastuutonta väkeä
KIRJAT | Mikäli Sarah Wynn-Williamsin koukuttavaa ja hyvin kirjoitettua teosta on uskominen, löytyy Facebookin johdosta ihmisistä itsekkäimmät.




