Kohti vaaleja #5! Helsinki iloitsee Oodista, haluaa lisätukea esiintyville freelancereille ja ehdottaa Best of Sibelius -konsertteja

16.05.2021

KULTTUURIPOLITIIKKA | Kulttuuritoimitus kysyi Helsingin kuntavaaliehdokkailta 5 kiperää kysymystä kulttuurielämän tilasta heidän kotikaupungissaan. Helsingistä vastauksia tuli 66 kappaletta Keskustan, Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden ehdokkailta.

Kari Pitkänen

Kulttuuritoimituksen kuntavaalikysely lähetettiin eduskuntapuolueiden puoluetoimistojen kautta kuntavaaliehdokkaille viidessä kaupungissa. Kohdekaupungit olivat kulttuuripääkaupungiksi hakevat Oulu, Savonlinna ja Tampere sekä Helsinki ja Turku.

Koska puoluetoimistojen edustajat halusivat itse jakaa kyselyn, Kulttuuritoimituksella ei ole ollut käytössä sähköpostilistoja, eikä siksi voinut jakaa sitä suoraan ehdokkaille. Siksi nyt ehdokkaiden pyynnöstä olemme avanneet lisäkyselyn, johon ulkopuolelle jääneet ehdokkaat voivat vastata. Sen voi tilata tästä linkistä. Julkaisemme Kuntavaalit + -jutun parhaat vastaukset erikseen toukokuun lopussa.

Määräaikaan mennessä kyselyyn vastasi yhteensä 215 ehdokasta, joista noin puoli tusinaa ei halunnut nimiään julki. Kahdessa kaupungissa vastauksia tuli vain kahden puolueen ehdokkailta. Julkaisemme kaupunkikohtaiset jutut peräkkäin viiden päivän aikana.

EDIT. Juttua päivitetty 31.5.2021.

LUE MYÖS

Kohti vaaleja #4! Turku toivoo uutta konserttitaloa sekä lisää työtiloja taiteilijoille ja bändeille
Kohti vaaleja #3! Tampere odottaa uutta Sara Hildénin museota ja haluaa kirjastoon ompelukoneen ja verenpainemittarin
Kohti vaaleja #2! Savonlinna on huolissaan teatterista ja toivoo kirjastosta tukea pikkulapsille ja ikäihmisille
Kohti vaaleja #1! Oulu pohtii hakemusta kulttuuripääkaupungiksi ja näkyvän graffitinsa kohtaloa

02 osanotto helsinki kuntavaalikysely kulttuuritoimitus

* *

Mikä tai mitkä kulttuurin alat tarvitsisivat enemmän julkista tukea Helsingissä? Mistä voisi karsia?

Fatim Diarra, Vihreät: Kulttuurin tukemisesta ei nyt voi kyllä karsia ja miksi pitäisikään. Kulttuuriala on kärsinyt aivan valtavasti koronaepidemian aikana, ja nyt pitää jälleenrakentaa ja tukea toimijoita. Kulttuurin määrä on kuitenkin se, joka tekee Helsingistä niin mainion.

Anu Puustinen, Kokoomus: Mielestäni nykyinen kulttuurituki tulee säilyttää vähintään siinä mittakaavassa, missä sitä nytkin jaetaan (noin 17 miljoonaa euroa). Jos saisin itse päättää, panostaisin musiikkitoimintaan (bändit, livemusiikki, harjoittelutilat) esimerkiksi Elmu Ry:n kautta.

Pilvi Torsti, SDP: Valtio on tukenut kuntia yli koronan, joten pidän tärkeänä, että Helsinki on aktiivinen toimija ja työllistää erityisesti esiintyviä freelancereita, joilta korona vei työt.

Jukka Saarimäki, Keskusta: Pienillä ja kasvavilla ryhmillä, produktioilla ja ideoilla pitää olla tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä ja tulla koetuksi, nähdyksi ja kuulluksi. Suuren rahan kulttuuria on taas tuettava pärjäämään paremmin omillaan kuin rajallisten tukieurojen varassa.

Jari Kinnunen, SDP: Tässä maailmantilanteessa taitaa kaikki olla tuen tarpeessa. Toivoisin itse, että löytyisi tehokkaammin tukimuotoja, joilla tuki saataisiin paremmin suoraan tekijöille perille.

Kirsi Vuorinen, Vihreät: Esimerkiksi kaupunki voisi tarjota tilojaan nykyistä edullisemmin ja joustavammin sekä kehitellä yli toimialarajojen aivan uudenlaisia ratkaisuja kulttuuritoiminnan tueksi (vrt. Senaatintori avattiin viime kesänä ravintoloitsijoiden käyttöön). Etenkin elävän musiikin osalta Helsingissä on ollut pulaa esiintymispaikoista, eikä kaupungissa ole myöskään liikaa treenikämppiä aloitteleville nuorille artisteille ja orkestereille.

Jaakko Haataja, Kokoomus: Kunnan tehtävä ei ole päättää, mitkä kulttuurin alat saavat tukea. Kulttuuria pitäisi tukea pääsääntöisesti kulttuuriseteleillä, jotka kävisivät mahdollisimman suureen valikoimaan erilaisia kulttuuripalveluja.

Lari Lohikoski, Vihreät: Kaikista perheistä tulevilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus kulttuuriharrastukseen. Nyt esimerkiksi musiikkiopiston lukukausimaksut saattavat olla monelle perheelle mahdottomat, vaikka intoa ja osaamista musiikkiopintoihin löytyisikin.

Mattus Kostamo, Keskusta: Lastenkulttuuria on aina syytä tukea. Ehkäpä aikuisten kulttuurin puolelta löytyy karsittavaa.

04 mainospaikat helsinki kuntavaalikysely kulttuuritoimitus

* *

Yli kolmannes kuntien kulttuurimäärärahoista kohdistuu kirjastotoimeen. Millainen voisi olla 2020-luvun kirjasto? Miten kirjastoja pitäisi kehittää tulevina vuosina?

Erkki Tuomioja, SDP: Kirjastot ovat parhaimmillaan kulttuurin monitoimikeskuksia. Kun niitä sellaisena kehitetään, ei kuitenkaan tule laiminlyödä niiden perustehtävää kirjallisuuden esittelijöinä ja välittäjinä.

Petri Matero, Vihreät: Kirjastojen tehtävää sivistyksen kehtoina tulisi laajentaa. Mitkä ovat tulevien sukupolvien sivistyksen mittareita? Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi. Kyse ei ole pelkästään kirjoista ja lehdistä, vaan aivan kuten Oodikin on näyttänyt, sivistys on monimuotoista. Voisi jopa miettiä, onko kirjasto enää edes oikea nimi kyseiselle laitokselle.

Virva Lehto, Keskusta: Asukkaiden olohuone, jossa olisi kirjojen, näyttelyiden tietokoneiden ja monistuskoneiden lisäksi vapaa-ajan tapahtumia vauvasta vaariin.

Laura Rissanen, Kokoomus: Oi! Rakastan kirjastoja, olen kirjoittanut niistä paljon. Keskustakirjasto Oodi on hyvä esimerkki 2020-luvun kirjastosta. Se tarjoaa pitkien aukioloaikojen puitteissa kaupunkilaisille tiloja kohtaamiseen, kolmas kerros on pyhitetty edelleen kirjoille, ja erityisen onnistunut on Lasten maailma.

Ville Jalovaara, SDP: Elektronisten kirjojen osuus tulee todennäköisesti lähivuosina lisääntymään. Näiden kirjojen integroiminen osaksi kirjastoimea hakee vielä uusi sovelluksia, jotka huomioivat myös kirjailijoille maksettavat tekijänoikeuskorvaukset.

Niina Hietalahti, Keskusta: Lapset pitää aktivoida kirjastojen asiakkaiksi. Lapsia kiinnostavia ja sitouttavia sisältöjä tarvitaan.

Maaret Castren, Kokoomus: Lukutaito on tärkeimpiä voimavarojamme. Lisäksi kirjastot mahdollistavat monenlaista sosiaalista kanssakäymistä. Lukupiirejä, satujen lukemista lapsille ja muuta sosiaalisesti aktivoivaa enemmän. Äänikirjavalikoiman kehittäminen tärkeää.

Riitta Antinoja, Vihreät: Kirjaston tulee olla aina se ei-kaupallinen paikka, jonne on tervetullut, vaikka ei olisi mitään ”asiaa”. Digitaalisten teosten hankinnassa on huomioitava, että tekijät saavat työstään käyvän korvauksen.

03 rahaa kulttuurille helsinki kuntavaalikysely kulttuuritoimitus

* *

Millä tavoilla Helsingin kulttuurielämä ja kulttuurin tekijät ovat kärsineet korona-ajasta? Miten vahingot pitäisi korjata?

Tuomas Rantanen, Vihreät: Nähdäkseni kaupungin pitäisi valmistaa kiireellisesti kulttuurin kriisiohjelma, jossa pohdittaisiin, miten jo tänä vuonna käynnistettävällä lisärahoituksella voitaisiin tilannetta korjata. Ohjelmaan voisivat sisältyä kohdennetut lisätuet esimerkiksi asuinalueilla järjestettävien kulttuuritapahtumien järjestämiseen tai vaikka sellaiset taiteilija-apurahat, joiden varjolla eri alojen taiteilijat voivat tehdä taiteellista yhteistyötä asukasyhteisöjä vahvistavalla paikallisella tasolla.

Arto Helenius, SDP: Esittävä taide on elänyt säästöillään. Heidät on pidettävä hengissä tulevaa varten. Tukea itse taiteilijoita. Kun tilanne raukeaa, olisi paikallaan tukiostaa joitakin konsertteja ja näyttelyitä ja alentaa tilavuokria. Ala kyllä toipuu kunhan ihmiset alkavat liikkua jälleen.

Karla Loppi, Vihreät: Kulttuurielämä nousee aina, mutta kulttuurin tekijät tarvitsevat tukea. Kaupunki voi tilata, tukea, mahdollistaa ja luoda kysyntää. Pienenä esimerkkiä Helsingin kaupungin noin 40 000 työntekijälle nyt kesällä 2021 myönnettävät liikunta- ja kulttuurisetelit, jotka ovat osaltaan suoraa tukea kulttuurille – ja sen kuluttajille.

Venla Luttinen, Keskusta: Esimerkiksi kulttuurisetelien jakaminen kaupungin työntekijöille oli aloite hyvään suuntaan kulttuurielämän elvyttämiseksi. Kaupungin tulee panostaa kulttuuritoimintojen jälleenrakennukseen.

Hanna Varis, SDP: Jatkossa kansaa on rohkaistava osallistumaan ja tukemaan kulttuurielämän uutta nousua. Mahdollisesti jonkinlainen mesenaattitoiminta voisi onnistua.

Minna Lindgren, Vihreät: Helsingin kaupungin on korona-ajan jälkeen helpotettava kulttuurielämän virkoamista esimerkiksi tarjoamalla tiloja halvemmalla (tai ilmaiseksi) sekä rahoittamalla matalalla kynnyksellä ja nopealla reaktiolla erilaisia hankkeita. Esimerkiksi festivaalien ei tarvitse toteutua vain kesällä, jotain voisi tämän selibaatin jälkeen tapahtua talvellakin.

Laura Kolbe, Keskusta: Me toivomme, että seuraavaa pandemiakriisiä varten osataan ennakoida paremmin yleisön ja kulttuurintarjoajien väliset käyttöehdot siten, että kulttuurilaitosten täyssulku olisi viimeisenä listalla. Nyt, heti kun mahdollista, kulttuuritapahtumat auki – järjestäjät ovat osoittaneet suurta vastuullisuutta myös koronan aikana syksyllä 2020.

Sanna Vesikansa, Vihreät: Kaupunginvaltuuston tärkeimpiä tehtäviä ensi kaudelle on arvioida koronan jättämien jälkien vaikutuksia kaupunkilaisiin ja esimerkiksi kulttuuri- ja tapahtuma-alaan sekä laatia systemaattinen jälleenrakentamisen ja elpymisen ohjelma panostuksineen.

Hanna-Maija Kause, Keskusta: Erityisesti esittävien taiteiden ja tapahtuma-alan toimijat ovat olleet ennen näkemättömässä kurimuksessa. Olisi kartoitettava, miten henkilökohtaisiin talousvaikeuksiin joutuneita kulttuurin ja taiteen yrittäjiä ja freelancereita voitaisiin auttaa eri tavoin.

Sinikka Vepsä, SDP: Kulttuurialan tekijät tarvitsevat järjestään merkittävää taloudellista tukea heidän yksilöllinen tilanteensa kuten perhetilanne huomioon ottaen. Samoin he saattavat tarvita erilaista kuntoutusta ja jopa koulutusta, jotta työkyky ja ammattitaito palautuu ja paranee. Terveystilanteen kartoitus pitää mahdollistaa sitä haluaville terveystarkastuksen tai vastaavan muodossa.

Susanna Kallama, SDP: Korona on kohdellut eri toimijoita hyvin eri tavalla. Koronan pakottama muutos on tuonut myös uusia toimintatapapja, kuten digigalleriat ja etäteatterin. Osa näistä uusista tavoista varmasti jää pysyväksi, laajentaa ja monipuolistaa kulttuuritarjontaa. Uskoisin, että paras tapa korjata vahinkoja ostaa kulttuuripalveluja. Mielestäni kaupungin tulee pohtia, miten se voisi juurikin ostaa enemmän. Esim. viime keväänä sirkustaitelija kiersi pihoilla esiintymässä ja oli tosi hieno juttu. Työntekijöille jaetut kulttuuri- ja liikuntasetelit lisäävät palveluiden ostoa. Voisiko kaupunki ostaa enemmän kulttuuria vanhuksille, kuntoutujille, kouluihin ja niin edelleen? Näin tekijät pääsisivät tekemään ja ihmiset nauttimaan kulttuurista.

05 helsinki kuntavaalikysely kulttuuritoimitus by business finland

* *

Mitkä ovat tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset Helsingissä alkavalla vaalikaudella? Mainitse 3–5 esimerkkiä.

Jaakko Mäkikylä, SDP

  1. Ilman muuta ykkösenä rahoitus ja sen jakautuminen.
  2. Liittäisin kulttuuriin Helsingin omistamat vanhat rakennukset ja niiden aktiivisemman ylläpidon ja hyödyntämisen.
  3. Avoimiin tapahtumiin satsausta ja päivitystä. Silakkamarkkinat, Tuomaan markkinat, Ravintolapäivä, LUX-Helsinki, Juhlaviikot ja uutena tapahtumana ”Tästä selvittiin” eli koronan jälkeiset juhlat.

Klaus Sallinen, Keskusta

  1. Uusien asuinalueiden sijaan olisi hyvä järjestää konserteille ja tapahtumille pyhitettyjä alueita. Näin vähentäisimme niistä aiheutuvia meluhaittoja.
  2. Tapahtuma-alan tukeminen. Olen esittänyt mahdollisia toimenpiteitä, miten saataisiin Helsingin kulttuurielämän jatkoedellytykset turvattua.
  3. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastusten tukeminen. Kaikista ei voi tulla uusia osmorauhaloita, mutta kulttuuriharrastuksilla on yleiseen mielenterveyteen kohentavasti vaikuttava vaikutus ja siksi lapsia ja nuoria tulisi niissä tukea.

Armas Alvari, Vihreät

  1. Koronakriisistä selviytyminen.
  2. Lukutaidon rapautumisen pysäyttäminen. Kirjastotoimesta huolehtiminen.
  3. Taiteen perusopetuksen kehittäminen rahoitusta kohottamalla ja rakenteita kehittämällä niin, että yhä useampi pääsisi sen piiriin.
  4. Luodaan asukkaiden omaa Helsinkiä, joka on esimerkiksi myös spontaanien kaupunkitapahtumien koti.
  5. Kaupungin erilaisten tilojen saaminen kulttuuritoimen käyttöön aiempaa joustavammin. Ympäristöystävällisyyden kulkeminen kaikessa päätöksenteossa.

Usko Toivonen, Keskusta

  1. Risteilykausi käyntiin.
  2. 70-vuotisjuhlavuosi Helsingin olympialaisista.
  3. Eteläsataman alueen Finnish Design museo -hanke.

Lukas Korpelainen, Vihreät

  1. Kulttuurialan toimijoiden toimeentulo ja talous yli pandemian. Kaupunki tukemaan!
  2. Kiinteistöt hyötykäyttöön: taiteilijoille työtiloja ja tapahtumille paikkoja!
  3. Mahdollistetaan kaupunkilaisten omaehtoinen kulttuuri helpottamalla kaupunkitilojen käyttöä.
  4. Harrastustakuu, jokaiselle nuorelle harrastus!
  5. Lisätään kulttuuripalvelujen saavutettavuutta esimerkiksi sähköisellä kulttuurisetelillä.

Arzu Caydam-Lehtonen, SDP

  1. Kulttuuripalveluita tulee olla monipuolisesti.
  2. Palvelujen tulee olla esteettömiä, digiesteettömiä ja saavutettavia sekä palveluita tulee olla yhdenvertaisesti eri kaupunginosissa lähiöitä unohtamatta.
  3. Kulttuuri kuuluu kaikille, myös toiminta- ja liikuntarajoitteisille henkilöille (mm. kehitysvammaiset, liikuntarajoitteiset, näkö- ja kuulovammaiset).

* *

Myös nämä kulttuurin kysymykset nostattivat kommentteja Helsingistä

Perttu Hillman, Kokoomus: Kulttuuriväki voisi ryhtyä itse itseään komentaen ryhtyä vähän vapautumaan näistä ahtaista mielipidetrendeistä.

Hannu Oskala, Vihreät: Itselleni rakas aihe, joka liittyy sekä Helsinkiin että muuhun maahan, olisi suomalaisen kulttuurin kiertuepolitiikan kehittäminen – niin teatterin, sirkuksen kuin kaikenlaisen musiikinkin pitäisi kiertää kunnasta toiseen. Näin tarjonta laajenisi joka puolella Suomea kohtuullisin kustannuksin, ja toisaalta kotimaiset työmahdollisuudet lisääntyisivät alan ammattilaisilla.

Pekka Sauri, Vihreät: Tämä on detalji, mutta Wienissä on joka ilta Mozart-konsertteja ja Venetsiassa Vivaldia helposti lähestyttävässä muodossa. Olen ihmetellyt, ettei kukaan ole keksinyt järjestää Best of Sibelius -konsertteja. Kysyntää luulisi olevan.

Timo Harakka, SDP: Kulttuuri rakentaa kaupungin. Helsingin rikkautta ovat kirjastot, galleriat, teatterit, tempaukset, festarit, klubit, ravintolat ja baarit. Elävä ja sykkivä kaupunki houkuttelee ihmisiä ja yrityksiä puoleensa. Helsinkiläisistä iso osa saa elinkeinonsa tästä sykkeestä. Korona on ollut iso isku. Juuri nyt tehtävämme on pitää erityisesti huolta kulttuurin edellytyksistä kaupungissa. Kulttuurisesti elävä, kasvava ja monipuolinen kaupunki tuottaa hyvää kaikille. Siitä haluan pitää huolta valtuustossa.

Mika Taberman, SDP: Miten minä itse voisin lisätä kulttuurin kohtaamista omalta kohdaltani? Se on varmasti kysymys, joka askarruttaa. Matalan kynnyksen tapahtumat ovat meille pienituloisille tärkeitä. Moni mielenkiintoinenkin projekti on jäänyt väliin, koska ei ole ollut varaa.

Anja Korhonen, Keskusta: Harrastusteattereiden avustuksia voisi lisätä ja tukea erilaista taidekasvatusta muun muassa kesäleirien avulla.

Niina Pakola, Kokoomus: Kulttuuri tekee ihmiselle hyvää. Vaikutuksen huomaa vain kokeilemalla. Siispä avoimin mielin erilaisen kulttuurin pariin kokeilemaan, laajentamaan perspektiiviä ja nostamaan omaa hyvinvointia!

Risto Airikkala, Keskusta: Tuki kotimaisille taiteilijoille, ei ulkomaisille esiintyjille!

Tuomas Finne, SDP: Kaupungin olisi tärkeää olla luotettava kumppani taiteilijoille ja näytettävä arvostus taidetta kohtaan. Kaupungin taidemyönteisyys varmasti heijastuu koko väestöön Helsingissä ja siten tuo mahdollisuuksia tehdä yhteisöllistä taidetta vähän joka puolella kaupunkia. Taiteen prosenttiperiaate on tärkeää huomioida rakennushankkeissa, jotta niissä käytetään vähintään yksi prosentti taiteeseen.

Juha Sarlund, Keskusta: Hyvät ihmiset, älkää pelkästään katsoko ja kuunnelko vaan lukekaa myös!

Kristiina Kokko, Kokoomus: Kertakäyttökulttuurista luopuminen tarkoittaa laajasti kestävää elämäntapaa, jossa taide, antiikki, vanhat esineet, kestävä muotoilu, laadukas arkkitehtuuri ja rakentaminen, omakohtainen side kulttuuriin, esittävä taide, tanssi, musiikki, oman äänen käyttö ja niin edelleen muodostavat kokonaisuuden, joka on voittava kertakäyttöisen ja pinnallisen tavan tarkastella elämää, asioita ja esineitä. Se myös luo pohjan luovuudelle ja henkiselle tuottavuudelle. Tällaisen haluan myös Helsingin kaupunkina olevan.

Kuva: Jussi Hellstén / Business Finland
Grafiikka: Marita Salonen / Kulttuuritoimitus, Google Forms

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua