Parasta juuri nyt (25.10.2020): Egyptin loisto, Viva Granlund, Rauhantekijä, Historian jännät naiset, Tiranan sydän

25.10.2020
IMG 20201021 123344 Original

Viva Granlund maalaa galleria Huudossa näyttelyvieraiden tarinoita.

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Sirpa Pääkkönen on ihastellut näyttelyitä Amos Rexissä ja Huudossa sekä katsonut AJ Annilan ohjaamaa tv-sarjaa.

1

Helsingin Amos Rexissä pääsee tutustumaan faaraoiden Egyptin ainutlaatuisiin aarteisiin ja historiaan näyttelyssä Egyptin loisto – Viimeiset suuret dynastiat.

Faaraot hallitsivat Egyptiä kolme tuhatta vuotta. Uskonto oli läsnä kaikkialla, ja elämä jatkui tuonpuoleisessa kuoleman jälkeen. Faaraot olivat jumalallista syntyperää. Jumalia oli paljon, ja heitä palvottiin temppeleissä.

Vainajiin suhtauduttiin kuin he olisivat yhä elossa. Hautakappeleissa vierailtiin ja vainajille tarjoiltiin ruokaa ja juomaa uhrilahjoina.

Eläimillä oli tärkeä rooli, koska tietyt eläimet edustivat jumalia.

Upeassa Egyptin loisto -näyttelyssä on esillä veistoksia, arkkuja, muumioita ja arkiesineitä. Näyttelyarkkitehtuuri on kaunis hämärissä saleissa. Näyttely on esillä 21.11.2020 asti.

IMG 20201008 115613 Original

Amos Rexin upea näyttely vie muinaiseen Egyptiin. Esillä on muun muassa arkkuja, muumioita ja veistoksia.

2

Helsingin Galleria Huudossa on esillä hauska vuorovaikutteinen näyttely Kiertokulkuja. Kuvataiteilija Viva Granlund kuuntelee näyttelyvieraiden kertomuksia ja täyttää galleriatilan valkoiset seinät tarinoiden inspiroimilla kuvilla. Näyttelyvieras kertoo, mitä hänelle tulee mieleen sanasta kiertokulku ja Viva Granlund maalaa sen. Kiertokulku voi merkitä vaikkapa vuodenaikoja, ihmisen elämänkaarta, kahvinpapujen jauhamista myllyssä tai historian tapahtumia. Taiteilija on näyttelyssä gallerian aukioloaikoina kello 12–17 paitsi torstaisin. Kun seinät ovat täyttyneet kuvilla, vieraat saavat tulla maalaamaan seinät taas valkoisiksi.

Viva Granlund tunnetaan komeista muraaleistaan julkisissa tiloissa ja Helsingin katukuvassa. Hänen uusin muraalinsa syntyi viime kesänä Pasilan asemalle.

Kiertokulkuja esillä Galleria Huudossa 8.11.2020 saakka.

3

Syksyn aikana televisiossa pyörinyt Rauhantekijä-sarja on poikkeuksellisen hieno suomalaistuotanto. AJ Annalan ohjaamalla ja Eriikka Etholén-Pajun kirjoittamalla sarjalla on kaikupohjaa todellisuudessa, vaikka sarja on fiktiivinen kuvaus kurdien ja Turkin välisistä rauhanneuvotteluista.

Irina Björklund näyttelee upeasti rauhanneuvottelija Ann-Mari Sundellia, jonka vakaviin kivikasvoihin ei hymynväre nouse. Hän on määrätietoinen ja suoraselkäinen neuvottelija, jota oikeudentaju ajaa eteenpäin. Ulkonäön puolesta mieleen tulee Elisabeth Rehn.

Sarjan kiinnostavuutta lisää se, että sitä on kuvattu monessa maassa, muun muassa Turkissa, Espanjassa ja Saksassa. Sarjassa vilahtaa Grandassa sijaitseva historiallinen Alhambran temppeli.

4

Maria Petterssonin Historian jännät naiset – Merirosvoja, meedioita, varkaita ja vakoojaprinsessoja (Atena, 2020) on herkkupala historiasta kiinnostuneelle lukijalle.

Hän kirjoittaa noin sadan naisen tarinan antiikista lähtien. Naiset ovat rohkeita tienraivaajia olivatpa he sitten hallitsijoita, taiteilijoita, aktivisteja, vastarintaliikkeen jäseniä tai tutkimusmatkailijoita. Vaaroja kaihtamatta he omistautuvat sille, mitä tekevät.

Kaikki eivät ole lainkuuliaisia mallikansalaisia. Huijarinaiset käärivät itselleen sievoisia omaisuuksia huiputtamalla ja ryöväämällä varakkaita ihmisiä.

Juuri rosvojen ja poliittisissa liikkeissä toimivien naisten tarinat ovat kirjassa jännittävintä luettavaa. 

Lue Kulttuuritoimituksessa julkaistu arvio teoksesta täältä.

5

Pajtim Statovci voitti vuosi sitten kaunokirjallisuuden Finlandian loistavalla teoksellaan Bolla.

Hänen järjestyksessä toinen romaaninsa Tiranan sydän ilmestyi ennen Bollaa ja vie köyhän Albanian maisemiin. Kaksi teinipoikaa päättää karata kurjasta kotimaastaan, jonka suurin rikkaus tuntuu olevan valtavassa tarinaperinteessä. Niitä kirjailijaa sirottelee romaaniin. Pakomatka vie eri maihin, lopulta Suomeen saakka. Kirjassa on teemoja nuoruudesta, ystävyydestä, sukupuolisesta identiteetistä, diktatuurin jäänteistä Albaniassa ja suvun merkityksestä.

Statovci kirjoittaa erinomaisesti runsaita kielikuvia käyttäen, mutta Bollan tasolle Tiranan sydän ei mielestäni yllä. Romaani hajoaa hieman, kun pojat jättävät karkumatkallaan Albanian taakseen.

Sirpa Pääkkönen, teksti ja kuvat

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua