Kuvat: Teos / Ulla-Maija Svärd
KIRJAT | Pärskeet-runoteos kutsuu lukijan pysähtymään arkisten yksityiskohtien äärelle.
”Hallittu, seesteinen kokonaisuus antaa tilan lukijalle.”
ARVOSTELU
Juhani Ahvenjärvi: Pärskeet
- Teos, 2024.
- 45 sivua.
Juhani Ahvenjärvi on tullut tunnetuksi taajaman tarkkailijana, joka kohdistaa katseensa pieniin ilmiöihin.
Niin runoilija tekee nytkin: Ahvenjärven yhdeksännessä kokoelmassa ollaan vesistössä, sienimetsällä ja ullakolla. Pärskeissä (Teos, 2024) merkityksellisiä arkiset pienuudet, lennätinkaapeli tai matka parkkipaikalta metsään.
Pienen kirjan runot ovat ekonomisia, muutaman säkeen tekstejä, mutta juuri niiden pienuus kutsuu pysähtymään havaintojen äärelle. Ahvenjärvi luo taidokkaasti keveillä eleillä aistivoimaisia kuvia: keveys on ”korvia raastavaa” ja tumma pilvi kuin ”ilmaan viskattu viikatteenterä”.
Kuten edellisessä kokoelmassa, Autotta Tampereen reunalla (2021), Ahvenjärvi osoittaa, kuinka raja ihmisen ja muun luonnon välissä on sumea. Toistuvaksi aiheeksi nousevat rakennetun ja rakentamattoman limittyminen: ”Moottoreiden murjomassa saaristossa on// myös mykkiä yksityiskohtia,/ kuten tuo kuuma ja keltainen teltta”. Asetelma on ennen kaikkea ihmettelyn aihe, ei niinkään arvokannanotto: ”Rakennus on suunniteltu sulautumaan luontoon: se, mikä laseista heijastuu, on oranssinruskea pilvi”.
Runot eivät esitä tulkintoja, vain havaintoja: ”katso, tällaistakin on”, ne sanovat yhä uudestaan. Hallittu, seesteinen kokonaisuus antaa tilan lukijalle.
Pärskeet on kuin runojen mattoteline, josta tulee kesäleikeissä ”laskuvarjojääkäreitä kuljettava Junkers”. Yhtä lailla Ahvenjärven runot opettavat katsomaan pientä ja arkista uusilla tavoilla.
Anna Hollingsworth
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
László Krasznahorkain tarinakokoelma kuvaa kauneuden tavoittelua – arviossa Seiobo tuolla alhaalla
KIRJAT | Mahdottomuus nähdä todella yhdistää unkarilaisen Nobel-kirjailijan kuvauksia naurettavuudessaan rimpuilevista ihmisistä.
Valkokaulusrikollisuus kukoistaa, kun sille annetaan mahdollisuus – arviossa Lilja Sigurdardóttirin Verkko
KIRJAT | Lilja Sigurdardóttir jatkaa kylmän talousrikollisuuden ja sen verkkoon joutuneen Sonjan kujanjuoksun seuraamista Islannin pankkikriisin ja tulivuorenpurkauksen jälkimainingeissa.
Rasputin heilui kuin Elon Musk ja johdatti hallitsijasuvun valtansa loppusuoralle – arviossa Rasputin ja Romanovien tuho
KIRJAT | Antony Beevorin teos risupartaisesta ja palavasilmäisestä siperialaismunkista saa lukijan hellittämään kahvoista ja tempautumaan tarinaan mukaan.
Tytön kesässä yksityinen muuttuu universaaliksi – arviossa Annie Ernaux’n Tytön tarina
KIRJAT | Jokainen on joskus ollut 17–18-vuotias. Annie Ernaux kuvaa pelkistetyllä tavallaan tytön kokemuksia samastuttavasti ja koskettavasti.