Snezhana von Büdingen-Dyban Tapaamisia Sofien kanssa. Kuva: Kari Pitkänen
KUVATAIDE | Juuri kun kävijä on tuudittautunut levollisten valokuvien luomaan rauhaan, Tallinnan Fotografiska räväyttää silmille jotain ihan muuta.
Tallinnan Fotografiska-valokuvamuseo. Snezhana von Büdingen-Dyba, Miles Aldridge & László Moholy-Nagy. Auki päivittäin klo 9.00/10.00–21.00/23.00. Liput 9–17 euroa, alle 15-vuotiaat ilmaiseksi.
Tunnelma on raukea. Tyttö nojaa päätä äidin syliin, joka katsoo kohti kameraa. Tytön katse on kääntynyt ulos tilasta, kauemmas. Henkilöiden taustalta erottuu merimaisemataulu, ja seinää peittävät maalikerrokset haalistuvat ja halkeilevat.
Äidin ja tyttären hetki voisi sijoittua mihin aikakauteen tahansa, ellei oikean laidan sähköjohto paljastaisi totuutta. Kuva on otettu korkeintaan muutama vuosi sitten.
Sofien ja hänen äitinsä Barbaran läheinen yhteys on käsin kosketeltava. Barbara oli 39-vuotias, kun tytär syntyi. Kolme viikkoa myöhemmin, lääkärin rutiinitarkastuksessa, hänellä todettiin Downin syndrooma.
Valokuvaaja Snezhana von Büdingen-Dyba aloitti yhteistyön mallinsa Sofien kanssa vuonna 2017, jolloin tämä täytti 18 vuotta. Siitä alkoi ystävyys ja keskinäinen luottamus. Ilman yhteistä kemiaa tällaisia kuvia olisi mahdotonta edes ottaa.
Taikavaloa ja harmoniaa
Sofie asuu kartanossa, jossa on paljon antiikkia. Näyttelyssä voi istahtaa samoissa tunnelmissa. Alkuperäiset kuvat: Snezhana von Büdingen-Dyba
Tapaamisia Sofien kanssa on yksi kolmesta Tallinnan Fotografiska-museon tämän kesän valokuvanäyttelystä ja auki vielä 17.9.2023 saakka. Kannattaa pitää kiirettä – näin luonnollisella otteella ihmisten erilaisuutta ja keskinäistä rakkautta näkee harvoin käsiteltävän.
Snezhana von Büdingen-Dyba on syntynyt Permissä Venäjällä vuonna 1983 ja työskentelee itsenäisenä valokuvaajana Kölnissä. Hän on seurannut Sofien varttumista kuin tapahtumia tallentavan perheystävän roolissa.
Oman hämynsä näihin vahvasti asetelmallisiin kuviin luo kuvausympäristö – antiikkia ja keräilyä harrastavan perheen kartanomainen koti, jossa aika on pysähtynyt ja liike lakannut.
”Taianomainen valo tulvi läpi koko talon. Ja tietysti Sofien rauhallinen, harmoninen luonne. Se kaikki näytti olevan täysin erillään modernista maailmasta, ikään kuin sijaitsisi eri ajan ja tilan ulottuvuudessa”, taiteilija muistelee ensikohtaamistaan perheen kanssa.
Monissa kuvissa Sofie ja Barbara esiintyvät yhdessä. Lopuissa hän etsii itseään, omaa paikkaansa ja ulkomaailman hyväksyntää kuin kuka tahansa parikymppinen nuori.
Sofieen, hänen intoonsa ja epävarmuuteensa on katsojan helppo samaistua. Kokemus toimii juuri niin kuin von Büdingen-Dyba tarkoittaa: poistaa tietämättömyyttä, rajoja ja ennakkoluuloja ihmisten väliltä.
Tärkeintä ei ole, millainen ihminen olet. Tärkeintä on, että olet ihminen.
Filmiltä löytyy ”värishokki”
Neitsyt Maria. Supermarketit. Popcorn iskee kävijään tuhannen voltin teholla.
Miles Aldridgen kuvissa glamour on keinotekoista ja kiiltokuvamaista. ”Kaikki työni on satiiria”, hän kertoo itse. Alkuperäiset kuvat: Miles Aldridge
Juuri kun Fotografiskassa kävijä on on tuudittautunut levollisten valokuvien luomaan rauhaan, silmille rävähtää jotain ihan muuta. Maailmankuulun, vuonna 1964 syntyneen Miles Aldridgen näyttely Neitsyt Maria. Supermarketit. Popcorn sinkoaa silmiin ja mieleen kuin tuhat volttia.
Snezhana von Büdingen-Dyban tapaan Aldridgekin on ”maalari”, joka sitoo mallinsa historialliseen ympäristöön ja kontekstiin. Nyt vain värissä, maalissa tai loistossa ei säästellä. Rikasta ja rietasta!
Yhtenä harvoista nykykuvaajista Aldridge tallentaa kaiken filmille. Osaaminen on perua lapsuudesta, jolloin hän sai Nikon F -filmikameran lahjaksi isältään Alanilta. Töissään kuvaaja tavoittelee ”värishokkia”, jollainen on hänen mukaansa mahdollinen vain käyttämällä filmiä, ei digitaaliajan pikseleitä.
”Kaikki työni on satiiria, ja suunnattu nykykulttuuriin, ei vain amerikkalaiseen, vaan myös eurooppalaiseen kulttuuriin. Ylellisyyden petollinen viehätys on varmasti tärkeä aihe työssäni, mutta laajempi läpäisevä teema on maailman monipuolisuus ja outous”, Aldridge määrittelee museon oman Fotografiska Times –lehden haastattelussa.
Naiset yltäkylläisyydessä
Osa malleista jää nimettömiksi, osa on hyvinkin nimekkäitä kuten Donatella Versace. Alkuperäinen kuva: Miles Aldridge
Aldridge ammentaa vaikutteita poptaiteesta, elokuvasta ja film noirin tyylikuvastosta.
Hänen omalla kymmenen parhaan elokuvan listallaan kärkipaikkoja muuten pitävät David Lynchin Blue Velvet – ja sinisempi oli yö, Ingmar Bergmanin Persona – naisen naamio sekä Luis Bunuelin Tuhon enkeli.
Hän kritisoi kuvissaan hollywoodmaista keinotodellisuutta ja kulutusyhteiskunnan vääriä lupauksia. Malleina ovat nimenomaan naiset, nimettömistä kaunottarista kuuluisuuksiin kuten Donatella Versaceen saakka. Heidät on sijoitettu vahvasti tyyliteltyyn ympäristöön, usein tavarapaljouden keskelle. Asetelmien yhtäläisyydet yltävät Michelangelon tai Caravaggion keinovalikoimaan saakka.
”Financial Timesin taidetoimittaja kirjoitti kerran työstäni, että se oli ’retroa, futuristista ja hyvin nykyaikaista’. Pidän tästä mielipiteestä, koska se osuvasti sanoo työni viittaavan samanaikaisesti menneeseen ja nykyiseen elämään”, Aldridge toteaa haastattelussa.
Miles Aldridgen töitä voi nähdä eturivin valokuvataiteen museoissa ympäri maailmaa. Tallinnan Fotografiskan kuvat ovat vuosilta 1999–2020 ja esillä museossa 29.10.2023 saakka.
László Moholy-Nagylle kamera oli uusi näkölaite, jolla hän tutki muotojen ja valon leikkejä.
Museon kolmas kesänäyttely esittelee vuosina 1895–1946 eläneen László Moholy-Nagyn töitä. Hänen nimensä liittyy viime vuosisadan alun Bauhausin ja konstruktivismin suuntauksiin.
Moholy-Nagy teki kokeellisia ja radikaaleja maalauksia, elokuvia ja valokuvia. Kamera oli ajan uusi näkölaite, jolla hän tutki muotojen ja valon leikkiä. Light play -niminen näyttely päättyy 20.10.2023.
Gourmet-tason kattoterassi
Lepohetkeä Fotografiskan kattoterassilla kehystää Tallinnan vanhankaupungin siluetti.
Kun kierros on ohi – tai miksi ei heti alkuun – museokävijän kannattaa tutustua Fotografiskan kahvila- ja ravintolatarjontaan. Näköalat koko Tallinnan Telliskiven alueelle avautuvat kattoterassilta, jonka yhteydessä toimii gourmet-tason ravintola. Se on palkittu vihreällä Michelin-tähdellä kestävästä ja luonnonmukaisesta gastronomiastaan.
”Yleensä kun olen uudessa kaupungissa, ensimmäinen asia, jonka teen, on löytää tieni lähimpään museoon”, Miles Aldridge kannustaa meitä kaikkia tälle kierrokselle.
Kari Pitkänen, teksti ja kuvat
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Tallinnan Fotografiska -valokuvamuseo löytyy keskeltä eläväistä Telliskiven kaupunginosaa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Serlachius-museon tuoreet näyttelyt tuovat esiin parturissa käynnin traumoja ja venyttävät taiteen rajoja
KUVATAIDE | Devan Shimoyama kertoo Serlachius Kartanossa hiljattain avatussa näyttelyssä oman tarinansa afroamerikkalaiseen kulttuuriin liittyvistä hiustraumoista.
Niin kiusallista että naurattaa – arvostetun Nina Beierin Osat-näyttely avautui Kiasmassa
KUVATAIDE | Näyttelyssä esineet heijastavat kiusallisenkin terävästi, mutta samalla katsojan ajattelua haastavasti, ympäröivän maailman valta-asetelmia, rahan virtoja ja kysymyksiä aitoudesta.
Saamelaismuseo Siida on ehdolla Vuoden museoksi ja Vuoden eurooppalaiseksi museoksi – uudistettu näyttely on vaikuttava
MUSEO | Näyttelyssä on vieraillut yli 113 000 kävijää. Vaikka se on ensi sijassa tehty saamelaisille, puhuttelee se myös valtaväestöä ja ulkomaisia matkailijoita.
Feminiinisen kauneuskäsityksen oikeutus ja digitaalisella teknologialla koodattu runollinen universumi
KUVATAIDE | Tampereen taidemuseo esittelee kauneuden luomiseen keskittyvän Tuula Lehtisen monipuolista uraa sekä Charles Sandisonin koodeihin ja algoritmeihin pohjautuvan mediataiteen helmen.
