Kuvat: Jukka Kontkanen
TEATTERI | Miika Murasen Seinäjoelle ohjaama Dracula on silkkaa kohellusta, mitä tietenkin komediakesäteatterilta odotetaankin.
”Erityisefektin näytelmään tarjosivat naakat. Niiden mustat hahmot kiisivät lavan editse useaan kertaan.”
ARVOSTELU

Dracula – verimmäinen totuus
- Ohjaus: Miika Muranen
- Ensi-ilta: Törnävän kesäteatteri 12.6.2026
Kuvittele räikein mahdollinen komediateatteriesitys. Sellainen, jossa ovet paukkuvat, ihmiset naamioituvat tekoviiksiin, puvut vaihtuvat, näyttelijät lipsahtavat rooleistaan ja rikkinäinen puhelin -efekti sävyttää keskusteluita. Kerro se potenssiin kaksi (tai enemmän). Sellainen on Törnävän kesäteatterin Dracula – verimmäinen totuus -esitys.
Miika Murasen ohjaama Dracula on silkkaa kohellusta, mitä tietenkin komediakesäteatterilta odotetaankin. Se vain vie sen vielä uusille kierroksille. Yleisölle tehdään jatkuvasti tiettäväksi, että tämä on muuten aikamoista sähellystä alusta loppuun, eikös vain olekin. Kyse on näytelmä näytelmässä -rakenteesta, mutta mukana on ikään kuin vielä uusi näytelmä: se, missä näyttelijät kertovat yleisölle, että tämä on näytelmä näytelmässä, joka on näytelmässä. Tai jotain. Eräs katsoja kuvailikin näytelmän olevan jotain sellaista, jota hän voisi kuvitella hyvässä kaveriporukassa saavansa aikaan. Tää sanois nyt sille, et painu helvettiin ja sit tää olis että joo, mutta sit liukastuukin banaaninkuoreen.
Huomaan, että tämä kuvailuni saattaa vaikuttaa moitteilta, mutta ei se sitä ole. Heikki Helan, Kaisa Helan, Jani Johanssonin ja Mia Vuorelan vauhdikas show on mitä viihdyttävin ja hauskin. Näyttelijät ovat välillä Dracula-tarinan hahmoja, välillä näytelmän Draculaa tekeviä näyttelijöitä ja välillä omia itsejään, Heikki ja Kaisa Tampereelta ja Jani ja Mia Seinäjoelta. Tämä luo katsojalle voimakkaan samaistumisen tunteen. Minustakin olisi hauska olla noin hölmössä touhussa mukana. Heillähän on selvästi äärettömän kivaa keskenään, olen mieluusti osa sitä. Esitys tämän myös sallii. Yleisö osallistetaan, mutta ei vaivaannuttavalla tavalla, vaan ottamalla ikään kuin mukaan sekoilevaan kaveriporukkaan.

Heikki Hela pahan pauloihin joutuvana Lucy-neitona, takana uhkaa Kaisa Helan Dracula.
* *
Marc Gassot on käynyt treenaamassa näyttelijöitä fyysisessä ilmaisussa. Kaatuilu, loikkiminen ja kompurointi onkin vaikuttavan helpon näköistä näyttelijöillä, joiden on kaiken lisäksi vaihdettava asujaan lyhyin välein koko esityksen ajan. Neljän näyttelijän voimin Draculassa vilahtaa jopa muutama kymmentä hahmoa. Leena Rintalan puvustus on hieno, ja pukujen vaihdolla pelataan ahkerasti.
Näytelmän esitiedoissa kerrotaan, että esityksessä on voimakasta kieltä. Meinaa alatyylivitsejä ja kirosanoja. Tämäpä vain kelpaa seinäjokelaisyleisölle. Jokainen pieru- ja pippelivitsi palkitaan naurunremakalla.
Juonesta ei tässä kohtaa ole tarpeen sanoa juuri mitään. Dracula puree etenkin naisia, seikkailut tapahtuvat linnan pimeillä käytävillä Transylvaniassa ja Lontoon kaduilla. Musiikkikohtauskin saadaan aikaan, riemastuttavan asiaankuulumattomalla tyylillä.

Jani Johansson (vas.) viettää osan esityksestä taju kankaalla. Johanssonin komedian taidot ovat vailla vertaansa (myös tajuttomuuden tilassa).
* *
Esityksessä on mukavasti viistoa paikallisuutta. Seinäjoen kaupunginteatterin Mia Vuorela kertoo yleisölle, että luulitte varmaan tulleenne näyttävään musikaaliin, missä olisi oikeita näyttelijöitä. Ei kaupunginteatterilla ole näinä päivinä sellaiseen varaa. Jani Johansson (Van Helsingin roolissaan) kutsuu yleisöä vaasalaisiksi (kauhistus). Heikki Hela toivoo näytelmäkauden olevan ohi, jotta pääsee oikeisiin rooleihin Tampereelle – sitä ennen odottaa kuitenkin rooli Atrian mainoksessa. Kaisa Hela kertoo, että Seinäjoen keskustasta on turha etsiä kauppoja. Kaikki on Ideaparkissa.
Kati Lampun lavastus lepakkoineen ja arkkuineen on mainio. Erityisefektin näytelmään tarjosivat naakat. Niiden mustat hahmot kiisivät lavan editse useaan kertaan. Jäipä joku naakka lavasteen yläkulmaan istuskelemaan ja ihmettelemään, mitä täällä oikein ulvotaan.
Ja ulvottiinkin. Kuka (teko)kivusta, kuka naurusta.
Brittiläinen Le Navet Bete -teatteriryhmä ensiesitti Dracula: The Bloody Truth -komedian vuonna 2017 Devonissa, Iso-Britanniassa.
Kirsi Haapamatti
Dracula – verimmäinen totuus
- Suomennos Mikko Koivusalo
- Ohjaus Miika Muranen
- Fyysisen näyttelijäntyön konsultointi Marc Gassot
- Lavastussuunnittelu Kati Lamppu
- Pukusuunnittelu Leena Rintala
- Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Johanna Uusitontti
- Äänisuunnittelu Tomppa Rintamäenpää
- Valosuunnittelu Lauri Virkkala
- Rooleissa Heikki Hela, Kaisa Hela, Jani Johansson, Mia Vuorela
Ensi-ilta Törnävän kesäteatterissa Seinäjoella 12.6.2026. Esityksiä 9.8. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Let’s party, sanoi Capuletin Julia – arviossa Helsingin Kaupunginteatterin & Julia -musikaali
TEATTERI | Max Martinin pophittejä pursuava musikaali näyttää Julian, joka ei riistänytkään henkeään, vaan alkoi elää omaa elämäänsä, tulevaisuuteen luottaen, tunteitaan ja kokemustaan jakaen.
Neljä taitavaa näyttelijää ja vinksahtanut komedia aloittaa Porin Rakastajat-teatterin 35-vuotisjuhlavuoden
TEATTERI | Lúna – hetki kauneudelle kertoo pariskunnasta, joka on eroamassa kahdentoista yhteisen vuoden pääteeksi.
Eesti Draamateater pursuaa taitoa ja tunnetta – muutama poiminta Teatterikesän kiinnostavimmista esityksistä
TEATTERI | Kulttuuritoimituksen Maarit Saarelaiseen tekivät suurimman vaikutuksen Eesti Draamateaterin Rahamaa sekä Teatteri Siperian Leikin loppu.
Tekoälyn kanssa flirttailu tuottaa tulosta – arviossa Teatteri Telakan Kuningatarhillo
TEATTERI | Kuningatarhillo on parasta Antti Mikkolaa. Teatteri Telakan uuden kantaesityksen ohjaajalla on satiirin ja ironian tajua.




