Kuva: Anne Kalliola
KUVATAIDE | Suomen käsityön museossa nähtävä mallisto on kunnianosoitus Lauri Greisin mummin karjalaisuudelle. Greis vie kansallispukuperinnettä rohkeasti kohti fantasiamaista nykymuotia.
Lauri Greis: Karelian Sportlore. Suomen Käsityön museo, Jyväskylä. 18.10.2026 asti.
Muoti- ja tekstiilisuunnittelun maisteriopiskelija Lauri Greisin näyttely Karelian Sportlore on esillä Suomen käsityön museossa (18.10.2026 asti). Vaatemallisto on kunnianosoitus suunnittelijan isoäidin karjalaisuudelle ja hakee inspiraatiota Antrean nuoren naisen kansallispuvusta. Kokonaisuus on osa Greisin Aalto-yliopiston muodin pääaineeseen tekemää palkittua kandidaatin opinnäytetyömallistoa. Tällä hetkellä Greis työskentelee Saksassa Adidaksella toisen vahvan kiinnostuksenkohteensa, urheiluvaatteiden, parissa.
Mallistossa onkin karjalaisuuden lisäksi kaksi muuta pääteemaa: toinen on urheiluvaate ja kolmas kansallispukukulttuuri. Tuulipuvusta nousee herkullinen aasinsilta suomalaista kansallispukukulttuuria kohtaan. Kansallispuvut ovat jääneet pienemmän piirin käyttöön, kun taas rakastetulla ja vihatulla tuulipuvulla enemmän koko kansaa koskevaa symboliarvoa.
– 1980-lukua pidetään hirveiden tuulipukujen aikana. Itse inspiroiduin enemmän gorpcoresta: tuulipuvuista modernilla tatsilla, siitä kun kaupungissa pukeudutaan ulkoiluvaatteisiin, Greis kertoo.

Kuva: Helmi Padatsu
Greis oli Aalto-yliopistossa ensimmäisellä vuosikurssilla, kun hänen karjalainen mumminsa kuoli ja hän näki ensimmäisen kerran perinnöksi saamansa kansallispuvun. Sen sykeröpäähine oli pysäyttävä: samalla historiallinen, mutta jollain tapaa futuristinen elementti.
– Se näytti vähän scifiltä. Tosi kaunis punainen väri, josta roikkuvat pirtanauhat ja joiden päässä roikkuvat massiiviset villatupsut. Siitä näki heti, että se on design-elementtinä sellainen, että tämä pitää tuoda nykypäivään tai yhdistää eri tyyleihin.
Greisin leikevihkossa inspiraatio kulkee Museoviraston mustavalkokuvista perinnetekstiilin kirjottuun pintaan, lintujen lajikuvista käsin kirjoitettuun tekstiin. Tunnelatautumisessa karjalaisuuteen auttoivat mummin isän päiväkirjat ja mummin elämästään ja perheestään kirjoittama essee. Konkreettisessa suunnittelussa suomalaisia kansallispukuja 1900-luvun alussa käsittelevät teokset tulivat hyvin tutkituiksi. Mallistossa on monia vaiheita, kun tekee kaiken itse konseptoinnista suunnitteluun, tuotekehityksestä materiaalien hankintaan sekä materiaalien ja tuotteen valmistukseen. Käytännössä koko prosessi tehdään itse. Greis kiittää opinnäytetyön ohjaajaansa Elina Peltosta jatkuvasta tuesta prosessin aikana.
– Adidaksella keskityn vain yhteen osaan, mikä on suunnittelu. Mutta on paljon hyötyä, kun ymmärtää koko prosessin ja on päässyt laajalla skaalalla käyttämään koulussa opittuja taitoja.

Greisin leikevihkossa inspiraatio kulkee Museoviraston mustavalkokuvista perinnetekstiilin kirjottuun pintaan, lintujen lajikuvista käsin kirjoitettuun tekstiin. Kuva: Anne Kalliola
* *
Mallien asennot muistuttavat yhtä aikaa muotimaailman eleettömiä poseerauksia ja vanhojen valokuvien jäykkyyttä, joka johtui pitkästä valotusajasta. Yksityiskohtien korostaminen ja yhdistely aikakausien yli tuottaa mielenkiintoisia lopputulemia. Yhdessä puvussa kansallispuvun tupsu kertautuu hameeksi ja huivi peittää koko pään. Huivien alla on lippiksiä, ja sykeröpäähine antaa muotonsa fantasiamaiseen, pään yli koukkaavaan koristeeseen. Valkoinen asu on saanut inspiraationsa kansallispuvun valkoisesta essusta. Sen huivin ja käsilaukun brodeeraukset johdattelevat karjalaisesta kuvamaailmasta mukailtuun symboliin, joka löytyi eteläkarjalaisia kansallispukuja käsittelevästä teoksesta ja jonka Greis mukaili ensi kertaa tietokoneohjatuille kangaspuille.
Muhkea sinipunainen kukallinen hame saa seurakseen pullean mustan takin ja punaisen huivin, jonka alla on lippalakki.

Kuva: Kristian Presnal
Asuissa tekniset materiaalit kohtaavat perinteiset käsityötekniikat, ja lopputuloksena syntyy fantasiamaisia ja scifimäisiä kokonaisuuksia, joiden muotinäytökset pyörivät looppina museon näytöllä.
Karjalaisen kansanpuvun nostaminen aiemmin vähän vitsikkäästikin ”kansanpuvuksi” tituleeratun tuulipuvun rinnalle luo kontrastia, joka toimii hauskasti muotimaailmassa. Kansanperinne kohtaa tuulipukukansan, ja tämä kättely on samalla rajanylitys muotimaailman, karjalaisen kansanperinteen ja tuulipukukansan välillä.
Anne Kalliola
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Emmi Kallion teoksissa värimaailma kiehtoo ja yksityiskohdat yllättävät – Myrsky-näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | Kuvataiteilija Emmi Kallion näyttely kuljettaa halki aallokoitten ja outojen rantamaisemien päin mielensisäisiä tyrskyjä, mutta löytyy matkalla tyveniäkin poukamia.
Anish Kapoorin massiivinen teos on kuin Serlachius Kartanon saliin pudonnut punainen meteoriitti
KUVATAIDE | Anish Kapoorin näyttely Serlachius-museossa avautui kokonaisuudessaan kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Suurimman huomion sai yli 10 000 kiloa painava jättiläisveistos.
Käveletkö sinäkin gallerian läpi välinpitämättömästi? Anna-Stiina Saarisen näyttely pyytää katsojaa nimeämään teokset
KUVATAIDE | Valkeakoskelaisen Anna-Stiina Saarisen osallistava näyttely Vapaat kädet on esillä Vahalanden kulttuuritalolla Nokialla.
Kantaaottavaa taidetta, kiipeileviä pilviä ja lasiveistoksia – Finlayson Art Area avautui
KUVATAIDE | Finlaysonin tehdasalue täyttyy taas taiteesta, kun vuosittainen Finlayson Art Area -taidenäyttelykokonaisuus avautuu 13. kesäkuuta.




