Kuvat: Frans Nybacka / Soit se silti
LEVYT | Nössöpunkin suoraviivaiset lähettiläät Helsingistä onnistuvat vuolemaan yksinkertaisesta kaavastaan toinen toistaan tarttuvampia kappaleita.
”Tässä se olisi se vuoden 2022 kesälevy, nyt kun vielä tulisi kesä!”
Nössöpunk, pöhköpop ja teenage dream ovat laatusanapareja, joita helsinkiläisestä Teini-Päästä on musiikillisten määritelmien saralla lausuttu. Vuonna 2018 perustettu viisikko on jo aiemmilla lyhäreillään synnyttänyt lupaavaa pöhinää, mutta debyyttialbumilla ei olla pelkästään sinkkujen varassa. Maailma kyllä odottaa -levyltä (Soit se silti, 2022) löytyy toinen toisensa perään raikkaita punkpopralleja ja pohdiskelevampia tunnelmointeja.
Lyhyen intron jälkeen liikkeelle potkaistaan Heartbreaker, joka on oikein mainio, rouhean rupinen mutta kepeästi kaartava ja koukukas kaahaus, jonka kuorruttaa solisti Luca Sirviön rennon suoraviivainen laulu. ”Buutsit kopisee ja korvissa suhisee!”
Downtown jatkaa samaa valoisien renkutusten sarjaa vielä tarttuvammin ja pari astetta enemmän bilefiiliksissä. Paketin täydentää erinomainen kertosäe. Teini-Pää menee luihin ja ytimiin!
Akustisemmin hipsutteleva alku tuo mukavan hengähdyksen Ote lipsuu -kappaleen itsetutkiskeluun. Pinnalla juoksevat renkutukset saavat vastapainoa öisissä särökaiuissa viipyilevästä Lauantain tytöstä, jonka tumma pohdiskelu ei menetä kipinäänsä, vaikka menevien rallien kyytiin onkin helpompi hypätä.
Soitellaan on samoin öisempi ja raukeampi, enemmän pohdiskeleva mollisävellys, jossa puolireipas poljento kohtaa säröjunnauksen. Kappaleen nostot ovat ihailtavan harmonisia. Teini-Pään kappaleet ovat helpon kuuloisia, mutta silti sopivan rikkaasti sovitettuja.
Levyn selkeimpiin hitteihin lukeutuva Näin sen unessa palaa suoraviivaisempaan renkutukseen ihanan raukealla mutta reippaalla hymyllä. ”Laita sun uudet kengät jalkaan, laita sun huulet vasten mun huulia”, lauletaan tänä kesänä aika monessa autossa, tuulen hulmuttaessa hiuksia.
Lyhyt Kissat ja koirat on kuulaampi tunnelmointi, joka yhdistää taustalla humisevan säröväreilyn riittävän reippaaseen askeleeseen. Punainen on enemmän helpohko tarttuva takapenkkirenkutus, Silmät kiinni tykittelee kepeästi verhot kiinni ja peiton alla. En haluu kuunnella radioo muistelee Räkärodeota, muttei halua törmätä siellä vanhaan ihastukseen.
Levyn päätöksenä soiva Tähdet, tähdet nousee suoraviivaisessa koukukkuudessaan paketin eturivin teoksiin. ”Tähdet tähdet, sä et kuulu tähän maailmaan, kuin Saturnuksen renkaat sä oot paljon parempaa.”
Tässä se olisi se vuoden 2022 kesälevy, nyt kun vielä tulisi kesä!
Ilkka Valpasvuo
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kanteleen kanssa ikimetsään – Pauliina Syrjälän käsissä perinnesoitin taipuu syvien tunteiden tulkiksi
LEVYT | ”En ole koskaan erityisemmin pitänyt kantelemusiikista. Tämä levy muutti mielipiteeni täysin”, Kari Pitkänen kirjoittaa.
Kaikki mitä ihminen tekee tulisi tehdä ilosta – arviossa Knipin sooloalbumi Sivellinvetoja
LEVYT | Egotripistä tunnetun lauluntekijän kolmas sooloalbumi Sivellinvetoja sivelee haikean kauniisti.
Herkkyys vahvempana kuin koskaan – arviossa Hulda Huiman kuudes albumi Vietkö multa terveiset?
LEVYT | Kymmenen kappaleen albumi on herkkä, kiireetön, mutta samaan aikaan myös mukavan epätasapainoinen ja hiomaton.
Kivesveto Go Go on vihdoin myös albumimitassa rento ja tarttuva – arviossa Masters of the Kivesveto Go Go
Kivarit pääsee kolmannella ja parhaalla pitkäsoitollaan EP-julkaisujensa tasolle. Synkistä aiheista huolimatta soinnissa on riemua ja potkua.





