Kuvat: Wiki Commons / Lempo Kustannus
SARJAKUVA | P. A. Mannisen Kapteeni Kuolion kohteena on tällä kertaa Kaleva ja siellä herännyt golem.
”Kerrankin maailma pelastuu suudelmalla.”
ARVOSTELU

P. A. Manninen: Kapteeni Kuolio ja Kalevan Golem
- Lempo kustannus, 2025.
- 64 sivua.
P. A. Mannisen tamperelaista maagikkoa – tai mielenterveyskuntoutujaa, näkökulmasta riippuen –Kapteeni Kuoliota ja hänen monista olemisen tasoista ponnistavaa seuruettaan kuvaava Kapteeni Kuolio -sarjakuva perustuu tositapahtumiin. Tai ainakin niin lähelle erilaisten maagisten tapahtumien ja yliluonnollisten hahmojen perustaa kuin on mahdollista.
Mannisen valtava tutkimus- ja taustatyö kansanhistoriasta, uskonnoista, mystiikasta ja Tampereen seudun menneisyydestä rakentaa Kuolio-albumeista herkullisia sarjakuvallisia avauksia taustalla oleviin uskomuksiin ja oikeisiin mystisiin tapahtumiin. Parodinen ote supersankarikuvastoon tekee Kuoliosta sympaattisen, ulkopuolisille kylähulluna näyttäytyvän outolinnun, jonka asema maagisessa maailmassa on kuitenkin keskeinen.
Kapteeni Kuolio ja Kalevan Golem -tarinassa (Lempo, 2025) Kuolio, hänen naapurinsa Kapteeni Kökkö, monista tarinoista tuttu yliluonnollinen Ajattara ja entinen hirviö Lamia kohtaavat vuoden 1918 sisällissodassa kuolleen venäläisen sotilaan golemin eli juutalaisen taruston savesta luodun miehen. Mitä yli satavuotias golem tavoittelee? Joutuuko Kuolio kumppaneineen jälleen pelastamaan maailman ilman, että maailma saa siitä edes kuulla?
Mannisen Kuolio-tarinoissa on jo pitkään toistunut kaavana eri tampereleisten kaupunginosien esitteleminen historian, nähtävyyksien ja erikoisten tapahtumien valossa. On ollut muun muassa noita Juhannuskylässä, näkkejä Pyynikillä ja tietysti hirviökissa Kissanmaalla. Kaupungin ansiokas esittely on pikkuhiljaa livahtanut vähän kuin tarinoiden pääasiaksi vanhan kunnon seikkailun sijaan.
Golem-kirjassakin enemmän seurataan ”hirviötä” melko leppoisasti läpi perinteikkään Kalevan kulmien kuin varsinaisesti taistellaan maailman pelastamiseksi. Kulkureitin varrella olevia nähtävyyksiä liitetään osaksi maagista historiaa. Ohikulkijoille tuntuu menevän loputtomasti läpi ”cosplaytä tässä vain” -selitys univormuasuisen zombien vaellukselle.
Mannisen tyyliksi on vakiintunut viimeistelemättömän oloinen viivapiirros, jossa taustoihin panostetaan enemmän kuin henkilöihin. ”Suttuisuus” ei silti ainakaan enää näin monen albumin jälkeen häiritse, koska siitä on muotoutunut Mannisen ja Kuolio-sarjan tavaramerkkityyli. Mustavalkoisuus on paikkaansa puolustava tyylillinen valinta. Taustahistorian selitysosioissa käytetään toimivasti myös varjokuvakerrontaa.
Tarinat ja taustatutkimus ovat silti enemmän Kuolioiden suola kuin niiden visuaalinen puoli. Tällä kertaa aika lämminhenkisen mutta hiukan rutinoituneen seikkailun maagisissa selityksissä juutalaiset uskomukset ja kabbala yhdistyvät luovasti niin Kippari Kalleen, E.T.:hen kuin Moog Konttiseen. Samalla kierretään Kalevan keskeiset nähtävyydet. Ja kerrankin maailma pelastuu suudelmalla.
Ilkka Valpasvuo
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tero Tähtisen suururakka valmis: kiinalaisen runouden suurimmat hitit nyt luettavissa sujuvalla suomen kielellä
KIRJAT | Matti Kuusela kehottaa lukemaan myös runojen selitykset – ne auttavat ymmärtämään paitsi runoa, runoilijaa, runoutta ja kiinalaisuutta, myös itseä, elämää ja kuolemaa.
Miehet jotka vihaavat naisia Irlannissa – arviossa Claire Keeganin Aivan viime hetkellä
KIRJAT | Palkitun irlantilaiskirjailijan tiivis novellikokoelma tarjoaa kolme Irlantiin sijoittuvaa tarinaa miehistä ja naisista.
Paatin siirtämisestä pesänkavallukseen – Harri Uusitalo avaa juristien taikapiirinä pidettyä lakikieltä
KIRJAT | Suomalaisen säädöskielen vaiheita -teos näyttää, kuinka suomen kieli on osoittanut elinkelpoisuutensa ja taipunut sujuvasti myös oikeudellisen kielenkäytön tarpeisiin.
Uupumus on yksilön tuska ja yhteiskunnan vitsaus – arviossa Mona Mannevuon Väsymyksen aika
KIRJAT | Terveyslehtien vuosikertojen lukeminen avasi tutkijalle kiehtovan näkymän ihmisten väsymysilmiöihin, suomalaisen yhteiskunnan muutokseen ja modernin lääketieteen historiaan.







