Tampereella on hyvää arkkitehtuuria – parhaat palat on nyt poimittu oppaaseen, jonka voi ottaa taskuunsa kävelyretkelle

Jorma Mukala ja Antti Liuttunen. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara

Tampere ei ole vuosikymmeniin muuttunut niin paljon kuin nyt. Edellinen suuri murros oli keskustan modernisoiminen ja lähiörakentaminen, jolloin puu-Tampere hävitettiin. Siksi Vapriikki on julkaissut kätevän ja laadukkaan Tampereen arkkitehtuurioppaan.

Vapriikin tutkija Antti Liuttunen voi myhäillä tyytyväisenä. Hän on yksi kirjan toimittajista. Oppaan ensimmäinen painos myytiin loppuun jo ennen joulua.

Menestyksekäs julkaisu

– Vapriikki ja museokauppa sen myötä oli kiinni kaksi kuukautta. Verkkokaupassa opas menestyi hyvin. Kirjanen on sopivan pienikokoinen, näyttävästi kuvitettu ja taitettu, mikä selittää suosiota. Olin ajatellut, että nykyään kaikki haluavat lukea oppaat kännykästä, mutta kirja pitää pintansa.

Uusi kirja on looginen jatko julkaisulle Kadonneet kaunottaret. Aikaisemmassa kerrottiin, mitä on hävitetty ja tässä, mitä on jäljellä.

Asia ei ole niin yksinkertainen, että kaikki vanha olisi hyvää ja kaikki uusi huonoa arkkitehtuuria. Onnekas käänne lienee sekin, että vanhaa huonoa on jo ehditty purkaa pois.

Tuomiokirkko on saanut laajan esittelyn. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Tuomiokirkko kuuluu merkkikohteisiin. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

1900-luvusta tulevaisuuteen

Arkkitehtuurioppaassa on parhaat palat. Jo alkuunsa päätettiin kirjasen koko, mikä rajasi talojen esittelyn tiiviiksi. Tärkeä valinta oli jättää 1800-luvun talot pois.

Mukana on 1900-luku, nykypäivä ja tulevaisuuttakin. Hämeenkatu, Keskustori ja Tammerkosken tehtaat on kuitattu tiivistelmillä.

Oppaan tekstit ovat kirjoittaneet Markku Lahti ja Jorma Mukala. Markku Lahti oli Alvar Aalto -museon johtaja, joka muutti eläkkeelle Teiskoon. Hän menehtyi viime syksynä. Jorma Mukala on arkkitehti. Kumpikin on kirjoittanut paljon Tampereen arkkitehtuurista.

Kalevan kirkko on kaupunginosansa maamerkki. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Jorma Mukalan suosikki on Kalevan kirkko. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

– Tekstit toimitti Marjo-Riitta Saloniemi. Hän oli tarkka, että teksti on sujuvaa ja tajuttavaa. Markku Lahti ideoi oppaan ja pyysi minut mukaan. Alkupiste on vuodessa 2019 ja Markku Lahti edisti hanketta rivakasti.

Opasta on mukavaa selata ja miettiä, miksi joku kohde on mukana ja miksi joku toinen ei. Tekstit ovat tiiviitä, mutta kaikki oleellinen on mukana.

Tuomiokirkko on ja muutamat muut merkkikohteet on esitelty laajemmin.

Alvar Aaltoa ei paljoa ole Tampereella, tässä Nekalan Asevelikylää. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Ripaus Alvar Aaltoa

Tampere ei ole Alvar Aalto –kaupunki, mutta ulkomaalaisten kävijöiden vuoksi arkkitehtimestarin Tampereen kohteet ovat mukana, koska niihin halutaan Suomessa tutustua. Aaltoa Tampereella edustavat Asevelikylä Nekalassa ja Pekolan kerrostalot Kalevan Ilmarinkadulla.

– Halusimme, että oppaassa on tuoreita kuvia, joissa on nykypäivän autoja ja mainoksia. Vapriikin kuva-arkiston kuvaaja Saarni Säilynoja on ottanut taitavasti arkkitehtuurikuvat, niissä näkyy suuret linjat. Arkkitehtuurikuvien ottaminen ei ole helppoa, Jorma Mukala sanoo.

Kirjasen taitto on aiheeseen sopiva ja vaihteleva. Vanhat kuvat ovat peräisin Vapriikin kuva-arkistosta ja mukana on myös hienoja pohja- ja julkisivupiirroksia.

Kalevan kirkko puhuttelee

Jorma Mukala on asunut Tampereella: Kalevassa, keskustassa ja Pispalassa. Hänen suosikkirakennuksensa on Kalevan kirkko, joka on koko Kalevan alueen maamerkki. Myös Antti Liuttunen on asunut Kalevassa.

Jorma Mukalan mielestä nykyinen kaupunkirakenteen tiivistäminen on hyvästä. Antti Liuttunen ei ole aivan varauksetta tällä kannalla.

Liuttunen on haikea puu-Tampereen katoamisesta. Mukalasta yksikerroksiset puurakennukset häviävät väistämättä kasvavan kaupungin keskustasta.

– Minua puhuttelee 1960-luvun alun arkkitehtuuri, kuten yliopiston päärakennus ja etenkin Sampola, Mukala sanoo.

Tammerkoski tehtaineen antaa kaupungille ilmettä. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Pelkät parhaat palat

Mukalaa harmittaa hivenen, että oppaaseen ei mahtunut kaikkia aikakaudelleen tyypillisiä rakennuksia, vaan pelkät parhaat palat.

– Täytyy ajatella niin, että Berliinistä tai Lontoosta tulevaa arkkitehtuurista kiinnostunutta matkailijaa vetää puoleensa ensisijaisesti laadukas arkkitehtuuri. Sitten on ihan makuasioita, joista ei voi kiistellä. Jos minä ja Markku Lahti olimme eri mieltä jonkin kohteen laadusta, se jätettiin pois.

Erilaisia aikakausia

1900-luvun alun jugend oli tärkeä jakso. Se tyylisuuntaus oli aikansa modernismia, art nouveau.

Pientaloja kirjasessa ei ole, koska suhteellisen köyhässä työväenkaupungissa ei rakennettu kovin paljoa hienoja omakotitaloja.

Jälleenrakennusaikana sodan jälkeen rakennettiin kyllä paljon, pääosin kerrostaloja ja asuinkortteleita. Silloin ei merkittäviä julkisia rakennuksia syntynyt.

1970-luvulla rakennettiin valtavasti asuntoja, laatikkotaloja, joiden arkkitehtuuri on aika mitätöntä. 1980-luvun kasinotalouden hurmassa uutta nousi paljon ja kiintoisaakin syntyi.

Koski ja punatiiliset tehtaat antavat ilmettä kaupungille.

Tamperetta voi sanoa Pietilä-kaupungiksi, kuva pääkirjasto Metsosta. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Urbaani kaupunki

– Kyllä Tampere on urbaani kaupunki. Esimerkiksi tunnettu arkkitehti ja akateemikko Juha Leiviskä on arvioinut Tampereen keskustaa näin. Tampereella on tiettyä suuruudenhulluutta. Otetaan isompia haasteita kuin olisi järkevää, mutta se on sanottava, että täällä saadaan aikaiseksi. Esimerkkinä vaikka eräs näkötorni. Ratikka kuuluu ilman muuta urbaaniin kulttuuriin.

Tampereen tapa on ollut tehdä itse, jos valtion rahaa ei ole irronnut. Näin syntyi esimerkiksi Tampere-talo, joka on lunastanut paikkansa.

Uusimpia uutuuksia arkkitehtuurioppaassa on muun muassa taidemuseon laajennushanke.

Ratina on Jorma Mukalan mielestä hieno. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Tiivistäminen on nykypäivää

Tiivistäminen on Mukalan mukaan tehokkaan ja kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

– Esimerkiksi Ranta-Tampella on onnistunut jatke Tampellan alueelle. Ratina on hieno. Sinne on syntynyt kauppakeskuksen myötä uusi aukio ja stadionista on tullut aktiivinen osa kaupunkirakennetta.

– Tammelan jalkapallostadion on kiinnostava ja saa nähdä millainen se on valmiina. Kansi ja Areena on mielenkiintoinen tapaus, koska siinä urheilupaikkaan yhdistyy asuin- ja liiketiloja, kasino ja hotelli. Tämä kuvaa yhteiskunnan toimintarakenteen nykymallia.

Etukäteen moni kysyi, onko järkeä rakentaa jäähalli junaradan päälle.

– Tampereen kunnallispolitiikkaa kuvaa se, että jos päätetään jotain tehdä, se tehdään, vaikka se olisi idioottimaista. Ei jahkailla, vaan tehdään.

Tampereen Kannen areena, sponsorinimeltään Nokia-areena, on vuonna 2021 valmistunut monitoimiareena Tampereen keskustassa. Kuva: Saarni Säilynoja / Vapriikin kuva-arkisto

Enemmän kilpailuja

Jorma Mukala toivoo, että Tampere järjestäisi enemmän arkkitehtuurikilpailuja, koska ne nostavat arkkitehtuurin, eikä sellaisten järjestäminen ole kovin kallista rakennushankkeen kokonaiskustannuksiin nähden.

Mukala arvioi, että Tampere on enemmän kovan teknologian kaupunki, jossa luotetaan betonitekniikkaan. Puurakentamiseen Tampere ei ole profiloitunut.

– Kaiken kaikkiaan Tampere on vitaalinen keskus, jossa rakennetaan uutta. Kuitenkin rakentaminen on vain kehys elämälle. Joissakin osin Tampere on villi, kuten vaikka Pispalan rakentaminen on ollut.

Jorma Mukalan käsitys on, että Tampereella on hyvää arkkitehtuuria, mutta kokonaiskuva ei ole kummoinen ja paljon on onnetonta elementtiroinaa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Merkittävät arkkitehdit

Tampereella on lukuisia Wivi Lönnin töitä, kuten paloasema. Lönniä syrjittiin arkkitehtuurijulkisuudessa hänen omana aikanaan.

Maininnan ansaitsee myös Birger Federley, jonka töitä ovat muun muassa Frenckell ja Palanderin talo. Lars Sonck suunnitteli Tuomiokirkon alle 30-vuotiaana. Timo Penttilä suunnitteli Sampolan ja Ratinan stadionin.

Reima Pietilää on Tampereella useita rakennuksia, enemmän kuin muualla. Tamperetta voikin sanoa Pietilä-kaupungiksi.

– Tampereen arkkitehtuuria tunnetaan vielä huonosti, syyttä, sillä hienoja taloja on paljon, mutta kokonaisuutena kaupungin rakentaminen ei ole erityisen kummoista ja paljon on aivan onnetonta elementtiroinaa, etenkin 1970-luvun osalta, Mukala sanoo.

Hänen luettelossaan viimeinen, mutta tärkein arkkitehtinimi on Bertel Strömmer. Hän oli samalla kaupungin virkamies, kun piti omaa toimistoaan. Liki 30 vuoden uran aikana Strömmer muovasi kaupunkikuvaa enemmän kuin kukaan toinen arkkitehti.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua