Jonas Eikan novellit luotaavat outoja maailmoja yhteiskunnallisin painotuksin – arviossa Auringon jälkeen

25.04.2023
EikaKansi

Kuvat: Kosmos

KIRJAT | Jonas Eikan palkitut novellit ovat groteskeja, arvoituksellisia ja vaikuttavia. Ne ovat tuoreita ja omaperäisiä, taidokkaita kompositioita.

”Eika liittää todella kiinnostavasti surrealismin yhteiskunnallisuuteen.”

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Jonas Eika: Auringon jälkeen

  • Suomentanut Kari Koski.
  • Kosmos, 2023.
  • 160 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Jonas Eika on tanskalainen kirjailija, jonka novellikokoelma Auringon jälkeen (suom. Kari Koski; Kosmos, 2023) on ensimmäinen häneltä suomennettu teos. Eika voitti tällä teoksellaan Pohjoismaisen neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2019. Odotukset kokoelman osalta nousevat siis väkisinkin korkeiksi. Novelleja on kokoelmassa viisi ja ne ovat pituudeltaan noin 20–30-sivuisia.

Novellissa Rachel Nevada Antonio ja Fay ovat aviopari, joka asuu Nevadan Area 51:ssä. He ovat lähteneet Bostonista molempien tyttäriensä kuoltua syöpään. Rachelissa Antonio on löytänyt aavikolta mystisen Lähettimen, mutta on päättänyt olla kertomatta siitä ufokerhossa aikaansa viettävälle vaimolleen. Lähetin vetää puoleensa kaikkia eläviä eikä Antonio itse ole poikkeus. Hän tahtoo yhtyä lähettimeen, yhdistää siihen kehonsa.

Novellien maailmat ovat absurdeja, groteskeja ja arvoituksellisia. Ne liikkuvat todellisuuden äärimmäisillä reunamilla, outojen unien maisemissa. Tavallaan niiden yhteiskunnallinen ote hämärtää entisestään realismin ja fantasian rajaa. Yhteiskunnallisuus ei siis missään kohtaa hälvennä perinpohjaista outoutta.

Kahden novelleista voisi sanoa olevan yhden novellin kaksi osaa. Molemmilla on sama nimi, Bad Mexican Dog. Ne kertovat ”rantapoikien” (beach boy) elämästä turistirannalla. Saman nimen käyttäminen on outouttava keino, samoin englannin kieli nimissä ja nimityksissä. Tässäkin korostuvat valtasuhteet. Tarina ei nimittäin sijoitu englanninkieliseen maahan, vaan Meksikon Cancúniin. Kieli yhdistyy alistussuhteisiin. Turistit ovat kuin entisaikojen siirtomaaherroja, joita täytyy luonnollisesti palvella englanniksi paikallisen kielen, espanjan sijasta.

Beach boyt ovat voimakkaan alisteisessa asemassa häpeilemättömän hedonistisiin länsimaisiin nautiskelijoihin verrattuna, joiden armoilla he joko elävät tai kuolevat. On kuitenkin keinoja – joskaan ei kovin moraalisia – joilla alistettu voi kääntää valtasuhteen ympäri. Lopulta alkaa myös paljastua, että ranta kätkee voimia, joiden edessä rikkaat turistitkin ovat hentoja kuin kaislan lehdet. Luonnonkatastrofit eivät kysy lompakon paksuutta.

Kerronnan keinoista sanottakoon, että Eika kuljettaa tarinoita henkilöhahmoihin tarkasti fokusoiden. Lähes kaikissa tarinoissa kertoja on minä-kertoja, lukuun ottamatta yhtä hän-muotoista, jossa myös näkökulma on tiukasti päähenkilön. Tämä näkökulmatekniikka auttaa luomaan logiikaltaan ja realiteeteiltaan huojuvan maailman, jota kaikkitietävä kertoja ei ehkä tavoittaisi.

Kehollisuus on läsnä kaikissa novelleissa. Se saattaa ilmetä seksuaalisuutena, kipuna, verenä tai mystisenä sulautumisena ympäristöön. Temaattisesti keskeistä ovat valtasuhteet. Päähenkilöt ovat yleensä tavalla tai toisella alistettuja, altavastaajia. Ensimmäisessä Alvin-nimisessä novellissa valta-asemat ovat monitulkintaisempia, mutta niin on myös sen kuvaama pörssimeklarien maailma kansainvälisen talouden labyrinteissä.

* *

Novellien pohjavire on tumma ja synkkä, mutta siellä täällä välkehtii lupauksia läheisyydestä ja rakkaudesta. Heikot pyrkivät pitämään yhtä. Yhteyttä haetaan myös samojen intohimojen kautta. Yhteys on kuitenkin jatkuvasti vaarantunut ja katkeaa yhteisten päämäärien puutteeseen. Huijarit alkavat huijata toisiaan. Tai sitten hellyyden välkähdykset hukkuvat julman maailman lihamyllyyn.

Teos onnistuu hämmästyttämään lukijansa. Kokoelma ei ehkä ole ihan helpointa luettavaa, mutta sitäkin lupaavampaa, voimallisempaa. Kirjoittaja luotaa tuntemattomia maailmoja armottomalla tarkkuudella. Hän tarkentaa yksityiskohtiin, ulottaa kertomukset koko kehoon. Eika liittää todella kiinnostavasti surrealismin yhteiskunnallisuuteen. Kokoelma on ansaitusti noussut tapaukseksi, sillä se on paitsi taidokas, myös omaehtoinen, tuore ja raikas.

Kari Koski on suomentanut novellit huolellisesti ja taitavasti.

Miikka Vuori

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua