Kuva: Myllylahti
KIRJAT | Pauli Jokinen nostaa uuden rikosromaaniinsa aiheiksi Vihtori Kosolan ja Isänmaallisen kansanliikkeen.
”Jokinen osaa rakentaa juonenkäänteitä ja kuvata Helsinkiä niin, että kirjaan tallentuu 1930-luvun tunnelmaa.”
ARVOSTELU
Pauli Jokinen: Tammisunnuntain uhri
- Myllylahti, 2024.
- 264 sivua.
Pauli Jokisen uutuusdekkari Tammisunnuntain uhri (Myllylahti, 2024) on mukavalla tavalla perinteinen rikosromaani. Se ei mässäile väkivallalla ja toisin kuin monissa nykydekkareissa sen päähenkilöt eivät painiskele omien henkilökohtaisten ongelmiensa kanssa.
Jokinen on kirjoittanut vahvasti juonivetoisen rikosromaanin, jota kehystävät historialliset tapahtumat Suomessa. Fiktioon yhdistetään todellisia ihmisiä ja tapahtumia lapuanliikkeen johtajaa Vihtori Kosolaa ja Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekkiä myöten.
Romaanin nimessä ”Tammisunnuntai” viittaa tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan. Romaanissa eletään tammikuuta 1933. Äärioikeistoa edustanut lapuanliike on lakkautettu vuotta aikaisemmin Mäntsälän kapinan seurauksena. Sen jatkajaksi on perustettu Isänmaallinen kansanliike, IKL. Romaani käynnistyy tammisunnuntain juhlista. IKL:n johtaja Vihtori Kosola on tulossa Suurtorille pitämään puhetta tammisunnuntain muistoksi.
Jokinen kuljettaa Tammisunnuntain uhrissa rinnakkain useita rikoksia ja juonikuvioita, jotka lopulta leikkaavat toisiaan. Rikosromaanissa selvitellään nuoren naisen mystistä kuolemaa ja epäonnistunutta pankkiryöstöä. Rikosvyyhti yltää IKL:n johdon valtataisteluun. Kapinalliset haluavat syrjäyttää alkoholisoituneen Vihtori Kosolan, joka ei ole enää samanlaisessa vedossa kuin vuoden 1930 talonpoikaismarssin aikana.
Mukana on myös ulkopolitiikkaa ja vakoilua. Kuka mahtaakaan vuotaa salaisia tietoja vieraan vallan lähetystöön ja mikä yhteys tällä on surmattuun naiseen?
* *
Pauli Jokinen osaa rakentaa juonenkäänteitä ja kuvata Helsinkiä niin, että kirjaan tallentuu 1930-luvun tunnelmaa. Hänet tunnetaan myös Helsinki-aiheisten rikoskävelyjen vetäjänä ja kaupunkioppaana.
Kiinnostavia ovat myös poliittiset vastakkainasettelut ja luokkaristiriidat, joiden tausta on vuoden 1918 sisällissodassa. Rikospoliisi Arpia Haahti tuntee nahoissaan sen, että hän on punikin poika, jolle elämä 1930-luvun henkisessä ilmapiirissä ei ole helppoa. Isä katosi sisällissodassa, mutta mihin. Tämäkin arvoitus odottaa ratkaisemista.
Sirpa Pääkkönen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kylvö on kiehtova kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta
KIRJAT | Finlandia-ehdokas onnistuu siinä, missä keskustapuolue ja imagomarkkinoijat ovat epäonnistuneet: ruoantuotanto ja maatalous muuttuvat kiehtovaksi maailmaksi.
Mistä katoaminen alkaa – arviossa Sanni Isometsän Katoamiskertomus
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostettu Katoamiskertomus on tarina miehen kuolemasta sellaisena kuin kirjailija sen valitsee kertoa.
Yhteiskunnan kannalta elintärkeää asiaa demokratiasta – arviossa Mureneeko oikeusvaltio?
KIRJAT | Toivottavasti Jukka Kekkosen teos ei ole niitä kirjoja, joista muutaman vuoden kuluttua sanotaan, että kunpa olisimme lukeneet sen ja ymmärtäneet.
Pietarin kaupungin hurmaama Erkka Mikkonen joutui pettymään pahasti – arviossa Homona Putinin Venäjällä
KIRJAT | Läntisen Venäjän miljoonakaupunki Pietari tuli 2000-luvulla tutuksi suurelle joukolle suomalaisia. Yksi kaupunkiin kotiutuneista oli Erkka Mikkonen, josta tuli Yleisradion kirjeenvaihtaja Moskovaan.