Postimuseo muisti kirjekyyhkyt, mutta unohti pakettidroonit – uusi perusnäyttely Postia ja bittejä Vapriikissa

Kuvat: Kari Pitkänen

Postia ja bittejä Postimuseossa Tampereen Vapriikissa ti–su klo 10–18. Seuraava yleisöopastus 28.6.2026 klo 15–16.

Posti on maan vanhin julkinen palvelu. Suomen postilaitoksen perusti vuonna 1638 kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Nykyisin homman hoitaa valtion enemmistöomistama pörssiyhtiö Posti Group Oyj.

Lähes 400 vuotta on kulunut, mutta moni asia on ennallaan. Postin kulkunopeus alkaa taas olla 1600-luvun luokkaa. Hinnatkin ovat karanneet niin, että kohta vain raha-aatelistolla on varaa postikorttiin. Rakastan sua -tunnustus kulkee kortilla vastapuolelle 3 euron hinnalla, WhatsAppissa ilmaiseksi. Silmänräpäyksessä.

Ensimmäiset postimerkit olivat soikiomuotoisia 1860-luvulla.

Viestien sijaan Posti kuljettaa paketteja. Kiinasta niitä pukkaa meillekin yli 50 miljoonan vuosivauhdilla, ja kotimaiset päälle. Eipä ihme, että Tampereen Vapriikin Postimuseon uusi näyttely päättyy pakettiautomaatin äärelle.

Tähän on tultu. Ennen vietiin perille ajatuksia, tunteita ja elettyä elämää. Nyt kuljetetaan tavaraa, jolla tyhjyyden tunnetta vuorostaan täytetään.

Mutta missä ovat droonit? Ne lienevät seuraava askel pakettitoimituksissa suoraan kotiovelle. Postimuseon katossa niitä ei kuitenkaan näy. Lienevätkö liian pelottava ilmestys ja huonossa maineessa näin melkein-sota-aikana?

Kirjekyyhkyt kertovat ajasta, jolloin kaukoviestintä toimi lihasvoimalla.

Sano se morsella

Postimuseon Postia ja bittejä -näyttely on museon uusi perusnäyttely entisestään avartuneissa tiloissa Vapriikin 1. kerroksessa. Tässä muodossa ja korkeintaan pienin muutoksin näyttelyn luvataan olevan auki 2030-luvun puolelle.

Ihmislajin viestinnän historiassa limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa kirjoitettu sana, ääni, kuva ja uudet digitaaliset muodot. Tekoäly muuttanee tätäkin inhimillistä toimintaa aikanaan. Ennen sitä näyttelyssä voi ihmetellä – ja ihastella – tietoliikenteen ja televiestinnän kehitysvaiheita osana ihmisten välistä yhteydenpitoa.

Postin toimipaikat merkittiin komeilla ja erottuvilla kilvillä.

Osaatko esimerkiksi morsettaa? Sitä voi kokeilla näyttelyssä, eikä helppoa ole. Tai tiesitkö, että sokeille valmistettiin omia kirjoituskoneita ainakin jo vuonna 1840. En ollut ikinä moisesta kuullutkaan. Enkä postilaisten ”palikkatestistä”, yksinkertaisesta lajittelupelistä, jolla mitattiin työnhakijoiden sorminäppäryyttä.

Ja jos olet aina halunnut salakuunnella lankapuheluja entisten sentraalisantrojen tapaan, sekin onnistuu. Näyttely saa täydet pisteet siitä, kuinka paljon erilaisia aktiviteetteja ja osallistumisen muotoja yhteen museosaliin on mahdutettu.

Yksi kävijäkysymyksistä kuuluu ”vietätkö liikaa aikaa puhelimella”. Vierailuhetkellä vastauksia oli tullut vajaa 600, ja 57 prosenttia niistä kuului ”kyllä”. Itse uskon, että se on liian vähän.

Kännykät, nuo nykyajan kirjekyyhkyt, vievät viestin perille sekunneissa.

Pisteitä ja selkokieltä

Postia ja bittejä -näyttely on toteutettu yhdessä Vapriikin kanssa. Apuna ovat olleet Postimuseon ja Tampereen historiallisten museoiden kokoelmat. Näyttely on osa Postimuseon valtakunnallisen vastuumuseotehtävän toimintakokonaisuutta.

Ilahduttavasti näyttelyyn voi tutustua useilla kymmenillä kielillä omalla puhelimella Mobiilioppaan avulla.

Aidot puhelin- ja muut viestit ovat näyttelyn hauskinta antia.

Yleisötyön käytössä on ainutlaatuinen LEGO® Braille bricks -palikat, joiden avulla kerrotaan pistekirjoituksesta. Näyttelyn saavutettavuus on huomioitu kulkemisen ja selkokielen osalta. Lisäksi näyttelyssä on kohokartta sisääntulon läheisyydessä.

Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua