Dokumenttielokuva American Factory kertoo Daytonin kaupungista, jonka lakkautettu autotehdas siirtyy kiinalaisen lasia valmistavan yrityksen haltuun. Kun kulttuurit kohtaavat, ristiriidoilta ei voi välttyä.

Hanna Telakoski

American Factory (2019). Ohjaus Julia Reichert, Steven Bognar. Kesto 1 h 50 min. Katsottavissa Netflixissä.

Daytonin kaupunkia kohtaa suuri vastoinkäyminen, kun General Motors sulkee paikallisen tehtaan vuonna 2008. Tehdas on tuonut elannon ihmisille ja nyt he tippuvat tyhjän päälle. Tehtaan lopettaessa 10 000 työpaikkaa katoaa.

Vuonna 2010 kiinalaiset yhtiöt alkoivat sijoittaa tehdastuotantoon Yhdysvalloissa ja avata myös jo suljettuja tehtaita. Näin tapahtuu vanhalle GM:n tehtaalle Daytonissa, kun Fuyao Glass America avaa ovensa ja käynnistää lasintuotannon.

Tehdas avaa jo kerran toivosta luopuneille ihmisille paljon uusia uramahdollisuuksia. Kiinalaisten saapumista Daytoniin eräänlaisina pelastajina kuvataan kahden kulttuurin yhteensulautumisyrityksenä ja yhtiötä jopa globaalina järjestönä.

Tehtaan uudelleenkäynnistymisen merkitys paikalliselle yhteisölle on suuri. Sitä kuvataan jopa historiallisena liikkeenä, jolla lasten tulevaisuus on turvattu.

* *

Lyhyessä ajassa tehtaalle rekrytoidaan paljon väkeä. Henkilöstöä koulutetaan ja kiinalaisille työtekijöille järjestetään luentotilaisuuksia kulttuurieroista, jotka ovat enemmän kuin huomattavat.

Konsultti puhuu vakavalle, lähes ilmeettömälle, yhtenäisen oloiselle kiinalaisyleisölle välittömästä amerikkalaisesta kulttuurista. Siinä luonteensa saa päästää valloilleen ja jopa presidentistä saa vitsailla. Amerikkalaisia hän kuvaa suoriksi ja mukavuudenhaluisiksi, isoilla autoilla liikkuviksi.

Nopeasti käy ilmi, että kiinalainen ja amerikkalainen työkulttuuri eivät kohtaa. Kielimuuri on myös merkittävä ongelma käytännön tilanteissa. Ihmiset ovat kuitenkin vilpittömän kiitollisia työpaikoistaan ja uudesta mahdollisuudestaan, vaikka palkkataso onkin murto-osan siitä, mitä General Motors on heille maksanut. He ovat joutuneet taistelemaan elantonsa eteen. Taloja on mennyt ulosottoon ja elämältä on puuttunut pohja.

Kiinalaiset ovat kasvaneet kovaan työkulttuuriin. He saapuvat Yhdysvaltoihin työskentelemään vailla lisäpalkkaa erossa perheistään. He eivät laske työtuntejaan ja tekevät töitä myös viikonloppuisin. Amerikkalaisia he pitävät laiskoina, hitaina ja kömpelöinä.

Hankkeeseen 500 miljoonaa sijoittavan yhtiön toimitusjohtaja saapuu Kiinasta tehtaan avajaisiin yksityiskoneellaan ja kertoo työtekijöille rakastavansa Daytonia. Kiinalaiset vaativat työntekijöiltä konemaista tehokkuutta ja isoja lukuja, toisaalla asiakkaat vaativat laadukkaita tuotteita ja työntekijät jäävät tämän paineen väliin, kuvaa lasia pakkaava amerikkalaisnainen.

* *

Kiinalaiset eivät kunnioita paikallisia turvallisuusmääräyksiä. Sääntöjä ja lakia ylenkatsotaan. Liitot nähdään kapinana. Kiinalaiset pohtivat saisiko amerikkalaiset pakotettua ylitöihin. Kiinassa ylityöt ovat pakollisia, mutta Amerikassa moinen ei käy päinsä. Kiinalaiset kuitenkin määräisivät ihmiset lauantaina töihin säännöistä huolimatta, jos saisivat päättää.

Osa ihmisistä työskentelee liian kuumissa olosuhteissa ja työtilat ovat ahtaita. Työ on myös fyysisesti ja psyykkisesti raskasta ja sisältää paljon toistoa. Kestävyys on koetuksella ja työpaikoistaan iloinneet joutuvat välillä kyseenalaistamaan kaiken mielekkyyden.

Työturvallisuus ja reilut työehdot sekä yrityksen kannattava toiminta eivät länsimaisessa työkulttuurissa sulje toisiaan pois. Kiinalaisille oikeuksien vaatiminen näyttäytyy nimenomaan kapinana ja kiittämättömyytenä. Liittoaktiiveista puhutaan ”vakoojina” ja liiton vastaisissa tilaisuuksissa työntekijöitä uhataan potkuilla. Tehtaalla ihmisiä asetetaan hankaliin tehtäviin, jotta heistä voidaan tekaista tehottomuusraportteja ja sitten antaa heille potkut.

Kiinalaisille korostetaan sitä kuinka jokaisen kiinalaisen on tehtaallakin toimittava ja työskenneltävä kotimaansa ja kansansa hyväksi. Toimitusjohtaja kipuilee amerikkalaisten ”vaikeuden” kanssa. Hän kokee, että heitä ei voi johtaa. Kiinassa hänen työhuonettaan koristavat hänen omakuvansa. Kiinalaisen yksikön ulkopuolella korostetaan tehtaan arvoja ”yhtenäisyys, rehtiys, valppaus ja eloisuus”.

Tehdastyöntekijöitä American Factory -dokumenttielokuvassa.

Kiinalaisten ja amerikkalaisten työntekijöiden välille syntyy myös poikkeuksellisia ystävyyssuhteita, vaikka amerikkalaisia kuvataankin ”over confidenteiksi” ihmisiksi, jotka rakastavat imartelua.

* *

Ryhmä Daytonin tehtaan työntekijöitä matkustaa Kiinaan vierailulle. Kulttuurishokki on mitä ilmeisin. Kaiken toiminnan lävistää ajatus yksilöstä koneen osasena, jonka on uhrattava itsensä kokonaisuuden hyväksi ja tehtävä kaikkensa, jotta maksimaalinen työpanos olisi mahdollinen. Yksityiselämällä tai vapaa-ajalla ei ole merkitystä. Tehtaalla ihmiset ovat tehokkaita ja nopeita. Yhteistyö on saumatonta, jopa robottimaista ja tehdastyöläisiä käskytetään kuin armeijassa. Työläiset huutavat iskulauseita: ”Toimettomuus on askel taakse!” Amerikkalaiset seuraavat toimintaa epäuskon vallassa.

Toisaalta amerikkalaisten vapaat viikonloput ja lyhyet työvuorot kauhistuttavat paikallista työnjohtajaa. Kiinassa vapaapäiviä on vain muutama kuukaudessa ja palkka on ansaittava arvonsa todistamalla. Heille tärkeitä on toimia yhdessä ja keskittyä työhön.

Kiinan tehtaan työntekijät kertovat tekevänsä pitkiä vuoroja ja näkevänsä lapsiaan ainoastaan kerran pari vuodessa. Johtaja sanelee heidän työnsä. Työtä tehdään myös lasinpalakasoissa ilman minkäänlaisia suojavarusteita.

Selvää on, että kommunistisen puolueen ja yhtiön yhteys on saumaton. Tehdas ei pääsisi pitkälle ilman valtion tukea. Tehtaan työväenliikkeen ja kommunistisen puolueen johtajan mukaan ihmiset ovat ”pirteitä ja iloisia”, kun saavat työskennellä yhtiön palveluksessa. Yhtiöstä puhutaan perheenä ja päätösjuhlan glamoröösi ohjelma on täynnä propagandaa ja tehtaan arvojen ylistystä. Kornius on huipussaan, kun amerikkalaiset vieraat tanssivat lavalla YMCA:n tahtiin.

Kiinassa käynyt työnjohtaja yrittää soveltaa oppimaansa Daytonissa, lähinnä koomisin tuloksin. Työntekijät seisovat hajanaisessa rykelmässä vaivaantunut ilme kasvoillaan. Taukohuone aiotaan korvata tuotantotiloilla ja mikroaaltouunit ovat rikki. Tehdas on tuottanut tappiota ja tehokkuuden nimissä tingitään muun muassa turvallisuudesta. Työntekijät kertovat kiinalaisten vaatimuksista, joita he eivät halua tai kykene täyttämään. Valituksia työtapaturmista ja epäreilusta kohtelusta tehtaalla alkaa kertyä.

* *

Kun työllistyneet amerikkalaiset ovat kenties saaneet oman asunnon, kiinalaiset asuvat askeettisesti. He haluavat vain tehdä parhaansa ja olla osa koneistoa.

Yön pimeydessä kiinalainen tehdastyöläinen kuitenkin ikävöi perhettään. Kuvat yöllisestä tupakoinnista ovat kauniita ja kaihoisia. Silloin työlleen täysin omistautuva kiinalainen rentoutuu.

Amerikkalaiset haluavat työskennellä kotimaassaan, eivät tuntea olevansa kiinalaisia. Kiinalaiset ovat heidän mukaansa aina töissä, myös sunnuntaisin. He lähinnä pomottelevat amerikkalaisia, eikä heistä ole apua työssä. Uudet työpaikat otettiin luottavaisin meilin vastaan. Lopputulema onkin jotain päinvastaista ja kiinalaisten toiminta näyttäytyy epäkunnioittavana.

Myös poikkeuksellisia ystävyyssuhteita kulttuurien välille syntyy, vaikka amerikkalaisia kuvataankin ”over confidenteiksi” ihmisiksi, jotka rakastavat imartelua. Johtajan mukaan kiinalaiset ovat amerikkalaisia parempia ja siksi heidän on autettava ja opastettava amerikkalaisia viisaudellaan. – Kiinalaiset luulivat amerikkalaisten elävän leveää, mukavaa elämää, uhrauksitta. Totuus on kuitenkin, että moni paikallisista tekee useampaa työtä.

Ajatus työttömyydestä masentaa niitä, jotka juuri ovat päässeet uuden elämän syrjään kiinni. Kannattaako vaarantaa elämänsä? Ihmiset ovat huolissaan toimeentulostaan, ja yhtiön liiton vastainen työ tuottaa tulosta. Samaan aikaan uusi kiinalainen paikallinen johtaja puhuu yhtiöstä yhtenä perheenä, joka luo ihmeen ja jonka on luotava ikiaikaista menestystä ja tehtävä Amerikasta jälleen suuri.

* *

Toimitusjohtajan lapsuudessa Kiina oli takapajuinen ja köyhä. Hän muistelee kuitenkin olleensa tuolloin nykyistä onnellisempi. Onko hän tuhonnut ympäristöä useita tehtaita rakentaessaan? Hän ei itsekään tiedä onko hän hyväntekijä vai rikollinen. Tällaisia hän pohtii, kuitenkin ainoastaan ollessaan onneton. Työ on elämän tarkoitus, hän sanoo.

Amerikkalainen työntekijä kertoo mitä ilmeisimmin tekaistusta irtisanomisestaan. Hän kokee kuitenkin ystävystytyneensä kiinalaisten kanssa ja oppineensa heiltä. – GM toi aikoinaan Daytonin asukkaille hyvän elämän. Se katkesi tehtaan lakkauttamiseen. Amerikkalaisesta unelmasta ei kuitenkaan luovuta, sillä se olisi epäamerikkalaista.

Tehtaalla koneet ja robotit korvaavat yhä useamman työntekijän. Ne jatkavat oudon kaunista tanssiaan tehdassalien järjestyksessä. Työläiset ovat liian hitaita. Ihmisiä irtisanotaan koneiden tieltä kiihtyvällä tahdilla. Samaan aikaan uudelleenkouluttautumista tuetaan yhä vähemmän.

* *

American Factory on ehyt dokumentti, joka sisältää hienoa kuvastoa tehtaan arjesta. Ulkokuvat tehtaasta eri vuodenaikoina ovat rytmikkäitä ja haastatteluissa päästään lähelle ihmisiä. Kerrontaa olisi voinut tiivistää ja kokonaisuus olisi mahtunut helposti puoleentoistakin tuntiin.

Kuva kahden kulttuurin yhteismitattomuudesta on jyrkkä, mutta samalla se avaa silmiä näkemään erilaisia todellisuuksia ja tapoja elää.

Dokumentti on katsottavissa Netflix-suoratoistopalvelussa.