Juha Hurme ohjasi kirjan Radiopuhelimista – arviossa Radiopuhelimet palasina

Kuva: Like

Radiopuhelimet on yksi suomalaisen vaihtoehtorockin pitkäikäisimpiä oman tiensä kulkijoita. Oululaisyhtye on yhdistellyt punkin alkuvoimaa, noiserockin kokeellisuutta ja spoken word -tyylistä laulua hallitun kaoottiseen äänimaailmaansa 1980-luvulta lähtien jo kuudentoista albumin verran.

Vuosikymmenten aikana ympäri maailmaa esiintynyt yhtye on ollut mukana myös kahdessa Juha Hurmeen ohjaamassa näytelmässä: Radiopuhelimet (2000) ja Tommi (2005). Hurme myös toimitti yhtyeestä tehdyn edellisen elämäkertakirjan yhdessä laulaja J. A. Mäen kanssa (Radiopuhelimet, Like 2006).

Hurmeen mielestä Radiopuhelimet on maailman paras rockbändi, tosin tuoreesta Radiopuhelimet palasina -kirjasta (Like 2026) selviää myös, että näin ei aina ole ollut.

Radiopuhelimet palasina ei siis ole Juha Hurmeen näkemys suosikkiyhtyeestään vaan rockelämäkerta ja bändin kollektiivinen analyysi heistä itsestään. Hurme on ohjaajan roolissaan jakanut kertomisen vastuun yhtyeen jäsenille ja antanut heidän puhua omilla tyyleillään ja omista lähtökohdistaan. Hurme on antanut bändin jäsenten hyödyntää omia vahvuuksiaan, mikä on kirjakokonaisuuden selkeitä onnistumisia.

Koska yhtyeen alkuvuosista on jo kirja julkaistu, saa sarjakuvamuotoinen jakso Radiopuhelimet 1986–2006 kuvata yhtyeen varhaisvaiheita ja nousua, keikkamatkojen kaoottisuutta ja pohjoista hulluutta J. A. Mäen sarjakuvataiteellisten lasien läpi.

Rutinoituneen kirjoittajan ja yhtyeen toisen pääasiallisen sanoittajan kitaristi Jarno Mällisen osio Kaaos kaikkivaltias – Radiopuhelimet 2006–2026 syventyy romaanimaisesti bändin myöhempiin vuosikymmeniin. Mällinen sukeltaa rokkibändin luovuuteen, keikkailuun ja tasapainoiluun perhe-elämän, väistämättömän ikääntymisen ja elämässä vastaan tulevien haasteiden kanssa. Mällisen ikääntymisen mukanaan tuomien vaivojen ja keski-iän kiireiden keskellä palasiksi pureskelema kuvaus yhtyeen tavasta sommitella bänditreeneissä uutta biisiaihiota on yksi kirjan antoisimmista yksittäisistä luvuista. Mällisen kirjallinen ote on muutenkin kokonaisuuden johtotähti.

Mäen ja Mällisen ohella yhtyeen muut jäsenet, Katz, Jyrki Raatikainen ja Antti Annunen, tuovat kirjaan omat näkökulmansa bändin ulkopuolisia luovuuden ulostulokanavia avaavassa osuudessa Taidepuhelimet ja perhe-elämää sekä työarkea avaavassa osiossa Arkipuhelimet. Nämä osiot ovat Mällisen romaanimaiseen ilmaisuun verrattuna selkeästi väkinäisempiä, mutta kokonaiskuvaa ne toki toimivasti avartavat. Mällisen pojan Vilhon tuominen osaksi yhtyeen soundia kuvaa hienosti Radiopuhelimien tiiviin bändiyhteisöperheen ja Mällisen biologisen perheen mahdollisuuksia soljua elämässä limittäin. Bändi ei ole erillään muusta elämästä vaan keskeinen osa sitä.

Ilkka Valpasvuo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua