Vilma Sippola & Henri Välikangas. Kuvat: Eeva Meusel
TEATTERI | Lúna – hetki kauneudelle kertoo pariskunnasta, joka on eroamassa kahdentoista yhteisen vuoden pääteeksi.
”Näyttelijäntyötä on ilo seurata, kuten Rakastajat-teatterissa yleensäkin.”
ARVOSTELU

Lúna – hetki kauneudelle
- Ohjaus: Liila Jokelin
- Ensi-ilta: Porin Rakastajat-teatteri 15.8.2026
Lúna – hetki kauneudelle on näytelmä, joka aukeaa vasta loppuaan kohti. Se kertoo Lúnasta ja Ingistä, jotka ovat kahdentoista yhteisen vuoden päätteeksi eromassa. Viimeistä yhteistä joulua hämmentämään pölähtää vanha missikeisari Heiðar, jolta eivät tarinat ja tarjoukset lopu. Puhetulva on loputonta ja hetkittäin hauskaa.
Ingi ei haluaisi erota. Hän toivoo Heiðarin avulla voivansa muuttaa tilanteen niin, että Lúna ja hän voisivat vielä nähdä toisissaan kauneutta, kaikesta huolimatta. Olivathan he vuosia olleet juuri ne kaksi hieman vioittunutta palapelin palaa, jotka sopivat täydellisesti vain toisilleen.
Hahmoissa on surua ja rikkinäisyyttä, joiden syyt jäävät kuitenkin hämäriksi. Hetkittäin hauska koheltaminen, seksiä tihkuvat elkeet, roisit puheet ja paljas pinta (tietenkin naisen) vaikuttavat lähinnä yleisön kosiskelulta.
Seassa on myös vaikeasti tulkittavia poliittisia viittauksia, ja kaiken kaikkiaan ensimmäinen näytös jättää kummastuksen valtaan. Kokonaisuutta on vaikea hahmottaa, kun mikään ei tunnu liittyvän mihinkään.
Väliajan jälkeen roolihahmot saavat elämän, mustakin huumori mielekkyyden, ja teoille löytyy motiiveja. Kauneutta ja lämpöä löytyy edelleen niiden välillä, jotka ovat joskus merkinneet toisilleen paljon. Kannatti odottaa.

Angelika Meusel & Kai Tanner. Kuva: Eeva Meusel
* *
Näyttelijäntyötä on ilo seurata, kuten Rakastajat-teatterissa yleensäkin. Erityisesti Kai Tanner loistaa menneisyyteen jumiutuneena missikeisari Heiðarina; hän on sujuvasuisen elostelijan ruumiillistuma pieniä ilmeitä ja eleitä myöten.
Vilma Sippolan Lúna on hetkittäin herkkä ja hetkittäin raivoisa, mutta koko ajan uskottava. Henri Välikangas puolestaan vakuuttaa surullisena Inginä, jota tekisi koko ajan mieli lohduttaa. Myös Angelika Meuselin muutaman vuosikymmenen takainen Miss Islanti on oiva roolisuoritus, joskin hahmon merkitys jää näytelmässä epäselväksi.
Hajanaisen tekstin ohjaaminen on varmaankin ollut työsarka sinänsä, ja siinä Liila Jokelin on onnistunut mainiosti.
Näytelmän kirjoittanut Tyrfingur Tyrfingursson on arvostettu ja suosittu näytelmäkirjailija kotimaassaan Islannissa.
Leena Reikko

Kuva: Eeva Meusel
Lúna – hetki kauneudelle
- Käsikirjoitus: Tyrfingur Tyrfingsson
- Suomennos: Marjakaisa Matthiasson
- Ohjaus: Liila Jokelin
- Käännösdramaturgia: Martta Jylhä
- Puku- ja lavastussuunnittelu: Lizz Santos
- Valo- ja äänisuunnittelu: Toni Randell
- Valokuvat: Eeva Meusel
- Graafinen ilme: Anna Broholm / Pieni Suuri Idea
- Rooleissa: Vilma Sippola, Henri Välikangas, Kai Tanner, Angelika Meusel
Ensi-ilta Porin Rakastajat-teatterissa 15.8.2026. Esityksiä 12.12. asti. Esityskalenteriin tästä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Viha repii kostajankin palasiksi, mutta onpa se komeaa katsottavaa! Arviossa Tampereen Teatterin Monte-Criston kreivi
TEATTERI | Tampereen Keskustorin teatteritaloon tuotu Monte-Criston kreivin uusi näytelmäsovitus on ohjaaja Antti Mikkolan käsialaa.
Tunteet heitetään nurkkaan, totesi Siiri Angerkoski, kun näyttelijä Pinja Hahtola alkoi herkistellä
TEATTERI | Riihimäen Teatterin ja Teatteri Avointen Ovien yhteistuotanto suomalaisesta elokuvalegendasta vierailee Tampereen Teatterissa.
Vahvat suomalaiset naiset raivaavat tietään – arviossa Järjen ja tunteen tyttäret
TEATTERI | Valkeakosken kaupunginteatterin näytelmässä kuljetaan 1900-luvun vaihteen sortokaudesta Suomen ensimmäisiin eduskuntavaalehin saakka.
Kulkurin sydämessä soivat sekä ilot että murheet – arviossa Helsingin Kaupunginteatterin Nauravan kulkurin tarina
TEATTERI | Vesa-Matti Loirin elämään perustuva näytelmä kertoo taiteilijasta, joka saa lähes kaiken muun paitsi mielenrauhan.




