Kuvat: Kairaamo / Vojtěch Vlk
KIRJAT | Onko tarpeen kirjoittaa menneestä tulevaisuudesta, jota ei oikeasti tapahtunut?
”Vastaus on kyllä; vaikka sosialismi on poissa Euroopasta, totalitarismin vaara ei ole.”
ARVOSTELU

Alena Mornštajnová: Marraskuu
- Suomentanut Susanna Räty.
- Kairaamo, 2025.
- 298 sivua.
Alena Mornštajnová (s. 1963) jatkaa kirjoittamista ihmisistä, jotka ainakin osittain elävät Valašské Meziříčíssä. Kirjailija asuu itse tuossa kaupungissa. Susanna Räty on aikaisemmin suomentanut Mornštajnován kaupunkiin sijoittuvat kirjat Hana (2023) ja Hiljaiset vuodet (2024; lue arvio). Ne eivät kuitenkaan muodosta Marraskuun (Kairaamo, 2025) kanssa trilogiaa.
Marraskuu poikkeaa täysin aikaisemmista Kairaamon kustantamista Mornštajnován kirjoista, sillä se on post-ideologisen autoritarismivaltion kuvaus. Lyhyesti: marraskuu 1989 ei johdakaan vallanvaihtoon, vaan protestit murskataan kovalla kädellä ja verisesti. Siitä seuraa ankara, sulkeutunut, ideologisesti koventunut valtio muiden itäblokin valtioiden joukossa.
Maja ja miehensä Joska pidätetään marraskuun 26. ja 27. päivän välisenä yönä, koska he ovat osallistuneet viikkoa aikaisemmin mielenosoitukseen. Maja joutuu vankilaan ja saa pitkän tuomion. Joska katoaa.
Tästä kirja oikeastaan alkaa. Mutta ensin tekstin uskottavuutta epäilee, kun post-stalinistista valtiota ankarine turvallisuuskoneistoineen ei Tšekkoslovakiassa sen paremmin kuin muissakaan itäblokin maissa oikeasti jatkettu, vaan ne ovat eläneet enemmän tai vähemmän demokratioina sen jälkeen kun Berliinin muuri sortui ja vanha valta hävitettiin.
Marraskuu herättää kysymyksiä totalitarismin paluusta. Venäjä on autoritaarinen valtio, ja sen kuvaus löytyy kirjasta kyllä selvästi. Entä sitten EU:n kipupisteet Unkari ja Slovakia?
Unkarissa ei ole ainakaan vielä totalitarismia, vaan pikemminkin demokratian asteittaista kaventamista. Slovakiassa Venäjä-myönteisyys joissakin hallituspiireissä ei itsessään tarkoita totalitarismia, mutta median painostaminen, oikeusvaltiokysymykset ja populistinen retoriikka herättävät huolta.
Lisäksi saamme olla huolissamme, jos suurissa maissa, kuten Ranskassa (Marie Le Penin puolue) tai Iso-Britanniassa (Nigel Faragen UK Reform -puolue), pääsevät valtaan seuraavissa vaaleissa, puhumattakaan Vaihtoehto Saksalle -puolueesta (AfD).
Tiedossa ei ole, onko Alena Mornštajnován kirjan tarkoituksena herättää lukijoita miettimään, mitä tapahtuu, jos ”pirulle antaa pikkusormen” eikä ole eturintamassa vaalimassa eurooppalaista liberaalia demokratiaa ja vahvistamassa EU:ta. Oli miten oli, tämä on Marraskuun tärkein sanoma.
Jukka Kallio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Turhan pitkä tunturiseikkailu – arviossa Noora Mustajoen ja Bosse Hellstenin Turisti
KIRJAT | Tunturimaisemiin sijoittuva Turisti on villi sekoitus rikosromaania, yltiöpäisesti lisääntyvän turismin kritiikkiä ja hirvittävän kovaa menoa.
Ilkka Saari kertoo Rooman imperiumin rappiosta – arviossa Rooman alkava auringonlasku
KIRJAT | Historiallisessa romaanissaan Ilkka Saari kertoo Rooman imperiumin tuhosta ja herättää samalla mielleyhtymiä nykyaikaan.
Runojärkäle pakenee määrittelyitä – arviossa Juhana Vähäsen Ballaadi Arska Kurmoksesta
KIRJAT | Sattumanvaraisuus ja kielen pirstoutuminen ovat usein käytettyjä kuvauksia Juhana Vähäsen teoksista. Kirjailija jatkaa uudella teoksellaan sattumanvaraisuuden linjalla.
Teija Auvisen esikoisteosta lukiessa on syytä sysätä syrjään epäilykset ja astua sisään tarinaan – arviossa Pimeä talo
KIRJAT | Kahdessa ajassa liikkuvan romaanin nimi, Pimeä talo, on kuin vertauskuva ihmismielen pimennoissa lymyävästä kaunasta ja synkeydestä.







