Entä jos poikkeusolot kestävät vuosia? Tämä on vasta alkusoittoa, sanoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava

– Nyt syntyy asioita, jotka jäävät historiaan, Ilkka Halava sanoo.

HENKILÖ | Koronapandemia muuttaa maailmaa peruuttamattomasti. Paluuta entiseen normaaliin ei ole. Näin uskoo tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Luovuudelle koronapandemia merkitsee jättimäistä varikkokäyntiä. Digitaalisuus korostuu ja tuo kulttuurin lähelle. Työelämässä yhä harvempi saa elantonsa palkkatyöstä.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Joku menettää työnsä, toinen terveytensä. Rajoitukset ja eristäytyminen kysyvät valtavasti voimavaroja kaikilta.

On aika lausua ääneen suuri kysymys. Entä jos pandemia ei helpota vuodessa, vaan uusi normaali kestää kaksi vuotta tai vielä pidempään? Nyt kun pandemian ensimmäinen aalto on koettu, Ilkka Halava näkee jo merkkejä muutoksista.

– Kun rajoja suljetaan ja ihmiset joutuvat eristäytymään, paikallisten toimijoiden rooli korostuu. Kotimaan matkailu koki kesällä renessanssin. Ihmiset alkoivat ymmärtää, että olemme menneet merta edemmäs kalaan, Halava sanoo.

Olennainen piirre on työmarkkinoiden muutos. Nykyisin kaksi kolmasosaa suomalaisista ansaitsee elantonsa vakituisessa palkkatyössä. Halava arvioi, että 2040-luvulla enää 40 prosenttia työntekijöistä on vakituisessa palkkasuhteessa. Loput tienaavat elantonsa freelancereina tai erilaisissa itsensätyöllistämisen malleissa.

Itsensätyöllistäminen on jo nyt hyvin yleistä kulttuurityössä. Pätkätöitä tekeville freelancereille on koittanut tukalat ajat, sillä korona iski kyntensä erityisen voimakkaasti kulttuurialaan. Rajoitukset sulkivat keväällä teattereita, museoita ja kirjastoja. Suuria festivaaleja peruttiin ja siirrettiin vuodella eteenpäin. Kulttuurialan työntekijöitä lomautettiin massoittain.

korona pandemia ilkka halava kulttuuritoimitus 02

– Digitaalisuus on rakennettava osaksi kulttuurikokemusta, Ilkka Halava sanoo.

Kulttuuritoimijoiden pitäisi nyt liittoutua

Kesällä rajoituksia purettiin. Ihmiset palasivat museoihin ja kirjastoihin. Jotkut kesäteatterit käynnistivät kautensa, ja muutamat loppukesän musiikkifestivaalit saivat yleisön villiintymään. Taide osoitti tarpeellisuutensa.

Elokuussa tartuntakäyrät ovat kääntyneet taas nousuun. Nyt joudumme odottamaan, pärjätäänkö käsihygienialla, turvaväleillä ja maskeilla vai palataanko rajoituksiin. Teatteriin tai konserttiin lähtiessä tulee miettineeksi: entä jos yleisön joukossa on tartuttaja. Muistamme, miten Helsingin Musiikkitalon naistenpäivän konsertista noin sata ihmistä nappasi mukaansa koronaviruksen maaliskuussa.

Halava ennakoi, että kilpailu ihmisten ajankäytöstä kiihtyy. Siinä iso jakolinja on suuret kansainväliset yritykset ja kotimainen tuotanto. Netflix sijoitti vuonna 2018 kymmenen miljardia dollaria sisällön tuotantoon, viime vuonna summa oli jo viisitoista miljardia dollaria. Uusia laadukkaita sarjoja ja tuotantoja syntyy. Viihdevetoisuuden lisäksi tarjolla voi olla historiaa ja viihdettä syvällisempää taidetta.

– Kilpailu on kansainvälistä ja ylittää maiden väliset rajat. Vastakkain ovat monikansallinen viihdevetoisuus ja kansallinen kulttuuri. Tässä tilanteessa kotimaisten kulttuuritoimijoiden pitäisi liittoutua hyvin, jotta he pärjäisivät kilpailussa. Hyvä esimerkki toimivasta tuotteesta Suomessa on museokortti.

Museokortin historian kuukausiennätys rikottiin heinäkuussa. Museokortilla maksettiin tuolloin lähes 300 000 museovierailua, ja museokorttien myynti kasvoi. 

korona pandemia ilkka halava kulttuuritoimitus 03

Ilkka Halava näkee, että uusi aikakausi vähentää kiirettä ja synnyttää siksi luovuutta.

Luovuus tarvitsee rytminvaihdosta

Pandemia herättää huolta ja pelkoa, mutta Halava näkee poikkeusoloissa myös myönteisiä piirteitä.

– Historiallisesti taantumissa on perustettu ikonisia yrityksiä, jotka ovat tarpeellisia, toimivia ja resilienttejä. Tämä aika synnyttää pakon kautta hienoja versoja ja hyviä lähtöjä. Täytyy keskittyä olennaiseen ja puhdistaa arkea turhasta. Nykyaika on valtava yhteiskuntaopin tunti ja kirkastaa monta asiaa yhteiskunnan toiminnasta.

Halava uskoo, että nyt on tilaa luovuudelle, sillä luovuus tarvitsee pilkkomatonta aikaa ja rytminvaihdosta.

– Työyhteisössä kehittäminen loppuu sillä hetkellä, kun kiire astuu ovesta sisään. Ajan väljyys auttaa synnyttämään jotain uutta. Historiassa nähdään, että yhteiskunnat kehittyvät kriiseissä. Ilman kriisejä yhteiskunta on täynnä edunvalvontayksikköjä.

– Luovuudelle pandemia merkitsee jättimäistä varikkokäyntiä. Nyt syntyy asioita, jotka jäävät historiaan.

Tänä keväänä ihmiset pysyivät paljon kotona rajoitusten takia. Monet alkoivat nikkaroida, rakentaa tai tehdä käsitöitä. Siihen oli nyt aikaa.

– Kulttuurissa ihmisten osallistuminen luovaan prosessiin pitäisi nähdä suurena mahdollisuutena. Ihmiset voivat tulla mukaan esityksen luomiseen. Kansallisbaletin Dance with the Dancers -projektissa tanssijat tanssivat yleisön kanssa. Verkossa voi seurata näyttelijöiden Master Class -luokkia ja tutustua läheltä heidän työhönsä.

Ihmiset oppivat tapaamaan verkossa

Halava ei näe, että entiseen normaaliin voitaisiin palata. Planeetta ei olisi kestänyt entistä elämäntyyliä, joka ylikulutti luonnonvaroja.

 – Ihmiskunta keksii tapoja tuottaa hyvinvointia pienemmillä resursseilla ja kestävämmin. Työtä tehdään etänä, turhia matkoja vältetään, ihmiset oppivat tapaamaan toisiaan verkossa. Murrosaikana otetaan käyttöön uusia tuotantovälineitä ja työtapoja.

Pandemia vaikuttaa myös siihen, miten taidetta tuotetaan, vastaanotetaan ja kulutetaan tulevaisuudessa. Miten kulttuurielämä kestää rajut muutokset?

Halavan mukaan meidän täytyy nyt oppia löytämään arvokkaita asioita ja merkityksellistä kulttuuria läheltä. Winston Churchillilta kysyttiin toisen maailmansodan aikana, pitäisikö luopua kulttuurista ja laittaa rahat sotateollisuuteen. Churchill esitti vastakysymyksen: jos luopuisimme kulttuuri-instituutioista, miksi ylipäätään sotisimme.

– Suomessakin alamme nyt herkistyä näkemään paikallisen kulttuurituotannon ja kehittämään sitä.

Lapsiruhtinaiden aika on ohi. Lapsiruhtinaat napsivat suuresta tarjonnasta sen, mikä sattui miellyttämään, ja ohittivat olan kohautuksella toiset vaihtoehdot. Halavan mukaan olemme nyt valmiimpia näkemään vaivaa, jotta löydämme luovia sisältöjä ja kulttuurin helmiä, kun tarjonta supistuu.

– Tämä on alkusoittoa muutaman vuosikymmenen matkalle. Tilanne ei ole ainutkertainen. Tulevaisuudentutkijat ovat pitkään varoittaneet pandemiasta. Yksikään päättäjä ei ole Suomessa voinut välttyä tutkijoiden viestiltä.

korona pandemia ilkka halava kulttuuritoimitus 04

Ilkka Halavan mukaan vuorovaikutteisuus korostuu tulevaisuuden taide-elämyksissä.

Kulttuuri sopeutuu, valtio turvaa suuria

Kulttuurin tulevaisuutta pohtiessaan Halava erottaa kulttuurin sisällön ja kulttuurielämän tarjoamat työpaikat. Kulttuuri itsessään sopeutuu tilanteeseen kehittämällä uusia muotoja. Rajoitusten oloissa syntyy performansseja, pieniä tapahtumia ja improvisoituja tilaisuuksia. Luovuus pääsee valloilleen. 

Kulttuurielämän rahoitus on suuri kysymys. Se ei ole irrallinen muusta yhteiskunnasta. Veikkausvaroin tuetut yhdistykset ja instituutiot kärsivät rahoitusvajeesta. Kulttuuri saa rahoitusta veikkausvoittovaroista, mutta niitä ei kerry entiseen malliin, jos pelikoneet suljetaan. Teattereiden, oopperan ja konserttitalojen lipputulot kutistuvat, kun katsomoita täytetään vain puolilleen. Päättäjät joutuvat pohtimaan, miten tuet kanavoidaan.

Halava uskoo, että valtio haluaa turvata suurten kulttuurilaitosten toiminnan. Hänen mielestään on kiinnostavaa, mitä tapahtuu muualla kulttuurin kentässä.

Artisti nousee yhä enemmän keskiöön

Yksi trendi on uuden artistimallin syntyminen, joka on tehnyt tuloaan jo ennen pandemiaa.

– 1990-luvulla musiikkielämä pyöri suurten talojen ja koneistojen ehdoilla. Artisti oli pieni ratas kykyjenetsijöiden, tuottajien ja markkinoijien joukossa. Uudessa mallissa artisti on keskiössä. Hän luo oman ryhmän, jonka kanssa hän toteuttaa kaikkea mahdollista konserttien järjestämisestä myyntiin ja someviestintään.

Artistin ja yleisön välimatka kutistuu. Yleisö voi seurata vaikkapa Robbie Williamsin arkisia puuhia, jos laulaja lataa videon someen. Artisteille voi kirjoittaa viestejä, ja joskus he jopa vastaavat viesteihin.

 – Kulttuurielämän rakenne muuttuu. Vieraus ja etäisyys vaihtuvat tutuksi ja tunnetuksi. Yleisö seuraa omia fanejaan kuten urheilussa.

Sosiaalisen median merkitys on pitkään ollut suuri, mutta pandemian aikana sen merkitys korostuu entisestään. Yhteydenpito tapahtuu aluksi digitaalisesti ja fyysiset kontaktit vasta sen jälkeen. Sosiaalinen media helpottaa artistin löytämistä, jos hän on siellä aktiivinen.

Halavan mukaan olemme siirtymässä transaktioyhteiskunnasta vuorovaikutusyhteiskuntaan. Transaktiomallissa palvelun tai hyödykkeen tuottaja asettaa tuotteen myyntipöydälle, ja ostaja ostaa sen. Kohtaaminen on nopea. Myyjä ei tunne asiakastaan tai yleisöään. Vuorovaikutusyhteiskunnassa taiteilijan ja yleisön suhde syvenee. Taiteilija luo taidetta, joka vastaa yleisön tarpeisiin.

korona pandemia ilkka halava kulttuuritoimitus 05

Toimittaja Sirpa Pääkkönen haastatteli Ilkka Halavaa Helsingissä.

Mitä on uusi normaali, Ilkka Halava?

”Uudessa normaalissa suuri johtava teema on planeettakestävät järjestelmät. Esimerkiksi kaupungeissa on nykyään kymmenen kertaa liikaa autoja. Uusi normaali kehittää ratkaisuja, joissa resursseja ei käytetä yli tarpeen.

Arvon tuottamisessa kaikki työ joutuu luupin alle. Työssä joudutaan miettimään, mitä tehdään ja missä. Töitä tehdään paljon riippumatta paikasta. Myöskään kulttuurituotteiden kuluttamisessa ei välttämättä tarvitse mennä paikalle johonkin rakennukseen.

Kansallisvaltiot palaavat. Olemme pitkään eläneet kaupunkivaltioiden aikaa. On matkustettu Pariisiin tai Barcelonaan eikä Ranskaan tai Espanjaan. Kun maailma lohkoutuu, kansallisvaltioiden rooli kasvaa. Omavaraisuus tulee entistä tärkeämmäksi.

Digitaalisuus on kestävän planeetan ehto. Se ei ole optio ihmiskunnalle vaan välttämättömyys. Digitaalisuudessa ihmisten tarpeet ja tuotanto kohtaavat ilman tuhlailevaa kulttuuria. Digitaalisuus ei tee yhteiskunnasta kylmempää tai epäinhimillisempää vaan mahdollistaa kohtaamisen ja pitää kaikki mukana. Se on myös demokraattista ja alentaa kynnystä esimerkiksi kulttuurin kuluttamiseen.”

korona pandemia ilkka halava kulttuuritoimitus 06

Ilkka Halava uskoo, että koronavirusta vastaan saadaan monta toimivaa rokotusta.

Ilkka Halava

  • Tulevaisuudentutkija, yritysvalmentaja ja suosittu puhuja. Vuodesta 2013 lähtien hän esiintynyt vuosittain yleisölle 150–200 kertaa.
  • Valmentaa organisaatioiden henkilöstöryhmiä ja ohjaa työyhteisöjä.
  • Aihepiirejä ovat työn murros, oppiminen, tulevaisuuden kuluttaja, alue- ja kaupunkikehittäminen, moderni yhteisörakentaminen sekä sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus.
  • Kirjoittanut Mika Pantzarin kanssa kirjat Kuluttajakansalaiset tulevat – miksi työn johtaminen muuttuu (EVA, 2010), Rytmitalous – miksi yhdeksästä viiteen ei vaan toimi (Seure, 2013) sekä Kansalaisjärjestö jälkiteollisessa artistiyhteiskunnassa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Pin It on Pinterest

Share This