Kuvat: Särötär / Weronika Lawniczak
KIRJAT | Puolalaiskirjailija kantaa lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa.
”Kaunein lausein ja herkin sanankääntein etenevä romaani on koskettava ja tärkeä lukukokemus ihan jokaiselle.”
ARVOSTELU
Malgorzata Lebda: Ahnaat
- Suomentanut Tapani Kärkkäinen.
- Särötär, 2026.
- 281 sivua.
Ahnaat (Särötär, 2026) on puolalaisen Malgorzata Lebdan romaani siitä, mitä tapahtuu puolalaisessa pikkukylässä yhden vuoden aikana. Nuori nainen saapuu kylään kumppaninsa kanssa huolehtimaan kuolevasta isoäidistään. Kirjan naiset pitävät huolta toisistaan, eläimistä ja kasveista. He myös uskaltavat rakastaa tulevasta luopumisesta huolimatta. Isoisä sen sijaan purkaa rakkautensa ja surunsa remontoimalla isoäidille huonetta. Läheinen teurastamo, sen tuoksut, äänet ja ympäristöä tuhoava voima sävyttävät vahvasti tarinaa.
Lebda kantaa kirjan sivuilla lukijaa lempeästi ja tarkkanäköisesti pitkin maaseutua, vaihtuvia vuodenaikoja, luonnon omavauhtista kulkua, sairautta ja kuolemaa. Kaikkea tätä niin, että elämä on vahvasti läsnä.
Puolalainen nykykirjallisuus ei ole laajalla rintamalla tunnettua Suomessa. Matgorazata Lebdan Ahnaat oli minulle ensimmäinen kosketus hänen tuotantoonsa. Se ei ole ihme, koska vuonna 2023 kirjoitettu teos on hänen esikoisromaaninsa. Vuonna 1984 syntynyt Lebda on moneen kertaan palkittu puolalainen runoilija ja kirjailija. Ahnaat on käännetty muun muassa. englanniksi, espanjaksi ja hollanniksi. Siitä on myös tekeillä elokuvasovitus, jonka on määrä saada ensi-iltansa ensi vuonna.
Tapani Kärkkäinen on ehkä arvostetuin puolalaisen kirjallisuuden kääntäjämme. Ahnaat on varmasti ollut haastava työ kokeneellekin kääntäjälle, koska teksti kulkeutuu usein runon maisemaan. Kärkkäinen on silti jälleen kerran onnistunut käännöksessä.
Kovakantinen kirja ansaitsee erityiskiitoksen siitä, miten se istuu käteen. Ulkoasun suunnitellut Sanna Saastamoinen on onnistunut vangitsemaan kannen hillityn ruskeansävyiseen värimaailmaan ja elävään pintaan kirjan sielua. Sivuja on miellyttävä käännellä – taitto on väljää ja sivut sormien alla pehmeitä. Harvoin nautin näin paljon siitä, miltä kirja tuntuu kädessä.
* *
Luin Ahnaat-romaania, kun katselin junan ikkunan takana kumpuilevaa puolalaista maalaismaisemaan. Luin Ahnaat-romaania, kun istuin varsovalaisessa ravintolassa syötyäni kotitekoisen makuisia kaalikääryleitä. Luin sitä myös silloin, kun istuin Varsovan keskustassa kuunnellen, kuinka vanha katusoittaja vieressäni loihti haitaristaan tutun valssin melodiaa.
Varmaan nämä kokemukset ja kirjan lukemiseen kietoutunut viikon reissailu Puolassa toivat oman kerroksensa lukukokemukseen. Mutta ilman niitäkin eteenpäin kaunein lausein ja herkin sanankääntein etenevä romaani on koskettava ja tärkeä lukukokemus ihan jokaiselle.
Marja Heinonen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Janne Saarikiven esseet kattavat näennäisen kepeästi laajan kirjon ihmisen elämää – arviossa Kieli vie
KIRJAT | Kieli vie käsittelee yhteiskunnallisia kysymyksiä, yliopistomaailman arkipäivää, matkustelua sekä kielitieteilijän asiantuntevia ja hauskojakin etymologisia löydöksiä.
Esikoisteos tarkkailee ihmistä epävarmassa ympäristössä – arviossa Jonne Haapalan Poissaoloharjoituksia
KIRJAT | Jonne Haapalan tarkkanäköiset runot tarttuvat sattumanvaraisuuteen. Niissä pohditaan kahvinjuomista, rajuilmaa ja naapureita.
Mitä Jeesuksesta tiedetään ja mitä kuvitellaan – arviossa Historian Jeesus ja salaliittoteoriat
KIRJAT | Matti Kankaanniemi on kirjoittanut kansankielisen mutta tieteellisesti pätevän johdatuksen Jeesuksen historiallisuutta koskeviin kysymyksiin.
Dekkarin ympäristö viehättää, mutta tapahtumat hätkähdyttävät – arviossa Paula Hotin Murha Lochinverissä
KIRJAT | Paula Hotti palaa kolmannessa Halla-sarjan dekkarissa Skotlannin ylämaille, missä matkajournalisti ja kirjailija vietti kymmenkunta vuotta sitten kesiään kokkina.