Back to Black on kiltti elokuva Amy Winehousen tiestä tähtiin – parasta elokuvassa on pääroolin näyttelevä Marisa Abela

Jack O’Connell ja Marisa Abela. Kuva: Scanbox Entertainment

Brittiläinen laulaja, lauluntekijä Amy Winehouse liittyi vuonna 2011 surulliselle listalle, jolla ennestään olivat jo muun muassa nimet Janis Joplin, Jimi Hendrix, Jim Morrison ja Kurt Cobain – kaikki lahjakkaita muusikoita, jotka olivat kuolleet vain 27-vuotiaana.

On selvää, että Amy Winehouse oli henkilö, jonka elämästä ja kuolemasta tehtäisiin elokuvia, ja niitä onkin jo tehty useampia. Niistä mainittavin on Asif Kapadian ohjaama dokumenttielokuva Amy (2015), joka voitti parhaan dokumentin Oscar-palkinnonkin.

Nyt elokuvateattereihin on saapunut Sam Taylor-Johnsonin ohjaama draamaelokuva Back to Black, joka kertoo Winehousen elämäntarinan, alkaen hetkestä ennen läpimurtoa.

Elokuvassa käydään kronologisesti läpi laulajan huikea nousu musiikkimaailman tähdeksi, viisinkertaiseksi Grammy-voittajaksi. Luonnollisesti elokuvassa on mukana myös Winehousen vaikea rakkaussuhde, jonka käänteet innoittivat hänet kirjoittamaan elokuvan nimeksikin päätyneen menestyskappaleen Back to Black.

Ja kuten kaikki Amy Winehousen elämästä jotakin tietävät osaavat aavistaa, tarinaa varjostavat laulajan lopulta kuolemaan vieneet sairaudet, bulimia ja alkoholismi, yhdessä tappava yhdistelmä.

* *

Elokuvan on ohjannut Sam Taylor-Johnson, jonka (nimellä Sam Taylor-Wood) ohjaama esikoiselokuva Nowhere Boy (2010) kertoi sekin muusikosta, nuoresta John Lennonista. Nowhere Boy käsitteli teini-ikäisen Lennonin vaikeita perhesuhteita ja pyrki ymmärtämään kaikkia tarinan osapuolia.

Samanlaista tarinan henkilöitä ymmärtävää, inhimillistä näkökulmaa myös Back to Black -elokuvassa selvästikin tavoitellaan. Käsikirjoittajakin on molemmissa elokuvissa sama, Matt Greenhalg.

* *

Back to Black -elokuvaa on käytännössä pakko verrata Kapadian ohjaamaan Amy-dokumenttielokuvaan, sillä dokumentti näyttää olleen Back to Blackin lähtökohta. Dokumentin näkökulmia ei sellaisenaan ole kuitenkaan lähdetty toistamaan, päinvastoin.

Amy-dokumentin nähneet muistanevat, että elokuva esitti sekä Amy Winehousen isän Mitch Winehousen että puolison Blake Fielder-Civilin melko negatiivisessa valossa.

Amy-elokuvassa annettiin ymmärtää, että Mitch Winehouse olisi pyrkinyt hyötymään tyttärensä menestyksestä. Blake Fielder-Civil puolestaan näyttäytyi Amy-elokuvassa kovia huumeita kiskovana opportunistina, joka käytti Amya taloudellisesti hyväkseen ja veti tämän mukanaan päihdemaailmaan.

Marisa Abela näyttelee ja laulaa Amy Winehousen roolin. Kuva: Scanbox Entertainment

* *

Back to Black -elokuvassa nämä henkilösuhteet nähdään toisin. Elokuvassa tehdään selväksi, että Amyn isä Mitch Winehouse oli aina tyttärensä tukena, kuljetti häntä taksilla paikasta toiseen ja oli mukana levy-yhtiön neuvotteluissakin.

Ja vaikka kuuluisassa Rehab-kappaleessa lauletaan, että päihdevieroitukseen ei tarvitse mennä, koska ”my daddy thinks I’m fine”, elokuvassa juuri Mitch vie tyttärensä välittömästi vieroitukseen, kun omapäinen nainen on itse siihen valmis.

Amn Winehousen elämän suuren rakkauden, Blaken, mainetta on hieman vaikeampi puhdistaa, mutta ainakin elokuva esittää hänetkin ihmisenä. Blake käyttää kovia huumeita, mutta samalla muistutetaan, että hän ei aiheuttanut Amyn päihdeongelmaa, vaan Amy itse kaatoi alkoholia kurkustaan alas. Blake näytetään elokuvassa jopa alakynnessä, kun sekava Amy suuttuessaan pahoinpitelee tätä.

Mitchin ja Blaken suhdetta Amyyn kuvataankin siinä määrin eri tavalla kuin Amy-dokumentissa, että Back to Black tuntuu kuin vastaukselta – ellei peräti vastineelta – dokumenttielokuvalle. Amy-dokumentista suivaantuneet Amy Winehousen omaiset ovatkin ilmaisseet hyväksyvänsä Back to Black -elokuvan näkemyksen Amyn elämästä.

* *

Jos fiktion päämääränä on ollut dokumenttielokuvan ”korjaaminen”, on kyseessä varsin hämmentävä elokuvanteon lähtökohta.

On tietysti tavallaan kunnioitettavaa, että isää ja puolisoa ei ole lähdetty elokuvassa syyllistämään Amy Winehousen ongelmista. Tämä on kovin kilttiä edelleen eläviä omaisia kohtaan, olipa totuus Amyn elämänvaiheista mikä hyvänsä. Elokuva ansaitsisikin reilun fiktion kunniamerkin, jos tällaisia jossakin jaeltaisiin.

Vaan eipä jaella. Siksi on pakko todeta, että draaman kannalta ratkaisu ei ole niinkään onnistunut. Vaikka tarinassa ei olisikaan syytelty läheisiä laulajan kohtalosta, draamalle olisi tehnyt hyvää, jos tarinassa olisi ollut vahva vastapeluri. 

Amy Winehousen kohdalla vastustaja olisi voinut olla Amy itse – tai kuningas alkoholi.

Mutta elokuva on kiltti myös Amylle. Hänen vaikeuksiinsa ei jäädä rypemään.

Eddie Marsan on isä Mitch Winehouse. Kuva: Scanbox Entertainment

* *

Parasta Back to Black -elokuvassa on nimiroolissa nähtävän – ja kuultavan – Marisa Abelan suoritus. Enkä tarkoita sitä, että hän on kuin ilmetty Amy Winehouse, vaan että hän laulaa Amy Winehousen kappaleet itse.

Suhtauduin ennakkoon hieman epäillen näyttelijän laulamiseen, sillä ajattelin Amy Winehousen äänen olevan niin omaleimainen ja jäljittelemätön, ettei siihen kukaan pysty. En tiedä, mitä mieltä kiihkeimmät Amy-fanit ovat, mutta minulle kelpasi; Marisa Abela laulaa todella hyvin.

Taylor-Johnson on ohjannut elokuvan varman päälle, ammattimaisesti. Ohjauksesta on vaikea löytää erityistä vikaa, ja siinäpä se vika piileekin. Elokuva tuntuu kliiniseltä, vaikka siinä käsitellään poikkeuksellisen persoonan suuria tunteita ja elämän dramaattisia käänteitä.

Tunnetasolla elokuva on laimea, enkä voi olla syyttämättä siitä elokuvan latteaa käsikirjoitusta. Jos lähtökohta on ollut Amy Winehousen elämän tärkeiden miesten ymmärtäminen, eipä ihme, jos itse päähenkilö jää etäiseksi.

Kaarina Lehtisalo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua