Jari Tervon romaani on pelottava vaihtoehto Suomen historiasta – arviossa Eeva ja Aatami

Kuvat: Otava / Niclas Mäkelä

Eletään vuoden 1944 kesää, Kyyhkysen perhe lähtee evakkoon. Perheen älykkö, tytär Eeva Kyyhkynen järjesti koko suuren perheen kantamaan tavaroita kykyjensä mukaan. Elisenvaaran asemalla Karjalassa kohtaavat Aatami Rautaparta ja Eeva Kyyhkynen. Hengenhädässä Aatami saa helpotukseensa ja rakkauden kaipuuseensa ymmärtävän Eevan, koska arvelee kuolevansa Viipurissa. Aatamin tapaamisen jälkeen Eeva etsii aseman pommituksen jälkeen perhettään rautatieasemalta ja löytää heistä useita kuolleena.

Eeva oli toiminnan naisena tutustunut Rautaparran perheeseen jo aikaisemmin. Hän ja äitinsä olivat tietämättään perheen isän, luutnantti Otto Rautaparran vakoiluleikin osapuolia. Hänen vaimonsa ja lastensa äiti on Lydia Varlamovna, joka vakoili miehensä tekemisiä.

Kuolemaa pelkäävä sotamies Aatami Rautaparta on matkalla kohti miehitettyä Viipuria. Häntä pelottaa, vaikka aika vaatii sankaritekoihin.

Jari Tervo on kirjoittanut epähistoriallisen teoksen, jossa on henkilökohtaisia tapahtumia koskevia hyviä oivalluksia. Eeva ja Aatami -romaanissa (Otava, 2024) historiaa väännellään niin, että Tali-Ihantala on hävitty ja Suomi miehitetty. Helsingissä liehuu Neuvostoliiton lippu.

Tervo kehittelee tapahtumia ja ihmiskohtaloita, joista lukee mielenkiinnolla. Mukana kertomuksessa on myös historiallisia henkilöitä, kuten Kekkonen, Mannerheim, Ryti ja Tanner. Otto Wille Kuusinen nousee Olympiastadionille taputettavaksi.

Keksitty historia kerrotaan Kyyhkysten ja Rautaparran sukujen kautta. Heidän asemansa yhteiskunnassa ovat erilaiset. Rautaparrat ovat jo alkujaan parempaa väkeä ja Kyyhkyset edustavat sitä toista yhteiskuntaluokkaa. Otto Rautaparta on yksi Suomen varakkaimmista miehistä, apulaistiedustelupäällikkö ja lääkäri. Eikä ollenkaan paha tai ilkeä mies, päinvastoin.

Otto Rautaparran veli Kauko oli mielihalujensa mukaan elävä maanpetturi ja naistenmies, joka myös soti Francoa vastaan Espanjassa. Oton pojista Johannes oli esteetikko, Aleksi puolestaan painija ja kommunisti. Perheeseen kuului myös kolmas poika Julius ja vaimonsa Matilda.

Kyyhkysistä äiti Siiri oli synnyttänyt kahdeksan lasta Evindille, joka oli sotamies ja sotilaskarkuri. Aino Kyyhkynen on kapinoitsija, joka vietti vuosikymmenen venäläisten keskitysleireillä.

* *

Jotta päästään tilanteisiin, joissa Suomi on sotinut ja vallattu, mietitään enimmäkseen kuka ja ketkä olivat niitä, joihin ei voinut luottaa. Kuka suomalaisista myi maansa niille, neukuille.

Kauheutta kärsivät tavallinen kansa ja juutalaiset, joita edustaa Naomi Bernstein. Hän rakasti molempia Rautaparran veljeksiä, Ottoa ja Kaukoa.

Väkivalta ja kidutus ovat todellisuutta ihmisille, jotka eivät voineet kuvitella sitä kohtaavansa, tekijänä tai kokijana. Perheet yrittävät pysyä yhdessä, rakkaus on välillä olemassa ja usein kadoksissa. Muihin ihmisiin täytyy suhtautua varoen tai rohkeasti yrittää uskoa heidän tarkoituksiinsa. Sota-aika muuttuu välillä arkiseksi selviämiseksi tai ainakin näyttää sellaiselta.

Opiskelija Aleksi Rautaparta oli vuonna 1927 ilmoittanut tulleensa kommunistiksi ja teki siitä syystä pitkään puulusikoita Tammisaaressa. Hengissä pysymiseen tarvitaan tahdon lisäksi oveluutta.

Eevan sisko Aino on Elisenvaaran aseman pommituksen jälkeen sittenkin hengissä. Tiedon löytää Eeva Tehtaankadulla tutkiessaan tietoja asemalta löytyneistä ruumiista. Myöhemmin Aino löytyy vangittuna rakentamasta Neuvostoliittoa. Hänen ainoa toivonsa on, että sisko Eeva hyväpäisenä löytää hänet.

Erilaista rakkautta löytyy, mutta se ei aina pidä hengissä sodan ja uuden järjestyksen aikana.

Venäjä toteuttaa Suomessa raakaa kansanmurhaa.

* *

Tervo käyttää romaanista termiä ”epähistoriallinen romaani”. Voi vain huokaista helpottuneena, että kirja todella on sellainen, se helpottaa lukemista. Tässä olisi valmis käsikirjoitus toiminnalliseen elokuvaan.

Jari Tervo on kirjoittanut hyvän kirjan, joka kertoo arjen, pelon, toivon ja jännityksen keskellä elävien ihmisten tarinoita. Kun on aloittanut Eevan ja Aatamin lukemisen, sitä on vaikea keskeyttää. Huumori on osin mustaa ja sitä löytää myös tapahtumista, jotka yleensä eivät naurata.

Maija Kääntä

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua