Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra avasi Pandoran lippaan Ylen vaalitentissä televisiossa.
KOLUMNI | Miksi perussuomalaiset eivät pidä kulttuuria tärkeänä? Kiltteinä ihmisinä ja reiluina toimittajina hylkäsimme tämän juttuidean. Sitten Riikka Purra hoiti homman puolestamme. Hän lausui lyhyesti ja selkeästi, että kulttuuri on luksuspalvelua, johon menee Suomessa liikaa rahaa. Että näin.
Maanantai
Kulttuuritoimituksen viikkopalaverissa pohdittiin, pitäisikö meidän kirjoittaa eduskuntavaaleista. Toimittajan ajatusrata pyörii helposti kaavamaisesti: Ensin mietittiin vierailua jokaiselle vaalimökille Tampereen Keskustorilla. Sitten ajateltiin soitella eduskunnassa nyt olevien puolueiden edustajille ja vähän kysäistä, että miten noin niin kuin nämä kulttuuriasiat. Vai tehtäisiinkö ihan vaan katugallup?
Lopulta keksimme kelpo juttuidean. Miksi perussuomalaiset eivät arvosta kulttuuria?
Hylkäsimme idean heti. Suvaitsevaisina ihmisinä emme halua käyttää journalismin valtaa väärin – meillä on sentään yli 60 000 lukijaa joka kuukausi. Mistä me sen tiedämme varmaksi, että perussuomalaiset pitävät kulttuuria joutavana puuhasteluna? Emme yhtään mistään. Ihan varmasti joku perussuomalainen rakastaa oopperaa ja käy ahkerasti taidenäyttelyissä.
Päätimme jättäytyä politiikan ulkopuolelle. Ei politiikka Kulttuuritoimitusta tarvitse.
* *
Tiistai
”Kulttuuri on luksuspalvelua”, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi kireä hymy huulillaan Ylen vaalitentissä televisiossa. Kulttuuritaloudesta joutaa hänen mielestään leikata. Sillä lailla.
Siinä puhui ihminen, joka on rennompi hymy huulillaan sanonut ryhtyvänsä mielellään Suomen uudeksi pääministeriksi.
Samana päivänä tulivat nuorisovaalien tulokset. Liki sata tuhatta äänesti nuorten varjovaaleissa. Ylivoimainen voittaja oli perussuomalaiset.
* *
Keskiviikko
Ennakkoäänestys alkoi. Ihan kuin äänestysvilkkautta olisi nyt ilmassa! Mitä jos se johtuu siitä, että nukkuvat perussuomalaiset aikovat käydä vaaliuurnilla äänestämässä omien arvojensa puolesta? Kulttuuria vastaan?
Osa ihan varmasti, jos seisovat puheenjohtajansa ja puolueensa arvojen takana.
* *
Lopuksi
Vaalijuttu jätettiin tekemättä, mutta haluamme nyt muistuttaa äänestämisen tärkeydestä – yhden äänen vallasta.
Journalisti on ihmisenä pääsääntöisesti julkisesti puolueeton, koska hänen työtään on olla tasapuolinen. Kulttuuritoimitus on puolueeton, mutta meillä on arvomme. Ilman kulttuuria (ja sen taloudellista tukemista) emme olisi selvinneet pandemiasta, emme jaksaisi sodankäyntiä Euroopassa, emme sietämättömän korkeita sähkölaskuja ja ruuan hinnankorotuksia.
Käydään ennakkoäänestämässä siltä varalta, että tauti kaataa petiin vaalisunnuntaina huhtikuun 2. päivänä. Ei tässä sitten muuta kuin että terveisiä vaan täältä luksuspalvelusta. Kulttuuritoimitus on puhunut.
Kuvitus: Riikka Purran kuva Perussuomalaisten mediapankista, ruutukaappaukset Ylen, Helsingin Sanomien ja Iltalahden verkkolehdistä sekä Vauva.fin sivustolta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Buffy, vampyyrintappajasta Leijonakuninkaaseen – kuinka Shakespeare valloitti 1990-luvun
KOLUMNI | Shakespeare valloitti 1990-luvulla valkokankaat. Mutta mistä buumi oikein alkoi? Yksi mahdollinen vastaus löytyy näyttelijä Kenneth Branaghista.
“Teatteri on läsnä, se on toivomme” – Sirkku Peltolan puhe Teatterikesän avajaisissa teki vaikutuksen
TEATTERI | Koska kaikki eivät päässeet Tampereen Teatterikesän avajaisiin, julkaisemme Sirkku Peltolan luvalla hänen tilaisuudessa pitämänsä puheen.
Läntiset yhteiskunnat maallistuvat, mutta paratiisi on ja pysyy – ainakin kirjojen ja elokuvien nimistössä
ESSEE | ”Paratiisi” on tiheään käytetty sana kirjojen, muiden taideteosten ja kulttuurituotteiden nimissä sellaisenaan tai taivutettuna, nimien osanakin. Kari Heino pohtii esseessään, miksi näin on.
Uhattu mutta ei vielä haudattu – Joensuulla ei ole varaa menettää Popkatua
ESSEE | Kaupunkifestivaali Popkatu on elintärkeä osa niitä kulttuuritekemisen ja -olemisen rihmastoja, jotka tekevät Joensuusta Joensuun. Nyt tapahtuman tulevaisuus on epävarma.
