Pirkanmaan Barokki soitti loistavan levynjulkistuskonsertin – Stradella Tampereen Raatihuoneella

Marianna Henriksson, Aira Maria Lehtipuu, Eero Palviainen ja Louna Hosia. Kuva: Marja Mustakallio

Pirkanmaan Barokki: Stradella. Sinfonioita yhdelle viululle. Levynjulkistamiskonsertti Tampereen raatihuoneella 29.3.2025.

Barokkimusiikkia esittävä, Tampereelta käsin vuodesta 2019 toiminut Pirkanmaan Barokki on nyt julkaissut ensimmäisen äänitteensä nimeltään Stradella (Texicalli, 2025). Nimi viittaa italialaiseen säveltäjään Alessandro Stradellaan (1639–1682), jonka sävellyksiä levyn kaikki kappaleet ovat. Tampereen julkistuskonsertissa raatihuoneella kuultiin koko annos: viisi sinfoniaa viululle ja basso continuolle sekä yksi variaatioteos samalle kokoonpanolle.

Barokin ajan sinfoniat tarkoittavat ihan vaan soitinteoksia, ja jos niitä nimittää sonaateiksi, niin kovin erilaisia ne ovat rakenteeltaan kuin seuraavien vuosisatojen sonaatit. Mutta Stradellan sinfonioissa viulu on todellakin primus motor, joka johtaa kokoonpanoa ja jokaista sävelelettä.

Ja millainen mestari Aira Maria Lehtipuu onkaan barokkiviulu leuan allaan! Kreeta-Maria Kentalan oppilaana ja Hollannin Haagissa barokkioppinsa saanut viulisti loistaa juoksutuksissa ja pitkissä melodian kaarissa, artikuloi ja erittelee musiikkia tavalla, mikä paaluttaa hänet yhdeksi tämän ajan merkittävimmäksi barokkimusiikin tulkitsijaksi.

Aira Maria Lehtipuu toimii esittävän muusikkouden lisäksi Novia AMK:n barokkimusiikin lehtorina. Kuva: Marja Mustakallio

Mikäpä loistaessa, kun soittokumppanit kuuntelevat ja reagoivat äärimmäisellä herkkyydellä. Basso continuossa ahertavat cembalossa ja uruissa Marianna Henriksson, arkkiluutun varressa Eero Palviainen ja barokkisellon ympärillä Louna Hosia. Bassolinja kulkee ärhäkkäänä ja soinnut täyttyvät keveästi helisten milloin arpeggiona, milloin rytmisenä komppina.

Tampereen raatihuone oli hieno, tyyliin sopiva valinta konsertille – kuin ajanmukainen ruhtinaspalatsi. Mutta raatihuoneen akustiikka oli armoton luutun ja erityisesti urkujen pienille äänille; sello tahtoi syödä koko säestävän äänitilan. Tätä ongelmaa ei levyllä ole, vaan Pirkanmaan Barokki soi suloisessa balanssissa.

Onneksi teoksissa kuultiin myös arkkiluutun introsooloja, duoja viulun kanssa sekä viulun ja urkujen yhteissoittoa tai cembalon soolopätkiä. Näin värit erottuivat ja yhdistyivät, kasvoivat yhdeksi levykannen kuvan, taiteilija Tuula Lehtisen teoksen Van Huysum VI, kanssa.

Konsertissa soittajat lukivat teosten välissä Alessandro Stradellan eri elämänvaiheissaan kirjoittamia kirjeitä. Ennen viimeistä a-mollissa kulkenutta 24 variaatiota kuultiin perukirjaluettelo Stradellan jälkeen jääneestä vähäisestä, mutta keikarimaisesta omaisuudesta. Tämä 43-vuotiaana puukotukseen kuollut veikkonen jätti veljenpojalleen muun muassa kolme hopeista hammastikkua.

Marja Mustakallio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua