Kuva: Minerva / Jouni Laaksonen
KIRJAT | Perinteisellä painetulla oppaalla on edelleen sijansa retkirepussa. Se antaa kokonaiskuvan kiinnostavista luontokohteista ja helpottaa retkien suunnittelua.
”Laaksosen tavaramerkki on insinöörimäinen tarkkuus, onhan hän koulutukseltaan insinööri.”
ARVOSTELU
Jouni Laaksonen: Kainuun ja Koillismaan retkeilyopas
- Minerva, 2024.
- 288 sivua.
Tietokirjailija ja eräopas Jouni Laaksonen lienee Suomen tuotteliain retkeilyoppaiden tekijä. Vuonna 2002 ilmestyneen Autiotuvat – Pohjois-Suomen tuvat ja tarinat -oppaan (Edita) jälkeen mies on julkaissut laskujeni mukaan 24 retkeilyopasta, eli tahti on ollut enemmän kuin kirja per vuosi.
Tahti ei osoita laantumisen merkkejä, sillä tänä vuonna häneltä on tullut Kainuun ja Koillismaan retkeilyoppaan (Minerva, 2024) lisäksi myös Pitkät vaellukset – kuukausiksi retkelle -niminen opus (SKS 2024), joka on kirjoitettu yhdessä Päivi Mattilan kanssa.
Kansallispuistojen bongaaminen on suosittu harrastus, ja kävijämäärät monilla luonnonsuojelualueilla ovat kasvaneet huimasti varsinkin koronapandemian vuosina. Se osaltaan selittänee sitä, että retkeilyoppaita julkaistaan yhä ahkerasti. Mietin kuitenkin, mitä hyötyä on hankkia retkeilyopas paperikirjana, kun luontopoluista ja luonnonsuojelualueista on hyvin tietoa netissä, esimerkiksi Metsähallituksen luontopalvelujen ylläpitämällä luontoon.fi-sivustolla.
Painetussa opaskirjassa osa tiedoista vanhenee muutamassa vuodessa, esimerkiksi luontopolkujen reitit voivat muuttua, autiotupia saatetaan sulkea tai pitkospuut poistaa käytöstä. Valitettavasti muutokset ovat entistä todennäkoisempiä nykyään, kun Metsähallituksen luontopalvelujen määrärahoja luontopolkujen ylläpitämiseen on leikattu. Muutoksista kerrotaan luontoon.fi-sivuilla, sen sijaan painetussa kirjassa voi olla vanhaa tietoa.
Hieman skeptisin mielin otin siis Laaksosen uuden oppaan reppuun, kun lähdimme kesälomamatkalle Kainuuseen. Patikoimme vaimon kotiseudulla Sotkamossa Tiilikkajärven kansallispuistossa, Vuokatissa ja Hiukan hiekalla. Teimme muutaman päivän retken myös Oulangan kansallispuistoon Kuusamoon, missä kiersimme pienen karhunkierroksen ja ihailimme Kiutakönkään ja Jyrävän kuohuja.
Tutustuin retkikohteisiin ennakolta sekä luontoon.fi-sivulla että lukemalla Laaksosen opasta. Huomasin pian, että perinteisellä painetulla oppaalla on edelleen sijansa retkirepussa.
Kansallispuistot ovat suomalaisen luonnon aarteita, mutta huimia luontoelämyksiä voi kokea muillakin luonnonsuojelualueilla, ja myös lähiluonnossa kotikulmien luontopoluilla. Myös lomamatkoihin on helppo yhdistää päiväretkiä luontopoluilla, kunhan löytää niiden alkuun. Siihen Jouni Laaksosen opas on kätevä kuin keittokirja.
Kansallispuistoista ja muista tunnetuista luontokohteista löytyy helposti tietoja netistä, mutta kokonaiskuvan saaminen esimerkiksi Kainuun ja Koillismaan retkeilyreiteistä on hankalaa. Kirjasta on iloa nimenomaan retken suunnittelussa. Oppaassa esitellään 65 luontokohdetta, joissa on yhteensä 180 luontopolkua. Suojelualueiden lisäksi listalla on monia kuntien ylläpitämiä luontopolkuja, jotka usein ovat helposti saavutettavissa ja ovat mukavia päiväretkikohteita, kuten esimerkiksi aivan Sotkamon keskustassa kulkeva Hiukan luontopolku.
Laaksosen tavaramerkki on insinöörimäinen tarkkuus, onhan hän koulutukseltaan insinööri. Luontopolut kuvataan kartalla ja lähtöpaikoista on osoitteet ja koordinaatit. Polkujen pituus ja sen varrella olevat laavut, tuvat ja tulistuspaikat mainitaan, ja tietysti kerrotaan näkemisen arvoiset luontokohteet.
Asiavirheisiin en törmännyt, Laaksonen on kiertänyt useimmat polut itse. Toki 180 luontopolun esittelystä tulee väkisin hengästyttävä luettelo ja jotkut huippukohteet, kuten vaikkapa Kiutakönkään ja Jyrävän putoukset, jäävät yllättävän vähälle huomiolle.
Opaskirja lavenee luontopolkujen esittelystä Kainuun ja Koillismaan luonnon ja luonnonsuojelun historian kuvaamiseen niin polkujen esittelyn yhteydessä kuin tietolaatikoissa. Se on kiinnostavaa luettavaa vaikka laavulla kahvia keitellessä. Tiesitkö, kuka kiipesi Vuokatinvaaralle 12-vuotiaana ja kirjoitti haltioituneena runon:
”Mä vuorell’ seisoin Vuokatin,
ihailin maisemaa,
ihastuin sekä huudahdin,
’Oi kaunis Kainunmaa!’Tunturihuiput korkeat
kaukaa nyt sinersi
ja kalliokuilut huimaavat
mun alla ammotti.Ja vaaranrinteet metsäiset
kylineen, peltoineen
ja järvet heleen siniset
kauneine saarineen.”
No, hän oli tietysti Armas Einar Leopold Lönnbohm, joka myös nimellä Eino Leino tunnetaan.
Luontokohteiden ryhmittely erilaisiin kategorioihin – aarniometsät, harjut, aapasuot, rotkot ja kurut, näköalapaikat, vesiputoukset, järvimaisemat, hiekkarannat – tuo lisätietoa retken suunnitteluun, samoin kohteiden luokittelu melojan, maastopyöräilijän, lintubongarin tai lumikenkäilijän tarpeiden mukaan. Laaksonen kertoo myös, mitkä ovat esteettömiä reittejä, eli sopivat pyörätuolilla tai vaikka lastenrattailla kuljettaviksi.
Paperioppaassa on toki ongelmansa. Ajankohtaistieto kannattaa tarkistaa netistä. Kirjan kartat soveltuvat vain retken suunnitteluun, niitä ei voi käyttää reittikarttoina, koska ne ovat niin pieniä.
Pauli Välimäki
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Cristina Sandun Tanskalainen retkikunta on pakahduttavan intensiivinen teos
KIRJAT | Romaani vaatii lukijaltaan paljon. Henkilöiden pieniin eleisiin, sanoihin tai vaikenemisiin kätkeytyy paljon. Ja se paljous kuoriutuu esiin kerronnan edetessä.
Monikerroksinen ensiromaani – arviossa Irene Zidanin Isäni appelsiininkukkien maasta
KIRJAT | Irene Zidanin romaanin voi lukea kertomuksena siitä, mitä kaikkea toisen polven siirtolainen voi Suomessa joutua kohtaamaan.
Keskustelevaa runoa – arviossa Arto Lapin Eranto
KIRJAT | Arto Lappi käy uudessa teoksessaan keskustelua muun muassa Emily Dickinsonin, Amy Lowellin ja William Blaken runojen kanssa.
Pauliina Haasjoen runoissa sidokset yhdistävät kaiken luonnon – arviossa Valenssi
KIRJAT | Pauliina Haasjoen runoteos tutkii taidokkaasti yhteyksiä atomeista ylöspäin. Runot poraavat ihmisen aistein nähtyä syvemmälle ja tuovat esiin molekyylit ja aaltoliikkeet.