Kuva: Amusantti
KIRJAT | Sari Kanala osaa asettua Suomenhevonen-teoksessaan tiedonjanoisen nuoren tai aloittelijan asemaan.
”Kanala on onnistunut rajaamaan tekstejä niin, että olennainen välittyy.”
ARVOSTELU
Sari Kanala: Suomenhevonen
- Amusantti, 2025.
- 176 sivua.
Suomenhevosesta on kirjoitettu useita kirjoja. Suurin osa kirjoista lienee omistajille ja lajin harrastajille tarkoitettuja opuksia, joissa mennään syvälle historiaan. Sari Kanalan Suomenhevonen (Amusantti, 2025) ei ole sellainen. En tunne tekijää, mutta uskallan silti sanoa, että kirja luultavasti on tekijänsä näköinen.
Sari Kanala kertoo kirjan loppusanoissa, että aloitti ratsastuksen kuusi vuotta sitten. Hän muistelee alkeiskurssia, jossa muut ratsastajat olivat lapsia ponien selässä. Kanalalle annettiin käyttöön suomenhevonen.
Kuusi vuotta on ratsastusharrastuksessa vasta pintaraapaisu, ja tässä tapauksessa vihreys on vain eduksi. Kanala osaa asettua tiedonjanoisen nuoren tai aloittelijan asemaan. Moni harrastaja muistaa alkuajalta sen, että kirjastosta piti lainata kaikki hevoskirjat, ja se ensimmäinen opetusratsu jää pysyvästi muistoihin kuin ensirakkaus.
Kirjassa on paljon tietoa ja valtavasti kuvia. Kanala on onnistunut rajaamaan tekstejä niin, että olennainen välittyy eikä lukeminen käy liian uuvuttavaksi vaan pysyy suupaloina.
Kirjassa on esitelty monen monta erilaista suomenhevosta. Lukuisien esimerkkien kautta lukijalle hahmottuu kuva siitä, mikä suomenhevosille on yhteistä. Niissä on jotain hyvin suomalaista. Vaikka jokainen suomenhevonen on yksilö, lähes kaikkia niistä kuvaillaan työhaluisiksi puurtajiksi. Asialliset hommat hoidetaan kunnialla, vaikka laitumella oltaisiin kuin ellun kanat. Kun suomenhevonen saa varusteet niskaansa, se antaa 110 prosenttia.
Lukuisat kuvat ovat laadukkaita ja ajatuksella valittuja. Kuten tekstissäkin, kuvien paljous antaa lukijalle käsityksen siitä että suomenhevosia on vaikka minkävärisiä mutta kaikissa niissä on jotain samaa.
Kirja on suunnattu 8–12-vuotiaille mutta se käy yhtä hyvin kaikille. Kieli on selkeää ja sujuvaa. Kirjasta voi löytää monia tasoja. Sille, joka ei tiedä suomenhevosesta juuri mitään, se tarjoaa onnistuneen katsauksen rotuun. Suomenhevosharrastaja voi löytää kirjasta monta tuttua hevosta ja ihmistä.
Elina Talvio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sotasyyllisyys vielä kerran: Kuusinen tilasi, Kekkonen järjesti, ja lopullinen kohde oli Väinö Tanner
KIRJAT | ”Oikeudenkäynti ilman Tanneria on kuin auto ilman kuljettajaa”, kenraalieversti Andrei Ždanov puuskahti Kekkoselle. Eikä olisi voinut olla pahemmin väärässä.
Sydän halajaa mitä halajaa – arvioissa Elizabeth Stroutin Haluan kuulla kaiken
KIRJAT | Elizabeth Strout kuljettaa lukijan vuodenkierron läpi ja kertoo sekä lukijoiden rakastamien henkilöiden elämästä että tarinoita uusista tuttavuuksista.
Anatolij D. Mbdrinov jatkaa tutkimuksiaan Viggo Wallensköldin tuoreessa teoksessa Hypnoottiset sienet
KIRJAT | Sienioppaassa esitellään toinen toistaan eriskummallisempia tatteja, haperoita, rouskuja ja vahveroita nelivärikuvituksineen.
Onko syy työuupumukseen hankalassa ämmässä vaiko sittenkin työelämässä, kysyy Marika Riikosen Hankalat tytöt
KIRJAT | Vihainen hevonen pakottaa toimittajan pohtimaan, miksi uupumus ja kiire ovat normalisoituja työelämässä – ja innoittaa kapinaan systeemiä vastaan.