Kuvat: president.gov.ua / Otava
KIRJAT | ”Venäjän äidit: vaikkakin te kasvatitte ryöstelijöitä, miten heistä tuli myös teurastajia. Ette ole voineet olla tietämättömiä siitä, mitä oli lapsienne mielessä”, Ukrainan presidentti syyttää retorisesti loisteliaassa puhekokoelmassa.
”Presidentti on kärsivän maansa tehokkain ja kuunnelluin PR-mies.”
ARVOSTELU
Volodymyr Zelenskyi: Viesti Ukrainasta
- Suomentanut Kyösti Karvonen.
- Otava, 2023.
- 144 sivua.
Emme tiedä, lukeeko kukaan ihminen tai mikään ajatteleva olento oman aikamme tekstejä enää 2 000 vuoden kuluttua. Jos näin käy, toivottavasti hän vakuuttuu muinaisesta puhetaidosta yhtä syvällisesti kuin me vielä tänään Platonin, Sokrateen, Ciceron tai Quintilianuksen teksteistä ja puheista antiikin aikana.
Tarjontaa kyllä olisi. Teollisena aikana sanankäytöllään ovat ihmisiä koskettaneet Mahatma Gandhi, Winston Churchill, Martin Luther King, Nelson Mandela, Barack ja Michelle Obama sekä nyt – sotaa käyvän Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi.
Hänen nimissään on julkaistu alle 150-sivuinen ja nopealukuinen kokoelma puheita. Viesti Ukrainasta (suom. Kyösti Karvonen; Otava, 2023) on ainoa vastaava teos, jonka presidentti itse on auktorisoinut ja johon hän on laatinut esipuheen. Se on päivätty lokakuulle 2022.
Nyt, puoli vuotta myöhemmin, ulkoisesti vaatimaton kirja on yhä liiankin ajankohtainen. Ukrainan maa ja kansa kärsivät, ja Zelenskyi itse joutuu asettelemaan synnyinmaansa taistelun osaksi koko maanosamme historiallista ja poliittista kontekstia.
Tuhannen puheen mestari
Roomalainen, ajanlaskumme 1. vuosisadalla elänyt Marcus Fabius Quintilianus määritteli retoriikan sisällön viideksi kaanoniksi. Ne ovat:
- Inventio (sisällön keksiminen)
- Dispositio (argumentin sisällön järjestäminen päämääränä mahdollisimman suuri vaikuttavuus)
- Elocutio (puheen tyyli eli kielen ja puhetavan valinta)
- Memoria (kootun ja suunnitellun muistaminen)
- Actio (puheen esittäminen)
Quintilianus ja hänen aikalaisensa puhuivat paljolti ulkomuistista. Nykyaikana lukuprompterit, tietokoneet ja viime kädessä paperiset tulosteet ovat vapauttaneet puhujan sisällön päähän pänttäämisen (Memoria) vaivasta.
Muuten onnistuneen ja mieliin painuvan puheen ja esiintymisen ainekset lienevät koko lailla ennallaan. Ne kaikki loistavat kirkkaina Volodymyr Zelenskyin teksteistä.
En tiedä, kuinka pitkälle Zelenskyi itse laatii puheensa. Sitä ei kirjakaan kerro. Todennäköisesti hänellä on tukena erittäin ansioitunut ja asiantunteva tiimi, joka tekee pohjatyöt ja jonka kanssa presidentti lopulta hioo kunkin esiintymisensä palaset tarkasti kohdilleen.
Hiottavaa todella riittää. Viesti Ukrainasta -kirjasta puheita löytyy ”vain” 17. Tultuaan valituksi virkaansa vuonna 2019 Zelenskyi on pitänyt yli tuhat puhetta eri puolilla ja eri puolille maailmaa.
Lähtökohtana on aina ihminen
Nyt julkaistu kirja sisältää myös videoyhteydellä pidetyn puheen Suomen eduskunnalle lähes tasan vuosi sitten, 8. huhtikuuta 2022.
”Aloitan siitä, mitä tapahtui tänä aamuna”, aloitti Zelenskyi ja kertoi Kramatorskin asemalle tehdystä ohjusiskusta. Puheen alkuun mennessä kuolleita oli varmistettu 30 ja loukkaantuneita 300.
Näin presidentti puhuu aina. Hän aloittaa ruohonjuuritasolta, arjesta ja tavallisista ihmisistä, viime kädessä jopa oman sukunsa tarinasta. Zelenskyin isoisä oli neljästä veljeksestä ja koko heidän suvustaan ainoa eloonjäänyt, joka pelastui natsiterrorilta Saksan hyökätessä.
Tämän tarinan hän kertoi Yhdysvalloissa jo ennen sodan syttymistä. Että sellaisia ”natseja” Ukrainassa on nyt vallassa.
Suomalaisillekin hän muistutti sota-ajan opetuksista. Molotovincocktailit mainittiin.
”Te ymmärrätte varmasti, että jos Venäjän joukot määrätään hyökkäämään teidän alueellenne… ne tulevat tekemään teidän kaupungeillenne sen, mitä tapahtui Butšassa”, hän varoitti.
Puhe oli pitkä, monitasoinen, lämmin ja tunteisiin vetoava. Tapahtui se sama, mikä melkein jokaisessa vastaavassa paikassa: kuulijat hiljenivät, moni pyyhki kyyneliä. Suomen asema Ukrainan rinnalla oli sillä sinetöity.
Valkoinen vastaan mustat
Volodymyr Zelenskyi ei puhu lämpimikseen tai esiintymisen halusta. Hän taistelee sanoin oman synnyinmaansa puolesta.
Presidentti on kärsivän maansa tehokkain ja kuunnelluin PR-mies. Matka valtiomieheksi Kansan palvelija -sarjan päähenkilöstä ja karhuherra Paddingtonin ääninäyttelijästä on vertaansa vailla.
Zelenskyin ero Venäjän johtajiin on ero valkoisen ja mustan välillä. Putin ja hänen lähipiirinsä suoltavat uhkauksia, kirouksia ja disinformaatiota suut ja silmät täyteen. ”Saatana itse”, määritti Putinin eräskin hänen lakeijoistaan hiljattain vuodetussa puhelussa.
Normaalin kuulijan välitön reaktio Venäjän hellimään ”puhetaitoon” on inhotus ja ihmetys siitä, kuinka paljon paskaa maailmasta vielä löytyykään.
Presidentti on kova koville
Ukrainan presidenttikin osaa tarvittaessa olla rankka, mutta paljon kultivoituneemmalla tavalla.
Saksalaisille hän ei kaihtanut muistuttaa toisen maailmansodan kunniavelasta, elintilan (Lebensraum) käsitteestä tai Berliinin muurista, Israelin knessetille siitä miten välinpitämättömyys tappaa ja kaikille eurooppalaisille Münchenin turvallisuuskokouksessa siitä, mihin viime sotaa edeltänyt lepyttelypolitiikka suhteessa Adolf Hitleriin lopulta johti.
Kovimmat sanat hän toki säästää viholliselle.
”Kimppuumme ovat hyökänneet murhaajat, kiduttajat, raiskaajat ja ryöstelijät. Ihmiset, jotka kutsuvat itseään armeijaksi ja jotka ansaitsevat vain kuoleman sen takia, mitä ovat tehneet.” (Puhe Kiovassa 3.4.2022).
Tilaisuuden niin vaatiessa pirstotun valtion kovia kokenut presidentti toimii koko kansansa esirukoilijana. Näin pääsiäistervehdyksessä viime keväänä:
”Suojele isiämme ja isoisiämme. Miehiä, jotka kertoivat aikoinaan lapsenlapsilleen viime sodasta ja lähettävät heitä nyt uuteen. Miehiä, jotka rakensivat tämän maan ja näkevät tänään, kun sitä tuhotaan. Anna heidän nähdä maamme vapautettuna ja jälleenrakennettuna, ja anna meille voimaa jälleenrakentaa se.”
Slava Ukraini!
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Miten kirjoittaa Rooma-kirja ilman, ettei se olisi matkailuopas? Arviossa Karl Ristikiven Rooman-päiväkirja
KIRJAT | Rooman-päiväkirja on kuin arvoitus, tai ehkäpä 1700-lukulaisittain kirjoitettu dekkari, jossa henkilöt eivät ole sitä mitä päähenkilö Kasparin ensi kuvauksista voisi päätellä.
Murhabotti löytää paikkansa – arvioitavana Martha Wellsin Taktinen vetäytyminen
KIRJAT | Murhabotti-sarjan ensimmäinen tarinankaari tulee päätökseensä. Yhteys ihmisystäviin motivoi viihdemediaa rakastavaa taistelurobottia pelastustehtävään.
Lars Sundin kerronta tempaa mukaansa sivulta yksi ja pitää lukijan kyydissä loppuun asti – arviossa Vaasan Prinsessa
KIRJAT | Lars Sund tavoittaa ihmisyyden näkymättömän mutta voimallisen puolen ja pukee sen tarkkanäköisen ja herkän tekstin muotoon.
Sukuvihaa ja suomurhia – arviossa Joona Keskitalon Suo, joka upposi
KIRJAT | Takamailla-trillerisarjan keskimmäinen, itsenäinen osa sukeltaa pohjoispohjanmaalaisen pikkukylän murhasarjaan 1980–1990-lukujen taitteessa.