Game of Thrones -sarjan esiosassa House of the Dragon nykyaika kysymyksineen saapuu Westerosiin

23.08.2022
milly alcock paddy considine.0

Kuva: HBO Max

TELEVISIO | Game of Thronesin kauan odotettu jatko ei ole jatkoa laisinkaan, vaan paluuta menneisyyteen, aikaan 172 vuotta ennen lohikäärmeiden äidiksi itsensä julistaneen Daenerys Targaryenin syntymää.

”Tämä on kaikkinensa fanituote, tehty heidän toiveitaan tyydyttämään niin tarkkaan, että sarjaa voisi epäillä algoritmijohdannaiseksi.”

ARVOSTELU

3 out of 5 stars

House of the Dragon

  • 1. kausi, 10 jaksoa.
  • Katso: HBO Max
House of the Dragon pohjautuu George R. R. Martinin kirjaan Fire & Blood, jolla on vastaava funktio Martinin tuotannossa kuin mitä Silmarillionilla oli J. R. R. Tolkienin tuotannossa. Se ei ole niinkään täysimittainen romaani kuin pääteoksen maailmaa rakentavaa esihistoriaa.

Esiosan, prequelin, ongelma voi olla tehtävän mahdottomuudessa: miten koukuttaa pääsarjan (Game of Thrones) katsojat sarjaan, jonka näyttelijät ja ylipäätään hahmot ovat entuudestaan tuntemattomia? Se, että näyttämönä on Game of Thronesista tuttu Westeros voimistaa House of the Dragonin vetovoimaa.

* *

Uuden sarjan alussa rautaisella valtaistuimella hallitsevaa kuningasta Viserys I Targaryeniä (Paddy Considine) riivaa miespuolisen perijän puute. Raskaana olevan vaimon odotetaan synnyttävän pojan. Se saa kuningas Viserysin esikoistyttären, prinsessa Rhaenyran (Emma Darcy) harmittelemaan kuningashuoneen vanhoillisia perinteitä.

Hovissa riittää sukulaisia, joilla olisi teoriassa mahdollisuus periä kruunu. Sarjan alussa heistä eniten on esillä kuninkaan Daemon-veli (The Crownissa prinssi Philipiä esittänyt Matt Smith), jonka murhanhimoinen luonne ja holtittomuus vievät hänet pois näkyvistä. Omiin suosikkeihini kuuluu hovissa ikuiseen asemaan mahdollisena, mutta silti mahdottomana vallanperijänä jäänyt prinsessa Rhaenys, jota esittävän Eve Bestin meriitteihin kuuluu vinosti huumorintajuisen lääkärin Eleanor O’Haran rooli Nurse Jackie -sarjassa.

* *

House of the Dragon on siis Targaryenin suvun vallanperimystarinaa, joka, kuten perimystarinat yleensäkin, muuttuu sodaksi. Mitäkö sarjassa on? Juonittelua vallasta? Se on näiden elämän tarkoitus. Väkivaltaa? Liiankin kanssa. Paljon karmeita peruukkeja? Voi, mikä määrä. Seksikohtauksia? Vähempikin riittäisi. Lohikäärmeitä? Jo vain. Verta? Puutetta ei tule.

Tämä on kaikkinensa fanituote, tehty heidän toiveitaan tyydyttämään niin tarkkaan, että sarjaa voisi epäillä algoritmijohdannaiseksi.

* *

Sarjan avausosa toimii draamanakin ilman edeltävää suhdetta Game of Thrones -kirjoihin tai -sarjaan. Tarinaan jää tarpeeksi monta toimijaa etsimään omaa valtaannousuaan, jotta jatkon odotukset ja jännite säilyvät. Kokonaan toinen asia on, välittääkö näistä blondiperuukeissa heiluvista väkivaltarikollisista pätkääkään.

Kaikkinensa sarjan avaus jättää tunteen siitä, että Targaryenien tarina on voimakkaasti kertautuva, koska niin monet hahmot vaikuttavat Game of Thronesin hahmojen esikuvilta, elleivät suoraan kaksoisolennoilta. Voi miettiä johtuuko se näyttelijävalinnoista vai siitä mitä heidän toiminnakseen on kirjoitettu.

Eräs uuden sarjan tarkoituksista on vastata siihen, mikä ja millaiset tapahtumat johtivat Targaryenien suvun sisäsiittoisuuteen, mikä osaltaan johti suvun jäsenten rappeutumiseen mielipuolisuuteen saakka. Game of Thrones -sarjan päätös, jossa monien suosikkihahmo Daenerys Targaryen jätti jälkeensä vain raunioita ja kuolemaa, vaatii tietyn kaikupohjan, jotta sen voi nähdä johdonmukaisena lopputuloksena.

* *

Uuden sarjan näyttelijöinä on kaikkia heitä, jotka eivät olleet Game of Thronesissa. Joitain uusia kasvoja siis on ja hyvä niin. Mutta on väistämätöntä, että House of the Dragonissa on myös monia muista sarjoista tuttuja näyttelijöitä.

Nykyaikaa kysymyksenasetteluineen voi nähdä House of the Dragonin Westerosissakin. Sarja ei piilottele feminististä otettaan. Näyttelijävalinnoissa näkyy pyrkimys totuttua vahvempaan inklusiivisuuteen. House of the Dragon -sarjan markkinoinnissa on lisäksi painottunut sarjan tekijöiden julkilausuttu halu olla hekumoimatta seksuaalisella väkivallalla ja myös olla romantisoimatta sitä.

Antti Selkokari

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua