Kuva: Svart Records
LEVYT | Nora Mobergin ja Remi Roussellen duon esikoisalbumi tuo kuulijalle levyntäydeltä nostalgiaa, viattomuutta ja ristiriitoja.
”Roussellen sähkökitara alleviivaa eilispäivän eroa tähän hetkeen.”
Dream popia eli unelmoivan sähkökitarapainotteista soljuvaa unipoppia on aina ilo kuunnella, ja sitä soisi aina olevan maailmassa vähän lisää. Tähän pyyntöön vastaa Sisar, Nora Mobergin ja Remi Roussellen muodostama helsinkiläinen ”heavy dream pop -duo”. Inspiraationlähteikseen bändi mainitsee Cocteau Twinsin, Godfleshin ja Deftonesin, tosin voipa Sisarta suositella myös Slowdiven, Beach Housen ja Ruissalo Ampingin faneille.
Toukokuussa bändi julkaisi Nälkä-singlen, joka kiinnitti useammankin musiikinystävän huomion. Omissakin kuulokkeissani ahkerasti soinut sinkku hypnotisoi ja sai odottamaan esikoisalbumia nimeltään Valo valtaa vielä kaiken (Svart, 2026).
* *
Sisaren ensimmäinen albumi huokuu nostalgiaa, jonkinlaista kaipuuta lapsuuteen ja viattomuuteen. Mobergin herkällä äänellä laulamat lyriikat maalaavat kuvia villikukkapelloista, auringonlaskuista, pehmeistä hiuksista, jotka kutittavat toisen olkapäätä siihen nojatessa. Mutta se kaikki on menneisyyttä, jota voi vain muistella eikä enää kokea. Roussellen sähkökitara alleviivaa eilispäivän eroa tähän hetkeen.
Levyn ensimmäinen biisi Linnut lähtee liikkeelle klassisella kitarapauhulla, johon Mobergin ääni kietoutuu muistellen lähtöä ja aamuja sekä ikkunan taakse palanneita lintuja. Joen lailla eteenpäin soljuva kappale etenee välillä vahvasti ja kaiken alleen hukuttaen, välillä suvantokohdissa viipyillen.
Aurinko nousee illalla on loistoesimerkki ristiriidasta pehmeän eilisen ja kovan nykyhetken välillä. Tyypillistä dreampoppia nopeamman biisin voi helposti kuvitella tarttuvan myös livekeikkojen yleisöön, ja biisin kertosäe jää korvamatona vielä seuraavaan päivään aivoihin kiertelemään ja muistelemaan. Kappale onkin yksi levyn vahvimmista.
Nimikkobiisi Valo valtaa vielä kaiken on vuorossa viimeisenä, hitaampana, jättäen pehmeän melankolisen jälkimaun. Ehkä syynä on albumin vahva nostalgiasävy, mutta tämä on biisi, jonka ajattelisin toimivan loistavasti koulun diskon viimeisenä hitaana – ja tämä on siis kehu.
* *
Moberg on ollut aiemmin sekä Rohkeat kuvat -yhtyeessä että tehnyt poppia ja indietä yhdistelevää soolouraa artistinimellä Kulta. Rousselle puolestaan on yksi osa oululaislähtöistä, genrerajojen yli liukuvaa Hebosagil-yhtyettä, joka on julkaissut jo viisi raskaampaa levyä. Sisar ammentaa äänimaailmaansa molemmista, vaikka Mobergin indietaustan vaikutus on hieman vahvempi.
Valo valtaa vielä kaiken antaa selkeän kuvan siitä, mitä Sisar on ja minne duo on menossa. Kokonaisuus toimii, mutta rohkeampi kokeilu ja rajojen venyttäminen olisi myös tervetullutta. Ehkä se on sitten kakkoslevyn heiniä – Sisaresta toivottavasti kuullaan vielä.
Elsa Lindström
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
NEØVin hauraan kuulas mutta hillityn jykevä indiepoprock lämmittää jälleen – arviossa Goodbye Nordhamn
LEVYT | Anssi ja Samuli Neuvosen pehmeän mahtipontisesti melankoliaa ja valoa indiepoprockissaan yhdistelevä yhtye julkaisee kuudennen albuminsa.
Lassi Frimanin melodinen kitarajazz svengaa – arviossa kvartettilevy Alteration
LEVYT | Kitaristi Lassi Frimanin kokoonpanoon kuuluvat basisti Antti Lötjönen, kosketinsoittaja Toomas Keski-Säntti ja rumpali Joonas Riippa.
Insomniumin Netherworlds on samaan aikaan erittäin hyvä ja bändin mittapuilla silti helppo levy
LEVYT | Insomnium lainaa Netherwordsilla aariaa 1600-luvun lopulta, mutta reivaa kurssia silti piirun verran populaarimpaan suuntaan.
Amuri vie unimaailmaan hienovaraisen täyteläisesti – arviossa Uni avaa meille pienen oven
LEVYT | Tamperelaisnelikon uniteemainen viitosalbumi sukeltaa usvaisen hypnoottisiin ja lempeän pehmeisiin maisemiin.