Kohti vaaleja #3! Tampere odottaa uutta Sara Hildénin museota ja haluaa kirjastoon ompelukoneen ja verenpainemittarin

MAINOS

Kari Pitkänen

Kulttuuritoimituksen kuntavaalikysely lähetettiin eduskuntapuolueiden puoluetoimistojen kautta kuntavaaliehdokkaille viidessä kaupungissa. Kohdekaupungit olivat kulttuuripääkaupungiksi hakevat Oulu, Savonlinna ja Tampere sekä Helsinki ja Turku.

Koska puoluetoimistojen edustajat halusivat itse jakaa kyselyn, Kulttuuritoimituksella ei ole ollut käytössä sähköpostilistoja, eikä siksi voinut jakaa sitä suoraan ehdokkaille. Siksi nyt ehdokkaiden pyynnöstä olemme avanneet lisäkyselyn, johon ulkopuolelle jääneet ehdokkaat voivat vastata. Sen voi tilata tästä linkistä. Julkaisemme Kuntavaalit + -jutun parhaat vastaukset erikseen toukokuun lopussa.

Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi yhteensä 215 ehdokasta, joista noin puoli tusinaa ei halunnut nimiään julki. Kahdessa kaupungissa vastauksia tuli vain kahden puolueen ehdokkailta. Julkaisemme kaupunkikohtaiset jutut peräkkäin viiden päivän aikana.

LUE MYÖS
Kohti vaaleja #5! Helsinki iloitsee Oodista, haluaa lisätukea esiintyville freelancereille ja ehdottaa Best of Sibelius -konsertteja
Kohti vaaleja #4! Turku toivoo uutta konserttitaloa sekä lisää työtiloja taiteilijoille ja bändeille
Kohti vaaleja #2! Savonlinna on huolissaan teatterista ja toivoo kirjastosta tukea pikkulapsille ja ikäihmisille
Kohti vaaleja #1! Oulu pohtii hakemusta kulttuuripääkaupungiksi ja näkyvän graffitinsa kohtaloa

* *

Mikä tai mitkä kulttuurin alat tarvitsisivat enemmän julkista tukea Tampereella? Mistä voisi karsia?

Erik Lydén, Vihreät: Tamperelaisten omaehtoista kulttuuritoimintaa tulisi eri tasoilla tukea voimakkaammin. Kehitys on ollut viime aikoina kaupungissa positiivista. Hyvä esimerkki on se, miten vaikkapa 20 vuotta harmaana betonielementteinä kaupunkikuvaa ankeuttaneisiin alikulkutunneleihin on saatu osallistavaa taidetta, johon myös lapset ovat tekijöinä tervetulleita. Vastaavaa toimintaa pitäisi tukea ja rohkaista yhä enemmän kaupungin osalta.

Pekka Peltonen, Kokoomus: Kirjasto on kaikille avoin palvelu. Kehittäisin sitä palvelumuotoilun keinoin yhä parempaan suuntaan. Kirjastojen kirjamäärärahaa nostaisin. Enemmänkin puhuisin toiminnan tehostamisesta kuin karsimisesta. Parempaan lopputulokseen päästään, kun otetaan huomioon koko kuva kaavoituksessa, rakentamisessa ja liikennesuunnittelussa.

Anne Sällylä, Kokoomus: Tanssi ja sirkus.

Suvi Parhankangas, Vihreät: Tampereella on paljon taiteilijoita, jotka toivoisivat edullista ateljeetilaa. Osa on vuokrasopimusten päättymisen jälkeen siirtynyt esimerkiksi ympäryskuntiin. Edullisen tilan tarjoaminen olisi kaupungille edullinen kulttuuriteko, kun samanaikaisesti tilaa on tyhjäkäytöllä. Nuorten taidepainotteisia harrastuksia tulisi myös tukea.

Hanna Kallio-Kokko, Kokoomus: Teattereita tulee tukea tulevaisuudessa entistäkin vahvemmin. Teatterit ovat suuria työllistäjiä, ja lisäksi ne ovat yksi Tampereen ympärivuotisista vetonauloista. Toinen tukemisen paikka olisi ehdottomasti kesän musiikkitapahtumat, jotka keräävät väkeä Tampereelle. Karsimisen osalta onkin sitten jo vaikeampaa. Panostaisin isompiin kokonaisuuksiin, joissa järjestää vaihtelevia näyttelyjä, joiden infra tukisi Kiasman tavoin erilaisia tarpeita.

Sami Pesonen, Vihreät: Tuetaan omaehtoista kulttuuritoimintaa esimerkiksi tarjoamalla tiloja (bändikämpät). Kehitetään kulttuurin rahoitusjärjestelmiä tukemaan perinteisten toimijoiden ohella myös spontaania ja kokeiluluontoista toimintaa.

* *

Yli kolmannes kuntien kulttuurimäärärahoista kohdistuu kirjastotoimeen. Millainen voisi olla 2020-luvun kirjasto? Miten kirjastoja pitäisi kehittää tulevina vuosina?

Tiia Tuovinen, Vihreät: Digitalisaation ja väestörakenteen huomioon ottaen voisi kyllä pohtia sitä, voisiko kiinteitä kuluja saada katkottua, kuitenkaan laatua heikentämättä. Kirjastojen vetovoimaa voisi parantaa myös tapahtumilla, kuten paneelikeskusteluilla, pienmusiikkitapahtumilla ja taidenäyttelyillä.

Anneli Taina, Kokoomus: Erinomaisia kirjastopalvelujamme voisi kehittää yhteisenä tilana, jossa on nykyisten valikoimien lisäksi muun muassa mahdollisuus käyttää ompelukonetta ja kierrättää kaupunkilaisten lahjoittamia kirjoja. Erityisryhmille tarjottavat palvelut pitää turvata.

Rakel Saarinen, Kokoomus: Kirjastot voisivat tarjota entistä enemmän hyvinvoinnin hyötytarvikkeita, joita ei käytetä jokapäiväisessä arjessa, esimerkkeinä verenpainemittarit tai liikuntavälineistö. Kirjasto voi olla uuden tyyppisten lainauspalveluiden kattava kokonaisuus, jotta kirjastot pystyvät entistä paremmin palvelemaan asiakkaita poikkeustilanteissakin. Esimerkkinä voisi olla lainojen kotiinkuljetus kuriiripalvelun kautta.

Ella Näsi, Vihreät: Kirjastot voisivat olla nykyistä enemmän kohtaamispaikkoja, joissa saa puhua ja jopa tanssia tai laulaa – ei tarvitsisi olla mahdollisimman hiljaa. Tietysti kirjastoissa olisi hyvä olla hiljainen lukusali erikseen. Lisäksi kirjastoille olisi hyvä antaa nykyistä enemmän resursseja järjestää erilaisia tapahtumia, esimerkiksi kirjailijavierailuja (joista maksettaisiin kirjailijoille tietysti palkkio), lukupiirejä, satutunteja, lehdenlukua vanhuksille, musiikkiaiheisia tapahtumia, kirjoituskursseja, teatteriin liittyviä tapahtumia ja niin edelleen.

* *

Millä tavoilla Tampereen kulttuurielämä ja kulttuurin tekijät ovat kärsineet korona-ajasta? Miten vahingot pitäisi korjata?

Juhana Suoniemi, Vihreät: Vahinkojen korvaamisen tulee olla pääosin valtion tehtävä. Kaupunki voi kuitenkin auttaa esimerkiksi tarjoamalla edullisia tiloja, joustamalla vuokrissa, helpottamalla katutilan käyttöä ja vaikkapa hankkimalla taidetta julkisiin tiloihin. Haaste on se, että tämän tyyppiset tukitoimet on vaikea saada käyttöön nopeasti, oikea-aikaisesti ja riittävän tehokkaasti. Kaupunki ei myöskään voi tukea yksityisissä tiloissa toimivia. Vahinkoa voidaan korjata kunnianhimoisella tila- ja kulttuuripolitiikalla.

Kalervo Kummola, Kokoomus: Tämä on vähän typerä kysymys. Jokainenhan tietää, että korona on iskenyt kaikkein pahiten kulttuuriin. niin laitoksiin kuin henkilökohtaisella tasolla. Kaupungin pitää osallistua vahinkojen korjaamiseen erityisesti ylimääräisillä avustuksilla esimerkiksi Tampere-talolle ja monelle muulle. Henkilökohtaiset tappiot pitäisi korvata lähinnä valtiovallan toimesta.

Pasi Mäkinen, Kokoomus: Kulttuuritoimijoiden rahoitus pitää varmistaa, että vaurioita ei tule. Erityinen ryhmä kulttuurin alalla ovat itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat taiteilijat. Heidän tilanteensa ja toimeentulonsa pitäisi turvata.

Mari Vuorijärvi, Kokoomus: Freelancetaitelijat ovat kärsineet eniten. Apurahojen määrää pitäisi lisätä, että sitä riittää kaikille.

Anne Välinoro, Vihreät: Kaikki suuret taidelaitokset ovat saaneet kolhunsa pandemiasta, niin orkesterit, teatterit kuin museotkin. Ne eivät ole voineet toteuttaa perustehtäväänsä. Vahingot voidaan korjata vain joukkovoimalla, palaamalla kulttuurinkuluttajiksi. Kaupunki voi tietysti subventoida toimintaa mahdollisuuksien mukaan jatkossa niin paljon kuin pystyy, mutta tärkeintä on kulttuurin puolustaminen sitä käyttämällä, että elävä yhteys säilyy. Taidelaitokset voivat myös itse pohtia tapoja säästää, niin ikävältä kuin se kuulostaakin. Onko tekemisen tavoissa päivittämistä?

Olga Haapa-aho, Vihreät: Tulevina vuosina tarvitaan maksuhelpotuksia, lisätukea ja palveluita kulttuurin tekijöille.

Kyuu Eturautti, Kokoomus: Olen joutunut pistämään aika railakkaasti täpäkkää tukeakseni verkkotapahtumia, sillä kukaan taho ei ole auttanut sentilläkään. Olen avustanut kymmeniä nettitapahtumia, mikä on toki ilo ja ylpeys, mutta myös suru – moneen ei vaan ole ollut rahaa. Kulttuuritoimijat olisi voitu aktivoida tekemään, heille olisi voitu antaa haaste ja pikkuisen resursseja. Yksi korjauskeino on antaa kunniaa tälle solidaarisuudelle ja hyväksyä, että toimijoita voi tukea myös silloin, kun heidän toimintansa on muiden tahojen tukemista, eikä perinteistä toiminnan ydintä.

* *

Mitkä ovat tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset Tampereella alkavalla vaalikaudella? Mainitse 3–5 esimerkkiä.

Tuomo Pekkanen, Vihreät

1. Prosenttitaide oikeasti käyttöön.
2. Kulttuurille lisää tiloja Nekalaan.
3. Omaehtoisen, paikallisen (kaupunginosien) ja matalan kynnyksen taiteen tukeminen.
4. Taide kuuluu kaikille, eli eläkeläisten, työttömien ja muiden ryhmien kulttuurielämysten tukeminen.

Jani Hinkka, Kokoomus

1. Kulttuuripääkaupunkihakemus on merkittävä ponnistus ja näyteikkuna osoittaa Tampereen monipuolinen kulttuuritarjonta.
2. Sara Hildénin taidemuseon uusi museorakennus Tampereen välittömään keskustaan on merkittävä kehitysaskel koko Finlaysonin alueen kulttuuritarjonnalle.
3. Tampereen Monitoimiareena mahdollistaa uusi avauksia kulttuuritarjontaan, kuten myös Keskustorin kehityssuunnitelmat erinomaiset puitteet kulttuuritapahtumille.
4. Kuinka nämä ja jo olemassa olevat toimijat, kuten Hiedanranta, saadaan toimimaan yhdessä ja tarjoamaan monipuolista kulttuuritarjontaa niin kaupungin asukkaille kuin myös turisteille?

Sanna Luoma-aho-Nyman, Vihreät

1. Tietenkin korona-ajan vahinkojen korjaaminen on ensisijainen tavoite.
2. Toiseksi nostaisin taiteen ja kulttuurin saatavuuden tasa-arvon: kunta voi toimillaan huolehtia, että taide ja kulttuuri ovat kaikkien tavoitettavissa asuinalueesta, iästä tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
3. Kulttuuripääkaupunki 2026 -hankkeen edistäminen, mahdollistaminen ja koko kunnan osallisuuden varmistaminen ovat mahtava tapa lisätä tamperelaista yhteisöllisyyttä.
4. Tärkeää on myös pohtia, miten kulttuurialan pienimmät ja marginaalisimmat toimijat voisivat tulla kuulluiksi ja voisiko kunta edistää toimillaan kulttuurialan yhteistyötä.

Roope Tukia, Kokoomus

1. Kaupunkitilan avaaminen taiteilijoille alasta riippumatta. Helpotetaan lupaprosesseja ja annetaan ihmisten toteuttaa taidetta enemmän.
2. Kulttuurielämän uudelleenkäynnistys koronan jälkeen: laadukkaat tapahtumat, joissa yhdistyvät kaupunkilaisten, taiteilijoiden ja turistien yhteentörmääminen.
3. Kirjastojen houkuttelevuuden lisääminen: lisää sähköisiä aineistoja ja monikäyttöiset tilat varmistettava.

Kirsi-Kaisa Sinisalo, SDP

1. Kulttuurin yhdenvertainen saavutettavuus talouden ja alueellisuuden näkökulmista, sillä koronan hännän iskuista selviäminen tulee olemaan vakava asia sosioekonomisesti. Korona tulee mitä todennäköisimmin vaikuttamaan yksilöiden lisäksi myös VOS-laitosten avustuksiin Veikkauksen voittovarojen pienennyttyä.
2. Edellisistä johtuen valtion ja kuntatalouden kehitys ovat fundamentaalinen tekijä.
3. Tampereen isot kulttuurihankkeet, kuten kaksi isoa museohanketta sekä Uros Liven vaikutus alueen tarjontaan ja kulttuurialan terveeseen kilpailuun sisällöllisesti ja teknisesti. Mikäli Tampere valitaan kulttuuripääkaupungiksi 2026, tulee projektin ja sen sisältöjen kehitystyö varmasti vaikuttamaan hankkeen pehmeiden arvojen mukaisesti kulttuurin kehitykseen Tampereella.
4. Kulttuurin tilat, kuten esimerkiksi Nekalan koulun muuttaminen vapaan kentän taidekeskukseksi.

* *

Myös nämä kulttuurin kysymykset nostattivat kommentteja Tampereelta

Mira Isomäki, Vihreät: Tampere on haluttu paikka asua ja vierailla, ja monipuolinen kulttuuritarjonta on olennainen osa kaupungin vetovoimaa, niin täällä asuville tamperelaisille kuin täällä muualta vierailevillekin. On tärkeää, että kulttuuriin kaikissa muodoissaan panostetaan ja toiminnalle luodaan erilaisia mahdollisuuksia – tällä pidetään huolta siitä, että Tampereen vetovoima säilyy.

Ulla Kaarina Mäkelä, Kokoomus: Kulttuuri on niin hengen kuin ruumiin kulttuuria. Kulttuuri koskettaa kaikkia kaupunkilaisia tavalla tai toisella. Monipuolinen valikoima rikastuttaa kaupunkiamme monella tavalla – kasvattaen hyvinvointia ja myös työllistäen ja lisäten matkailutuloja.

Matti Helimo, Vihreät: Matalan kynnyksen kulttuuritilojen turvaaminen on yhtä lailla tärkeä asia kaupungin kehittyessä. Esimerkiksi treenikämppien järjestäminen bändeille, Onkiniemen alueen taiteentekijöiden toimintaedellytysten varmistaminen alueen uudistamisen yhteydessä ja niin edelleen.

Wäinä Järvelä, Kokoomus: Onko vielä taloudellisesti kannattavaa olla täysipäiväinen kulttuurialan tekijä? Onko yleisöjä, joille rakentaa tapahtumia, järjestäjän taloudellisella riskillä luonnollisesti?

Kirsi Rossi, Vihreät: Mitä enemmän kaupungissa on erilaisten kulttuurialojen toimintaa, sitä kiinnostavampi kaupunki on. Uskon myös, että sitä enemmän kaupunkiin saadaan uusia innovaatioita ja yrityksiä. Kulttuuria arvioidaan helposti vain menojen osalta mutta monet ideat ja oivallukset syntyvät erillään arjesta, joten kulttuurin merkitys on tärkeää huomioida myös tästä näkökulmasta.

Reino Bragge, Kokoomus: Tampere on hieno kulttuurikaupunki – muun muassa Suomen teatteripääkaupunki. Pidetään se sellaisena ja kehitetään sitä. Kulttuurin sijoitetut varat eivät ole kuluerä vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin monella tapaa monin kerroin.

Kuva: Laura Wanzo / Visit Tampere
Grafiikka: Marita Salonen / Kulttuuritoimitus, Google Forms

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua