Anne A (Maarit Poussa) ja Anne B (Anu Sinisalo). Kuva: Karri Harju

Karaoke, jossa lauletaan ennalta äänitetyn taustamusiikin mukana, on peräisin Japanista. Sana muodostuu japanin kielen sanoista kara (tyhjä) ja ōkesutora (orkesteri), se tarkoittaa vokaalitonta orkesteria.

Karaoken peruslähtökohta on, että sitä voi laulaa kuka tahansa, eikä ketään suljeta ulkopuolelle, olipa ääni tai tyyli millainen tahansa. Naiseksi kasvamista voi verrata karaoken laulamiseen. Harvoin meilläkään kotona orkesteria on, joskus olo on tyhjä, tai pää täynnä fiktiivisiä kuvitelmia.

Joku haaveilee romanttisesta kohtaamisesta, joku toinen haluaa Wuffen ja volvon, ja joku kolmas haluaa matkustaa kauas pois. Naiseksi kasvamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeata mallia. Toki yhteiskunnallisesti naiseuden rooliin liittyy normeja, odotuksia ja ennakkoluulojen kohtaamisia. Silti meillä jokaisella on oma yksilöllinen rytmimme, ja kuten hyvin tiedetään kasvaminen on elinikäinen prosessi. Se on biologiaa ja emootioita, mutta myös kulttuurisia odotuksia ja yhteiskunnallisten roolien etsimistä.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kehittämistä tarvitaan niin ystävien kanssa kuin perhe- ja parisuhteissakin. Nämä kaikki asiathan pätevät tietysti myös mieheksi kasvamiseen, ja ihmisyyteen ylipäätään, mutta nyt puhutaan naisista.

Joskus tuntuu, että edelleen naiset joutuvat käyttäytymään ihan kuin vain heidän pitäisi hoitaa se niin sanottu kasvaminen. Edelleen on paljon kirjoittamattomia sääntöjä sen suhteen, miten saa olla ja miten pitää tai tulee tehdä.

Tiesittekö, että meidän ei tarvitse valita vain yhtä tapaa olla nainen (eli ihminen)? Mikä parasta, meidän ei tarvitse elää muille ihmisille. Onnellisuus on jokaisen oma valinta. Kannattaa valita asioita, joista nauttii ja jotka tuottavat iloa. Välillä voi ahkeroida, välillä toimia ja haaveilla, tai nauttia lasillinen (eli pullollinen) skumppaa tai tanssia humppaa.

* *

Pohdinta sai alkunsa Viikinsaaressa ensi-iltansa (25.6.2026 saaneesta) Anne P:n (Anne Prokojeff) käsikirjoittamasta ja Janne Jämsän ohjaamasta Kuumia aaltoja -karaokeshowsta. Näyttämöllä nähdään kaksi vetävää ja myös hyvin roolinsa vetävää keski-ikäistä Annea: Anne A (Maarit Poussa) ja Anne B (Anu Sinisalo). Naiset kohtaavat baarissa sattumalta, ystävystyvät, ja oppivat ehkä illan aikana jotain itsestään.

Tämä karaokeshow kannustaa myös yleisöä laulamaan mukana, ja osa jopa uskaltautuu siihen, etenkin nuoret naiset, joiden vaihdevuodet ja kuumat aallot ovat vielä edessäpäin. Naiseuden karaoke hauskuuttaa kevyellä kädellä, mutta vieläkään naiset eivät saa piereksiä.

Kaikki show’ssa kuultavat iskelmät haikailevat vapauden, seksuaalisuuden ja seikkailujen perään. Yhteenveto on, että naisen on muututtava, lähdettävä, päästettävä irti ja tehtävä sitä mitä itse haluaa.

Biisien sanoituksissa:

• Vakuutetaan: Mä lupaan että on hauskempaa meil, jotka löytää syntisten pöytään.
• Tehdään elämän tilinpäätös: Tää mun pakoni loppuun juostu on.
• Tunnustetaan: Sä oot liekinheitin.
• Varoitetaan: Ettei villieläintä voi sulkee häkkiin.
• Lopputulema on: Kaunis rietas onnellinen.

Mietiskelin, ettei näiden teemojen tarvitse olla mitään toiveajattelua, vaan tässä hetkessä elettävää elämää. Aikuinen nainen tuntee arvon rakkauden!
Naiseuden korkein karaoke on onnellisuus. Amen!

Hei flikka, paas menee!

Maarit Saarelainen

* *

Karaoke-show’n kappaleet

• Aikuinen nainen (suom. sanat Kaisu Liuhala)
• Syntisten pöytä (sanat Kaisa Korhonen, Janne Rintala)
• Vapaa (sanat Toni Wirtanen)
• Liekinheitin (sanat Vilma Alina, Pete Parkkonen)
• Villieläin (sanat Ramses II)
• Kaunis rietas onnellinen (sanat Saara Törmä, Aku Rannila)

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua