Maalaispunkkari merkityksellisten keikkareissujen ytimessä – arviossa Maalaispunkin matka metropoliin

Kuva: Suuri Kurpitsa

Pauli Kallion punk-nuoruuden muistelmat ovat olleet mitä mainiointa ajankuvaa ja täynnä herkullisia taustatarinoita suomalaisen musiikkiskenen sisäpiiristä. Viime vuonna kuolleen Kyky Ahosen paikan Maalaispunkin piirtäjänä korvaa tuoreella The Clashin Tukholman-keikan reissukuvauksella Henri Gylander. Helsingissä vuonna 1979 syntyneen mutta Göteborgissa asuvan Gylanderin piirrosjälki on tuttua muun muassa Lasse-Maijan etsivätoimiston sarjakuvaseikkailuista.

Gylanderin sarjakuvamaisemmat hahmot toimivat hyvin Ahosen suoraviivaisemmin tunnistettavien hahmojen housuissa. Maalaispunkin matka metropoliin -albumin (Suuri Kurpitsa, 2026) punamustavalkoinen kansikuvailme ja vahvakontrastinen mustavalkoinen tyyli ovat linjassa, vaikka piirtäjä on vaihtunut. Kallion tarinakynä on tutun iskukykyinen, kunhan vaan omasta ja reissutoverien muistista irtoaa 32 vuoden takaisen keikkareissun yksityiskohdat.

Itsekin jokusen reissun lahden yli Tukholman keikkatarjonnan perässä nuorempana tehneenä tiedän, että kyseisen kaltaiset seikkailut kommelluksineen ovat juuri niitä, mistä ne legendaarisimmat muistot rakennetaan. Ja eihän kaikki koskaan suju ihan niin kuin on alun perin suunniteltu. Näin se menee – tai meni myös Kallion seurueella.

Yksi jos toinenkin meinaa myöhästyä jo lähdöstä, sairastuminenkaan ei estä ainutkertaista reissua ja järjestelyissä on aina riski, että aikataulut eivät natsaa, budjetti kusee, majoituksen kanssa on haasteita tai matkaporukan erilaiset rytmit ja tarpeet aiheuttavat ristiriitaa.

Suunnistaminen vieraassa kaupungissa ei ole aina niin yksinkertaista, ja pelipaikoilla kannattaakin olla ajoissa. Taskuvarkaidenkin kanssa on hyvä olla tarkkana. Olennaista on myös oikeanlainen valmistautuminen odotettuun keikkaan ja aiempien kokemusten jakaminen. Samoin se kaikki muu mikä matkalla tulee vastaan.

Kallion omien alustusten ja tarinaa siivittävien kuviteltujen bändikeskustelujen ohella kirjaan on tallennettu kattavasti tietoa The Clashin urasta, läpimurrosta, menestyksestä ja vaikutuksesta. Näistä ja ”mitä sen jälkeen tapahtui” -vaiheista kerrotaan artikkeleissa, joita tarjoavat Kallion ohella Jukka Junttila sekä Tapio Korjus ja Kuide Kuitu haastattelujen kautta. Koska sarjakuva-albumi ei ole tietokirja eikä dokumentti, saa Kallion mielikuvitus tarvittaessa lentää omien ja muiden muistikuvien mukaan.

Oman lisäpiirteensä tuo ruotsalainen Joakim Pirinen ja hänen sarjakuviensa päätyminen Kallion ja hänen tuolloisen kumppaninsa Reija Niemisen (nykyisin Sann) julkaistavaksi Suomessa. Alku yhteistyölle syntyi saman reissun yhteydessä ja suomalaisjuurisen taiteilijan askelmerkit osuvat melkein samoille sijoille suomalaisretkueen kanssa. The Clashin tapaan myös Pirisen merkitystä avataan artikkelien kautta, joista vastaavat Ville Hänninen ja Ville Pirinen.

Mutta miten kirjailija August Strindberg ja Marja-Liisa Hämäläisen (nyk. Kirvesniemi) Sarajevon olympialaisten mestaruushiihdot liittyvät tarinaan?

Ilkka Valpasvuo

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua