Kuva: Pasi Huttunen

1

Kunnioitan kalojen oikeutta elämään, mutta en sentään niin paljon, ettenkö niitä mieluusti söisi. Etenkin siika on mahtava kala. Se on erinomaista niin savustettuna kuin graavattunakin. Sen lisäksi sen käsittely on helppoa aina siitä alkaen, että se on helppo pujottaa pois verkosta. Myös perkaaminen ja fileeraaminen on vaivattomampaa kuin monen muun kalalajin. Kalapaikoillamme Höytiäisellä sitä nousee alkukesästä hyvin, joten perinteenä on, että juhannuksena syödään siikaa.

2

Ahven on aliarvostettu kala. Ihan vain voissa paistettu ahvenfilee on ruokapöydän parhaimmistoa. Ja onhan ahven savustettunakin taivaallista. Ahvenen pöytään saadakseen saa tietysti usein vähän kärsiä, vaikka sen pyytäminen sinänsä on aika helppoa. Sormet ovat yleensä verillä kaikkien piikkievänpistojen jälkeen.

3

Kuhaan ehti aikoinaan jo melkein kyllästyä, sillä oli aika, jolloin sitä nousi Höytiäisestä aivan jumalattomasti. Sittemmin kuhakantakin on järvessä tasoittunut, mutta saa sitä edelleen. Kuha on esimerkiksi siikaa vähän työläämpi käsitellä, mutta siitä saa kyllä loihdittua kaikenlaista herkulllista.

4

Takavuosina verkkoon tarttui 12,5 kilon hauki ja sitä kuivan tömäkkää haukea sitten syötiin suunnilleen koko kesä. Siinä meni kiinnostus hauen syömistä kohtaan pitkäksi aikaa. Sittemmin sitä on taas tajunnut, miten hyvä kala se on. Ruotoisuuden takia se laitetaan meillä yleensä lihamyllyn läpi ja laitetaan haukipihvejä tai pullia. Hyvä kastike ja vähän kaprista päälle. Erittäin hyvä. Jahka saan aikaiseksi ja sopiva hauki sattuu pyydykseen, on suunnitelmana testata myös Merja Naumasen ja Sarianne Solion Klassikoita Karjalasta -keittokirjan juustohauki.

5

Jos ahven on aliarvostettu kala, niin lahna sitä vasta onkin. Ruotoinen kalahan se on, joten ihan pieniä lahnoja harvoin viitsii ottaa. Tosin taannoinen ajokoiramme oli niidenkin suuri arvostaja. Koiraa varten lahnoja, särkiä ja muita siihen aikaan ”roskakaloiksi” kutsuttuja keitettiin niin pitkään, että ruodotkin pehmenivät ja annettiin sitten koiralle. Turkki kiilsi ja koira oli kylläinen ja tyytyväinen. Harvakseltaan pyydykseen sattuu isompia lahnoja. Ne on otettava ja laitettava savustimeen. Juuri savustettu lahna, lämpimänä ja runsaalla voilla voidellun, tuoreen ruisleivän päällä on harvinaisen upea elämys.

Pasi Huttunen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua