Kuvat: Into Kustannus
KIRJAT | Toisiinsa 1980-luvun alussa tutustuneet Ina Ruokolainen, Nenne Hallman ja Suvi Ahola kertovat kirjeenvaihdon kautta syntyneessä teoksessa avoimesti itsestään.
”Kirjan sivuilta on hieno seurata, miten neljäkymmentä vuotta kestänyt ystävyys kantaa ja voi hyvin.”
ARVOSTELU
Ina Ruokolainen, Nenne Hallman & Suvi Ahola: Kolmen naisen kirjeitä rakkaudesta, surusta ja luopumisesta
- Into, 2022.
- 223 sivua.
Tämä kirja sai alkunsa surusta. Toimittaja ja tietokirjailija Ina Ruokolainen oli menettänyt sisarensa ja lapsuudenkotinsa. Hän alkoi käsitellä luopumisesta seuranneita tunteita kirjoittamalla kirjeitä kahden kirjoittaja- ja ikätoverinsa, Suvi Aholan ja Nenne Hallmanin, kanssa. Kaikilla oli asioita, joista luopuminen oli tehnyt kipeää.
Kolmikko tutustui 1980-luvun alussa Sanoma Osakeyhtiön toimittajakoulussa. Heistä tuli hyviä kirjoittajia, jotka ovat julkaisseet monenlaisia tekstejä lehtiartikkeleista tietokirjoihin. Nyt kuusikymppisinä heille syntyi tarve käydä läpi elämäänsä ja miettiä, millaisia ihmisiä heistä on tullut, miksi he ovat kasvaneet sellaisiksi kuin ovat.
Kirjeenvaihdosta syntyi kirja Kolmen naisen kirjeitä rakkaudesta, surusta ja luopumisesta (Into, 2022). Kirja on avoin ja rehellinen. Kirjoittajat uskaltavat jakaa itsestään arkojakin asioita lukijoille. Kirjoittaminen on ollut kirjoittajilleen terapeuttinen prosessi, mutta se voi toimia terapeuttisena kokemuksena myös lukijalle.
Kirjassa on pintaa mihin samastua. Juuri näinhän elämä menee kuten kirjoittajat kuvaavat: tarjoaa toisinaan upeita onnenhetkiä, joiden parissa haluaisi viipyä pitkään, ja toisinaan paiskaa kasvoille julmuutta, kun joutuu hyväksymään eron tai hautaamaan rakkaan ihmisen.
Parisuhteet avataan heti alussa. Suvi ja Nenne ovat eronneet. Inan liitto on kestänyt pitkään. Mutkia on ollut kaikilla matkassa. Ihmiset muuttuvat vuosien myötä. Keski-ikäinen on erilainen ihminen kuin intohimoisesti rakastanut parikymppinen.
Kun tiet erkanevat, jäljelle jää kysymysten tulva. Mikä johti eroon, miten se vaikuttaa ihmiseen ja miten jaksaa jatkaa eteenpäin? Uuden kumppanin löytäminen ei ole yksinkertaista, kun takana on pitkä matka elettyä elämää. Asiaa voi lähestyä niinkin, että onko se edes tarpeellista. Tämäkin ajatus vilahtaa kirjassa.
Ammatillinen identiteetti on suuri ja tärkeä asia. Kaikki kolme ovat saavuttaneet paljon ja pärjänneet hyvin urallaan. Suvi Ahola on filosofian tohtori, toimittaja ja kirjailija. Hän tiivistää ammattinsa yhteen sanaan: kirjoittaja. Kirjoittaminen tuottaa hänelle valtavasti iloa ja sen varassa jaksaa jatkaa.
Ina Ruokolainen on toimittaja, tietokirjailija ja kouluttaja. Nenne Hallman on toimittaja, jolla on kokemusta esihenkilötehtävistä sekä radio- ja televisiotyöstä. Julkisen sanan neuvostossa hän ratkoo journalismin eettisiä pulmia.
Vanhemmiten ihmiselle syntyy tarve tutkia omaa taustaansa ja pysähtyä pohtimaan, millaisia ovat oma perhe, suku ja kotiseutu. Kaikille kolmelle kirjoittajalle oma tausta ja yhteyden vaaliminen elossa oleviin lähisuvun jäseniin on tärkeää. Omien juurien tutkiminen lisää itseymmärrystä.
Kehon muuttuminen kuuluu vanhenemiseen. Ina Ruokolainen kertoo hienosti, miten tanssiminen ja baletti ovat kuuluneet hänen elämäänsä vuosikymmenestä toiseen. Kuusikymppisenä oma peilikuva ei välttämättä miellytä niin kuin nuorena. Kriittinen silmä huomaa huonon ryhdin ja rasvakerrokset.
Vaivat eivät kuitenkaan murenna tanssin tuottamaa iloa. Se on tärkeä liikuntamuoto ja tarjoaa samalla mahdollisuuden ilmaista itseä jollakin muulla tavalla kuin sanoilla.
Omien lapsien saaminen ja kasvattaminen on ollut kaikille kolmelle yksi tärkein sisältö ja voimavara elämässä. Näitä rivejä lukiessa monen lukijan on varmasti helppo nyökytellä. Lapset ovat elämän suunnaton rikkaus ja heidän aikuistumisensa tuo uutta syvyyttä lasten ja vanhempien väliseen suhteeseen.
Eläimet ovat tärkeitä kaikille kolmelle. Niin myös ystävyys. Kirjan sivuilta on hieno seurata, miten neljäkymmentä vuotta kestänyt ystävyys kantaa ja voi hyvin.
Kirjaa on miellyttävä lukea, sillä kaikki kolme ovat kirjoittamisen vankkoja ammattilaisia. Teksti liihottelee vaivattomasti eteenpäin silloinkin, kun puhutaan surusta ja epäonnistumisesta. Kirjoittajat sanovat löytäneensä kirjeenvaihtonsa kautta elämänparannuskonseptin, jota voi suositella kenelle tahansa. Kirjeenvaihto lisää syvyyttä ystävyys- ja ihmissuhteisiin.
Sirpa Pääkkönen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lehtolan ja Siltamäen nelikätinen staccato hakkaa ilmiöistä kuoret hajalle ja paljastaa kätketyn tyhjyyden – arviossa Kosketus
KIRJAT | Jyrki Lehtolan ja Tuija Siltamäen uusi esseekokoelma on mäkihyppytermein nautittava suoritus, joka pysyy koossa loppuun asti.
Kilpailua kirjamarkkinoilla keinoja kaihtamatta – arviossa Rebecca F. Kuangin Yellowface
KIRJAT | Jos mielit menestyskirjailijaksi, lue Rebecca F. Kuangin Yellowface. Vai pitäisikö sittenkin sanoa, älä lue.
Insinööri ja meri – Kun Antti Tuuri lähtee vesille, sieltä ei kerätä luontoelämyksiä, vaan merimaileja
KIRJAT | On onni, että Antti Tuuri yhä purjehtii Otavan tähtien alla. Moni muu kustantaja voisi nikotella tästä hieman yksioikoisesta teoksesta.
”Parasta mitä rahalla saa, on vapaus olla ajattelematta rahaa” – Esa Juntunen auttaa rahataitojen haltuun ottamisessa
KIRJAT | ”Meistä kaikista ei voi tulla miljardöörejä, mutta kaikista voi tulla vauraampia”, kirjoittaa Vuoden Sijoittaja 2023 -voittaja Vaurastu viisaasti -teoksessaan ja antaa hyvin konkreettisia ohjeita.