Kuvat: Emanuele Scorcelletti / Siltala
KIRJAT | Ranskalaisen Guillaume Musson uusimmassa romaanissa kertomus kulkee neljän ihmisen kautta.
”Kuuluisien ja arvostettujen kirjailijoiden sekä ajattelijoiden sitaatit kuuluvat tässäkin teoksessa jokaisen luvun alkuun.”
ARVOSTELU
Guillaume Musso: Joku toinen
- Suomentanut Anna Nurminen.
- Siltala, 2025.
- 299 sivua.
Guillaume Musson uusimmassa romaanissa Joku toinen (suom. Anna Nurminen; Siltala, 2025) kertomus kulkee neljän ihmisen kautta. Yksi on rikas perijätär ja kuuluisa sotareportteri Oriana Di Pietro, toinen hänen jazz-pianistina menestynyt aviomiehensä Adrien Delaunay. Sitten on onneton rikosetsivä Justine Taillandier, jonka aviomies lähti nuoremman naisen matkaan, ja vielä viimeisenä hienostohotellin ”luksuksen käsityöläinen” Adéle Keller, joka pitää huolta siitä, että rikkailla asiakkailla on kaikki hyvin.
Perijätär pahoinpidellään rajusti huvipurrellaan Cannesin rannikolla ja menehtyy pystymättä kertomaan, kuka hänen kimppuunsa kävi. Kirjailija viljelee vihjeitä henkilöistään ja härnää uskomaan milloin mitäkin – vain osoittaakseen epäilyksen pian aivan vääräksi.
Musso punoo ovelan verkon henkilöhahmojensa menneisyydestä ja yhteyksistä toisiinsa Cannesissa, Pariisissa, Milanossa. Lopussa käy kuitenkin ilmi, että lukija ei mitenkään olisi voinut itse hoksata kaikkea, koska tietoa ei anneta tarpeeksi.
Musson kieli ja kerronta ovat koukuttavia; dekkaria ei voi jättää kesken, vaikkei siitä kovasti pitäisikään.
Tapansa mukaan Musso viljelee runsaasti viitteitä musiikkiin, kirjallisuuteen ja filosofiaan. Kuuluisien ja arvostettujen kirjailijoiden sekä ajattelijoiden sitaatit kuuluvat tässäkin teoksessa jokaisen luvun alkuun. Pidemmän päälle ne menettävät viehätyksensä ja alkavat enemmänkin ärsyttää ja vievät ajatukset pois romaanista: miten hän on kaikki nämä sitaatit kerännyt vai tekeekö joku sen hänen puolestaan? Kuka lukee romaaninsa miettien alituiseen aforismeja myöhempiä tarpeita varten?
Guillaume Musso on Ranskan eniten myytyjä kirjailijoita. Hän on kertonut haluavansa sokkolukijan tunnistavan ”Musson tyylin” ja siinä hän on onnistunut. Joku toinen on kolmas lukemani Musson romaani ja olisin luultavasti melko nopeasti arvannut kirjailijan. Mutta en ole varma, onko se hyvä asia.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Veri ei kaipaa varjoja – Agatha Christien Surma suviyössä hylkää nordic noirin synkkyyden
KIRJAT | Pokkarina julkaistu novellikokoelma on klassinen, englantilaisen rikoskirjallisuuden taidonnäyte, jossa korostuvat älyllinen päättely sekä arvoituksen ratkaisijan rooli.
Seinillä voi olla korvat, mutta osaavatko ne puhua? Arviossa Pirkko Soinisen taiteilijakotiteos Siellä missä sydän on
KIRJAT | Kirjailija Pirkko Soininen vieraili kahden vuoden aikana aistimassa tunnelmia museoiduissa taiteilijakodeissa. Näistä kokemuksista syntyi kirja Siellä missä sydän on.
Mitä suren, kun suren purettua rakennusta? Arviossa Pelastakaa talot! Purkuvimmaa purkamassa
KIRJAT | Iida Kalakoski ja Riina Sirén avaavat purkuhuoli-käsitteen avulla moninaisia tunteita, joita rakennuksen purkaminen meissä herättää.
Nelikymppisen naisen suunnanmuutos – arviossa Maija Kajannon Tilinpäätös
KIRJAT | Puistokadun pesula -sarjan toisessa osassa tasaista elämää elävä nainen joutuu lomautetuksi ja päätyy pyyhkimään pölyjä paitsi isoisänsä kuolinpesästä myös omasta elämästään.