Kuva: Myllylahti
KIRJAT | Pauli Jokinen nostaa uuden rikosromaaniinsa aiheiksi Vihtori Kosolan ja Isänmaallisen kansanliikkeen.
”Jokinen osaa rakentaa juonenkäänteitä ja kuvata Helsinkiä niin, että kirjaan tallentuu 1930-luvun tunnelmaa.”
ARVOSTELU
Pauli Jokinen: Tammisunnuntain uhri
- Myllylahti, 2024.
- 264 sivua.
Pauli Jokisen uutuusdekkari Tammisunnuntain uhri (Myllylahti, 2024) on mukavalla tavalla perinteinen rikosromaani. Se ei mässäile väkivallalla ja toisin kuin monissa nykydekkareissa sen päähenkilöt eivät painiskele omien henkilökohtaisten ongelmiensa kanssa.
Jokinen on kirjoittanut vahvasti juonivetoisen rikosromaanin, jota kehystävät historialliset tapahtumat Suomessa. Fiktioon yhdistetään todellisia ihmisiä ja tapahtumia lapuanliikkeen johtajaa Vihtori Kosolaa ja Etsivän keskuspoliisin päällikkö Esko Riekkiä myöten.
Romaanin nimessä ”Tammisunnuntai” viittaa tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan. Romaanissa eletään tammikuuta 1933. Äärioikeistoa edustanut lapuanliike on lakkautettu vuotta aikaisemmin Mäntsälän kapinan seurauksena. Sen jatkajaksi on perustettu Isänmaallinen kansanliike, IKL. Romaani käynnistyy tammisunnuntain juhlista. IKL:n johtaja Vihtori Kosola on tulossa Suurtorille pitämään puhetta tammisunnuntain muistoksi.
Jokinen kuljettaa Tammisunnuntain uhrissa rinnakkain useita rikoksia ja juonikuvioita, jotka lopulta leikkaavat toisiaan. Rikosromaanissa selvitellään nuoren naisen mystistä kuolemaa ja epäonnistunutta pankkiryöstöä. Rikosvyyhti yltää IKL:n johdon valtataisteluun. Kapinalliset haluavat syrjäyttää alkoholisoituneen Vihtori Kosolan, joka ei ole enää samanlaisessa vedossa kuin vuoden 1930 talonpoikaismarssin aikana.
Mukana on myös ulkopolitiikkaa ja vakoilua. Kuka mahtaakaan vuotaa salaisia tietoja vieraan vallan lähetystöön ja mikä yhteys tällä on surmattuun naiseen?
* *
Pauli Jokinen osaa rakentaa juonenkäänteitä ja kuvata Helsinkiä niin, että kirjaan tallentuu 1930-luvun tunnelmaa. Hänet tunnetaan myös Helsinki-aiheisten rikoskävelyjen vetäjänä ja kaupunkioppaana.
Kiinnostavia ovat myös poliittiset vastakkainasettelut ja luokkaristiriidat, joiden tausta on vuoden 1918 sisällissodassa. Rikospoliisi Arpia Haahti tuntee nahoissaan sen, että hän on punikin poika, jolle elämä 1930-luvun henkisessä ilmapiirissä ei ole helppoa. Isä katosi sisällissodassa, mutta mihin. Tämäkin arvoitus odottaa ratkaisemista.
Sirpa Pääkkönen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tällainen elämä sattuu” – Jere Vartiaisen kokoelmassa ovat sosiaalisuuden konseptit sekaisin
KIRJAT | Joillakin Etäisyys, leikki -teoksen sivuilla on vain yksi säe, esimerkiksi se, jonka luin istuessani tamperelaisella terassilla seuranani vain lasi valkoviiniä ja tonnikalaleipä: ”mitä jos ei tarvitsisi aina olla ihan yksin?”
Veera Antsalon runoissa mekaniikkapojat palavat ja ruumiit käyvät yökerhossa – arviossa Nimettömästä
KIRJAT | Veera Antsalon runot voivat vaikuttaa pintapuolin helposti lähestyttäviltä, mutta tarkemmin luettuna ne nyrjäyttävät todellisuutta jatkuvasti uusiin muotteihin.
Piispoja ja vanhapiikoja – tutkijat hämmentävät varhaismodernin ajan henkilöhistoriaa
KIRJAT | Turkulaiset ja tamperelaiset historiantutkijat porautuvat varhaismodernin ajan henkilöhistoriaan ja kehittävät sen tutkimusmenetelmiä.
Eemeli Hakoköngäs kirjoitti kelpo tietokirjan Suomen työmarkkinahistorian eräästä avainvuosikymmenestä
KIRJAT | 1990-luvulle osui valtava määrä taloutta, työmarkkinoita ja koko yhteiskuntaa muuttaneita tapahtumia, joiden vaikutukset ulottuvat tähän päivään asti.