Kuvat: Särötär / Weronika Lawniczak
KIRJAT | Puolalaiskirjailija kantaa lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa.
”Kaunein lausein ja herkin sanankääntein etenevä romaani on koskettava ja tärkeä lukukokemus ihan jokaiselle.”
ARVOSTELU

Malgorzata Lebda: Ahnaat
- Suomentanut Tapani Kärkkäinen.
- Särötär, 2026.
- 281 sivua.
Ahnaat (Särötär, 2026) on puolalaisen Malgorzata Lebdan romaani siitä, mitä tapahtuu puolalaisessa pikkukylässä yhden vuoden aikana. Nuori nainen saapuu kylään kumppaninsa kanssa huolehtimaan kuolevasta isoäidistään. Kirjan naiset pitävät huolta toisistaan, eläimistä ja kasveista. He myös uskaltavat rakastaa tulevasta luopumisesta huolimatta. Isoisä sen sijaan purkaa rakkautensa ja surunsa remontoimalla isoäidille huonetta. Läheinen teurastamo, sen tuoksut, äänet ja ympäristöä tuhoava voima sävyttävät vahvasti tarinaa.
Lebda kantaa kirjan sivuilla lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa. Kaikkea tätä niin, että elämä on vahvasti läsnä.
Puolalainen nykykirjallisuus ei ole laajalla rintamalla tunnettua Suomessa. Matgorazata Lebdan Ahnaat oli minulle ensimmäinen kosketus hänen tuotantoonsa. Se ei ole ihme, koska vuonna 2023 kirjoitettu teos on hänen esikoisromaaninsa. Vuonna 1984 syntynyt Lebda on moneen kertaan palkittu puolalainen runoilija ja kirjailija. Ahnaat on käännetty muun muassa. englanniksi, espanjaksi ja hollanniksi. Siitä on myös tekeillä elokuvasovitus, jonka on määrä saada ensi-iltansa ensi vuonna.
Tapani Kärkkäinen on ehkä arvostetuin puolalaisen kirjallisuuden kääntäjämme. Ahnaat on varmasti ollut haastava työ kokeneellekin kääntäjälle, koska teksti kulkeutuu usein runon maisemaan. Kärkkäinen on silti jälleen kerran onnistunut käännöksessä.
Kovakantinen kirja ansaitsee erityiskiitoksen siitä, miten se istuu käteen. Ulkoasun suunnitellut Sanna Saastamoinen on onnistunut vangitsemaan kannen hillityn ruskeansävyiseen värimaailmaan ja elävään pintaan kirjan sielua. Sivuja on miellyttävä käännellä – taitto on väljää ja sivut sormien alla pehmeitä. Harvoin nautin näin paljon siitä, miltä kirja tuntuu kädessä.
* *
Luin Ahnaat-romaania, kun katselin junan ikkunan takana kumpuilevaa puolalaista maalaismaisemaan. Luin Ahnaat-romaania, kun istuin varsovalaisessa ravintolassa syötyäni kotitekoisen makuisia kaalikääryleitä. Luin sitä myös silloin, kun istuin Varsovan keskustassa kuunnellen, kuinka vanha katusoittaja vieressäni loihti haitaristaan tutun valssin melodiaa.
Varmaan nämä kokemukset ja kirjan lukemiseen kietoutunut viikon reissailu Puolassa toivat oman kerroksensa lukukokemukseen. Mutta ilman niitäkin eteenpäin kaunein lausein ja herkin sanankääntein etenevä romaani on koskettava ja tärkeä lukukokemus ihan jokaiselle.
Marja Heinonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sherlock Holmesin luoja toimi myös itse salapoliisina – arviossa Mestarietsivä Sir Arthur Conan Doyle
KIRJAT | Aki Ryynäsen kirjan fokuksena on Sir Arthur Conan Doylen toiminta oikeuden puolesta tosielämässä.
Naisten asemasta kristinuskon peruskysymyksiin – arviossa Jonas Eikan Korkea taivas
KIRJAT | Begiinit, keskiajan itsenäiset maallikkonaiset olivat esitaistelijoita aikana, jolloin nainen voi olla vain vaimo tai nunna. Jonas Eikan romaani kertoo rohkeista naisista.
Sotilastausta näkyy – arviossa Erkki Sinivaaran tietokirja Kremlin kellonsoittajat ja Suomi
KIRJAT | Teos kuvaa asiallisesti Suomen ja Neuvostoliiton ja lopulta Venäjän naapurisuhteita jatkosodan päättymisestä Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Suuri suosikki ja iso inhokki samassa persoonassa – arviossa Jukka-Pekka Pietiäisen elämäkerta tamperelaisesta huippuvaikuttajasta
KIRJAT | Väinö Hakkila puolusti punavankeja, torjui kommunismia, tuli äärioikeistolaisten kaappaamaksi, uhosi suur-Suomea ja suututti Kekkosen.




