Ahola, Hallmann & Ruokolainen. Kuvat: Into Kustannus
KIRJAT | Nenne Hallmanin, Ina Ruokolaisen ja Suvi Aholan Kolmen naisen kirjeitä on saanut jatkokseen Kolmen naisen matkakirjan.
”Teos vie lyhyille turistimatkoille kotoisen Suomen tuttuihin ja tuntemattomiin paikkoihin.”
ARVOSTELU
Nenne Hallman, Ina Ruokolainen & Suvi Ahola: Kolmen naisen matkakirja
- Into, 2024.
- 256 sivua.
On yleisesti tiedetty totuus, että nuori polvi tuntee paremmin Espanjan uimarannat, Italian kukkulat ja Kreikan saariston kuin oman maamme nähtävyydet. Moni luulee, ettei Suomella ole tarjottavanaan juuri muuta kuin Lapin lumihanget. Nekin vain osan vuotta.
Tällaista harhaluuloa purkaa Kolmen naisen matkakirja (Into, 2024), jonka ovat kirjoittaneet Nenne Hallman, Ina Ruokolainen ja Suvi Ahola. Nämä journalismin ammattilaiset ovat kehittäneet mainion tavan kirjoittaa viestejä toisilleen, kuten aiemmassa yhteisteoksessaan Kolmen naisen kirjeitä (Into, 2022; lue Sirpa Pääkkösen arvio teoksesta täältä).
Kirjoittajat kertovat kukin vuorollaan oman muisteluksensa tai tarinansa ja toiset kommentoivat sitä. Kommenteista avautuu usein uusia näkökulmia tai muulla tavalla täydentävää sisältöä edelliseen kirjoitukseen.
Naiset matkaavat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti lähinnä eteläisessä Suomessa, Savossa, Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Keski-Suomessa. Matkakertomuksiin pääsevät mukaan myös menneet historiat ja kokemukset. Taustatietoja on kerätty kiitettävästi ja niitä esitetään kiinnostavalla tavalla.
Pieni pyrähdys tehdään myös Etelä-Eurooppaan, kun Nenne Hallman kertoo nuoruutensa matkasta Italian Riminiin ja sieltä muualle saapasmaahan. Kirjan loppupuoli kunnioittaa matkaoppaiden haastavaa, mutta ehkä hieman aliarvostettua työtä.
Kirjoittajien lähtökohdat elämään ovat Kuopiossa, Lahdessa ja Kouvolan kupeen Sippolassa. Tämä heijastuu väkisinkin siinä, että lähialueiden kohteet ovat heillä erinomaisen hyvin hallussa. Vieraammilla vesillä ollaan heti, kun kotiseuduilta joutuu kauemmaksi.
Se näkyy esimerkiksi Nenne Hallmanin raportoimasta matkastaan Oulun suuntaan. Hän kertoo olevansa Tyrnävässä ja palaavansa Tyrnävään. Häneltä on jäänyt ottamatta selvää, että paikallisten asukkaiden mukaan ollaan Tyrnävällä ja mennään Tyrnävälle. Nimien taivutusmuodot ovat kieltämättä haastavia.
* *
Matkatarinoiden positiivinen perusvire tekee lukijan olosta mukavan. Vaikka kyse ei ole mistään matkaopaskirjasta, tekee mieli tallettaa jotakin korvan taakse mahdollista omaa tulevaa reissua varten. Hyviä vinkkejä on tarjolla.
Karkeasti arvioiden, teos käsittelee eniten maisemiin ja luontoon liittyviä asioita sekä erilaisia taiteen tekijöiden näyttelyitä ja residenssejä sekä erikoisia museoita. Kuuluisin käsiteltävä henkilö on arkkitehti Alvar Aalto Aino ja Elissa-puolisoineen sekä hänen tunnetut työnsä erityisesti keskisessä Suomessa.
Kirjoittajat kokevat omalla sydämellään ja mielellään kohteita ja kertovat niistä avoimesti itseään liikaa taustalle häivyttämättä. Se vie lukijan mukanaan. Tapa on omiaan myös pidentämään kirjan ikää.
Jos niin sanottujen tavallisten matkaopaskirjojen tapaan vain lueteltaisiin tiekilometrejä, palveluja, aukioloja ja hintoja, ehtisi teos helposti vanhentua ennen kuin se on edennyt edes painokoneeseen. Valitun tyylin mukaisesti kirjoittaja mainitsee muutaman kerran, kaiken varalta, kirjoittamisensa ajankohdan.
* *
Kirja onnistuu antamaan rakkaasta Suomestamme kuvan melko mielenkiintoisena matkailumaana. Toinen asia sitten on, kuinka hyvin valtateillä huristavat autoilijat ehtivät ja jaksavat poiketa niihin viehättäviin paikkoihin, joita kirja esittelee. Syytä kyllä olisi.
Kun tämä kirjoittajakolmikko on nyt näin käyttökelpoisen yhteistyömuodon saanut aikaan, niin toivottavasti he jatkavat vielä samaan tapaan ja esittelevät lisää hyviä matkailukohteita Suomesta. Selvää lienee, että kiinnostus ei kohdistu välttämättä Linnanmäkeen, Särkänniemeen, Muumimaailmaan tai Tykkimäkeen ja hyvä niin.
Aila-Liisa Laurila
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Haikarat kantavat kansan murheita – arviossa Anna Soudakovan Haikara levittää siipensä
KIRJAT | Anna Soudakova on sijoittanut uuden romaaninsa tapahtumat Valko-Venäjälle, johon hänellä on myös henkilökohtaisia yhteyksiä.
Lempeä kirja suostumuksesta seksiin – arviossa Elina Nikulaisen Haluatko?
KIRJAT | Haluatko? Pieni kirjan suostumuksesta on takakantensa mukaan kirja kaikille, jotka ovat joskus halunneet harrastaa seksiä tai kieltäytyä siitä.
Aina kun ajattelen Katherine Mansfieldiä, ajattelen myös Virginia Woolfia – arviossa Päiväkirjani
KIRJAT | Katherine Mansfield kertomuksissa suloisen valon, lämmön, puutarhojen ja suolaisen meren tuoksujen takaa häilyvät varjot näyttäytyvät lukijalle psykologisella tarkkuudella.
Sotilaan kirjeiden kolmet kasvot – Ilari Taskinen perkaa sota-ajan kirjeenvaihtoa
KIRJAT | Ilari Taskinen toimii tutkijatohtorina Kokemuksen historian huippuyksikössä ja Tutkijakollegiumissa Tampereen yliopistossa. Uusi tietokirja pohjaa hänen väitöskirjaansa.