Kuvat: Mikael Niemi / Like
KIRJAT | Romaanin punainen lanka on sukukronikka, jonka alku on 1900-luvun alkupuolella syntynyt veljesriita Wilhelm ja Eino Vanhakosken välillä.
”Parhaimmillaan Niemen voimakas teksti on luonnon sekä vähäväkisten ja heidän elämänsä kuvauksessa.”
ARVOSTELU
Mikael Niemi: Silkkiin kääritty kivi
- Suomentanut Jonna Joskitt-Pöyry.
- Like, 2025.
- 512 sivua.
Mikael Niemen Silkkiin kääritty kivi (Like, 2025) on tekijänsä toistaiseksi kaunein ja kiihkein romaani. Tiiliskiven kokoiseen teokseen mahtuu useita teemoja, jotka nivoutuvat toisiinsa saumatta noin sadan vuoden mittaisella aikajanalla. Näyttämö on Tornionjokilaakso ja sen maisemat, joissa Niemi vietti lapsuutensa ja joita hän kuvailee suurella rakkaudella.
Kirjan punainen lanka on sukukronikka, jonka alku on 1900-luvun alkupuolella syntynyt veljesriita Wilhelm ja Eino Vanhakosken välillä. Toinen veljeksistä on suunnitelmallinen ja laskelmoiva, toinen perää oikeudenmukaisuutta työväelle.
Wilhelm Vanhakoskella on sukutila, arvostettu asema lestadiolaisena saarnamiehenä ja vaikutusvaltaisena Pajalan kuntalaisena. Eino yrittää onneaan tervanpolttajana, mutta jää köyhäksi torppariksi. Einon ainoa voitto Wilhelmistä on Saara, jota molemmat havittelivat vaimokseen.
Yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudet tulevat räikeästi esiin, kun tiettömille metsätaipaleille aletaan rakentaa teitä. Pajalan tieyhtymä painaa kepulikonstein urakkahintoja alas ja työväki alkaa järjestäytyä; edessä on seutukunnan ensimmäinen lakko. Niemen rikkaan kielen ja kuvailun avulla lukijan on helppo kuvitella itsensä paikan päälle ja nähdä molemmat osapuolet.
Vanhakosken suvun tarina jatkuu nykypäiviin asti ja sen myötä lukija seuraa ruotsalaisen kansankodin nousua ja vähän sen alamäkeäkin. Vaikka suku on pieni, yllätyksiä riittää loppuun asti. Suvun historia paljastuu vähitellen, lukija pysyy hyvin mukana pitkästä aikajanasta huolimatta.
* *
Parhaimmillaan Niemen voimakas teksti on luonnon sekä vähäväkisten ja heidän elämänsä kuvaajana. Kirjailija on tutkinut kotiseutunsa historiaa paljon ja siitä lukija pääsee nauttimaan.
Tornionlaakson monikielisyys ei Jonna Joskitt-Pöyryn suomennoksessa tule esiin muuten kuin mainintoina kielen vaihtumisesta puhujien välillä; jotkut puhuvat suomea, toiset ruotsia ja jotkut meänkieltä.
Suomenkielinen teos on sujuva, mutta vielä yksi oikolukukierros olisi tehnyt siitä vielä paremman.
Romaanissa silkkihuivi on kaunis haave paremmista ajoista ja vapaudesta. Yksi tapa saavuttaa ne on kätkeä huiviin kivi.
Leena Reikko
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mieskirjailijalla on vaikea äitisuhde – arvioitavana Heikki Kännön Silmät
KIRJAT | Pariisiin sodanjälkeisiin älykköpiireihin sijoittuva Silmät yhdistelee todellisia henkilöitä fiktiivisiin mysteereihin ja kertoo pakkomielteisestä mieskirjailijasta.
Pelastuuko totuus faktoja tarkistamalla – arviossa Seppo Kangaspunnan Tulkitusti totta
KIRJAT | Jokaisen journalistin, opettajan ja aloille aikovan kannattaa lukea Seppo Kangaspunnan kirja luottamuksen jälkeisestä ajasta.
Mistä syntyi isoveljen Haava? arviossa Édouard Louis’n Luhistuminen
KIRJAT | Édouard Louis pohtii uudessa kirjassaan alkoholismiin kuolleen isoveljensä elämää ja huomaa, että on paljon, mitä hän ei tiedä.
Kirja MV-lehden vaiheista ja siitä miten se repi Suomen kahtia – arviossa Vehkaojan ja Creutzin Maan vaiva
KIRJAT | Mikael Vehkaoja ja Karin Creutz keskittyvät Ilja Janitskiniin ja MV-lehden käänteitä täynnä olevaan historiaan. Teoksen henkilöluettelo on laaja.