Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Romaani kertoo myös universaaleista aiheista: lapsuudesta ja nuoruudesta, perheestä, ystävyydestä ja rakkaudesta, väkivallasta kotona ja sen ulkopuolella.
”Pakolaisuus on yksi jakso jonkun elämässä, ei mikään ominaisuus.”
ARVOSTELU
Amani Al-mehsen: Hayati, rakkaani
- Otava, 2025.
- 298 sivua.
Aluksi Hayati, rakkaani (Otava, 2025) vie lukijansa 1960-luvun varakkaaseen Irakiin, jolloin maa oli hyvin erilainen kuin tänään. Vanhoissa perhekuvissa naiset olivat pukeutuneet minihameisiin, ja heidän hiuksensa liehuivat vapaasti. He kävivät vapaa-aikoinaan kahviloissa ja elokuvissa ja heillä oli myös miespuolisia ystäviä.
Sitten tuli presidentti Saddam Husseinin valtakausi: sota sodan perään, opposition vainoaminen, ja väkivalta omia kansalaisia kohtaan. Amal ja hänen perheensä joutuivat pakenemaan, päätyivät pakolaisleirille Saudi-Arabiaan ja sieltä ajan mittaan kiintiöpakolaisina Suomeen.
Hayati, rakkaani on kirjoittajansa Amani Al-mehsenin äidin tarina arkisella ja selkeällä kielellä kerrottuna. Teksti ei surkuttele eikä säälittele, kerronta on toteavaa. Teos antaa paljon ajattelemisen aiheita – erityisesti aikana, jolloin inhimillisyys ja hädänalaisten auttaminen ei ole oikein huudossa.
Romaani kertoo myös universaaleista aiheista, joita lukija saattaa tunnistaa omastakin elämästään: lapsuudesta ja nuoruudesta, perheestä, ystävyydestä ja rakkaudesta, väkivallasta kotona ja sen ulkopuolella.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat paljolti hyvin erilaiseen maailmaan kuin mitä omamme on, mutta samalla sen henkilöissä on hyvin paljon tuttua. Samastuminen helpottaa ymmärtämistä ja laajentaa maailmankuvaa.
Lisäksi Hayati, rakkaani muistuttaa hienolla tavalla siitä, että ”pakolaisuus” on yksi jakso jonkun elämässä, ei kenenkään ominaisuus.
Teos on Amani Al-mehsenin ensimmäinen romaani. Toivottavasti hän jatkaa kirjoittamista, sillä yhteiskunta tarvitsee monikulttuuristen perheiden kasvattien näkökulmia voidakseen pysyä ajassa mukana.
Äänikirjan lukija on kirjailija itse, mikä on ollut oiva valinta.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tarinoita linnanväestä – arviossa Elise Pihlajaniemen Ritareita, linnanrouvia ja merirosvoja
KIRJAT | Millaisia olivat ihmiskohtalot Suomen keskiaikaisissa linnoissa? Elise Pihlajaniemi jatkaa Linnaelämää keskiajan Suomessa -teoksen linjoilla.
Kolmekymmentä vuotta Yleisradion historiaa – arviossa Yleisön ilona, poliitikkojen harmina
KIRJAT | Marko Tikan ja Turo Uskalin teos luotaa perinpohjaisesti satavuotiaan Yleisradion viimeisimpiä täysiä vuosikymmeniä. Se on Yle 100 -tutkimusohjelman viimeisin teos.
Hammaslääketieteen opiskelijat kokevat koston – arviossa Mikko Koivusalon Siihen loppui satumaa
KIRJAT | Teatterintekijänä tunnetun Mikko Koivusalon toisen dekkarin keskeistä antia ovat hahmojen tavalliset tekemiset ja epätavalliset ajatukset.
Andrus Kivirähkin mielikuvitus kantaa kaikenikäisiä – arviossa Oskarin ihmepuhelin
KIRJAT | Maaseutulomallaan tylsistyvä Oskar onnistuu vahingossa rakentamaan puhelimen, jolla hän saa yhteyden esineisiin.