Parasta juuri nyt (13.3.2023): Kuka pelkää noitia, Pohjolan prinsessat, Hannu Hanhi, The Alan Parsons Project, Cunk on Earth

13.03.2023
PAAKUVAPETRI

Roald Dahl ja Kuka pelkää noitia? Kuvat: WSOY / Warner Bros

Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat. Petri Hänninen on lukenut sukulaisten yhteenotoista, katsonut mokumenttisarjaa ja kuunnellut levyn.

1

Roald Dahl puhuttaa taas. Kustantaja päätti ”sensuroida” eli nykyaikaistaa Dahlin lastenkirjojen vanhakantaisia ilmaisuja, ja touhusta nousseeseen mölyyn sotkeentui jopa Salman Rushdie.

En jaksanut kastaa lusikkaani tähän soppaan, vaan sen sijaan katsoin vanhan Kuka pelkää noitia -elokuvan. Rowan Atkinson ilmeilee hotellinjohtaja herra Narusena ja Anjelica Huston hytkyttää Ylinoidan roolissa. Vuoden 1990 Roald Dahl -filmatisointi on melkoisen hurjaa menoa, ehkä sillekin tarjotaan vielä jonain päivänä saksia.

2

Game of Thrones Ruotsissa! Maria Petterssonin Historian jännät naiset (Otava, 2020) sekä sitä seurannut Suomen historian jännät naiset (Otava, 2022) ovat herättäneet paljon kiinnostusta lukijoissa, mutta ne eivät suinkaan ole ensimmäiset ja ainoat kirjat aiheesta.

Karolina Kouvolan Sodan kuningattaret – Amatsoneista valkyrioihin (SKS, 2019) sekä juuri lukemani Anu Lahtisen Pohjolan prinsessat – viikinkineidoista renessanssiruhtinattariin (Atena, 2009) syventävät aihetta kirjallisuuden tutkimuksen pohjalta.

En tiedä minkä verran George R. R. Martin on ammentanut pohjolan historiasta, mutta häät ja muut kekkerit ovat olleet vaarallinen tapahtuma muulloinkin kuin vain Game of Thronesissa. Håtunan leikistä oli leikki kaukana, kun kruunusta tapeltiin veljesten kesken.

En ole koskaan päässyt jyvälle miksi kaikilla oli niin hirveä hinku päästä kuninkaaksi, kun pää putosi kuitenkin ennenaikaisesti. Johtuiko se siitä, että kuningas sai valtakunnan kassan melko vapaaseen käyttöönsä, vai siitä, että kuningas sai pitää useita vaimoja ja rakastajattaria ilman suurempaa paheksuntaa.

Koska historiankirjat ovat olleet miesten kirjoittamia, naisten urotyöt ovat jääneet vähäisemmälle huomiolle. Siksi kaikki nämä kirjat ovat tärkeitä. Hiljainen politikointi on muutenkin huomattavasti mielenkiintoisempaa kuin miekalla päähän hakkaaminen, vaikka jälkimmäinen onkin näyttävämpää.

3

Jos sukulaisten riitely ja tappelu viehättää enemmältikin, niin Carl Barksin sankarit: Hannu Hanhi (Story House Egmont, 2023) -kirja tarjoaa sitä osastoa yllin kyllin. Kokoelma sisältää muun muassa sellaiset täysin löylynlyömät tarinat kuin Rikas mies jos oisin, Golfkilpailu (”Täytyy merkitä muistiin!”), Suuri kalastuskilpailu sekä Veijarinvuori. ”Ota torvesi ja painu Bulgariaan siitä!”

Lue Kimmo Ylösen arvio sarjakuvakirjasta täältä.

4

Netflixin Wednesday-tv-sarja johdatti minut synkälle sivupolulle Edgar Allan Poen tarinan Tynnyrillinen Amontilladoa (The Cask of Amontillado; suom. Jaana Kapari; Kootut kertomukset, Teos, 2006) jalanjäljissä. Tv-sarjassa kyseisen novellin nimi on kirjoitettu jokerihahmoiksi pukeutuneiden oppilaiden kanootin kylkeen.

The Alan Parsons Project on levyttänyt kokonaisen LP:n Poen tarinoihin perustuvia kappaleita levylle Tales of Mystery and Imagination (1976). Yksi kappaleista on nimeltään The Cask of Amontillado, solistinaan John Miles.

Tales of Mystery and Imagination on varsin polveileva ja erikoinen levy, siis normiprogea.

5

Cunk on Earth -mokumenttisarja jäljittelee luontodokumenttisarjoja ja niiden tapaa kertoa asioista. Diane Morgan on bimbotoimittaja Philomena Cunk, joka esittää pokerinaamalla täysin pässinpäisiä kysymyksiä oikeille tutkijoille ja asiantuntijoille. Cunkin tilalle voi helposti kuvitella David Attenborough’n kaikkine pään ja käsien liikkeineen, paitsi että Cunk höpöttää täyttä soopaa ja sotkee maailmanhistoriaan omat tuttavansa ja sukulaisensa.

”Heille kreikkalainen filosofia ei siis ollut tylsää, kuten nykyään, vaan tajuntaa laajentava kokemus, mikä muutti heidän käsitystään itsestään. Kuten kun kaverini Paul söi ketamiinileivoksia ja luuli, että hänellä on telepaattinen yhteys telkkarin eläimiin. Mutta siinä missä Paul päätyi osastohoitoon, meidän esi-isämme muuttivat maailmaa.”

Säveltäjä Shirley Thompsonilta hän kysyy, onko totta, että uransa viimeisinä vuosina Beethoven oli kuollut – dead ja deaf ovat menneet hänen papereissaan sekaisin. Lontoon Kings Collegen professorin edessä Cunk purskahtaa itkuun kuullessaan, että ydinaseet eivät olleetkaan ainoastaan toisen maailmansodan juttu, vaan niitä on yhä olemassa.

Petri Hänninen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua