Uuden Karjala-lehden näytenumeron julkaisupäiväksi on merkitty 4.6.2023. Kuva: Sakari Nupponen
KOLUMNI | Vajaa vuosi sitten konkurssiin mennyt Karjala-lehti aloitti uuden elämän puhtaalta pöydältä.
”Uuden lehden perustaminen tuntuu kieltämättä kovin kummalliselta aikana, jolloin suuretkin perinteiset sanomalehdet supistavat toimituksiaan ja jakeluaan.”
Vajaa vuosi sitten konkurssiin mennyt Karjala-lehti aloitti uuden elämän puhtaalta pöydältä. Sunnuntaille 4. kesäkuuta päivätty näytelehti on Karjalan Liiton kustantama sanomalehti, jonka painoi Tampereen Punamusta.
Uusi Karjala-lehti jaetaan kaikille Karjalan Liiton jäsenille ja halukkaille laajemminkin. Samalla toivotaan lukijoiden innostuvan niin paljon, että ryhtyvät lehden tilaajiksi. Pääkirjoitusaukeamalla kerrotaan mutkattomaan tapaan, että toista Karjalaa ei tule, ellei tilauksia kerry tarpeeksi.
Karjalaiseksi uutis- ja kulttuurilehdeksi itsensä määrittelevä julkaisu on 24-sivuinen, ja jatkossa se luvataan vähintään 20-sivuiseksi. Näytelehti täyttää ajatuksen yleiskarjalaisuudesta. Jutut kertovat eri tavoin maantieteellisesti sijoittuvista paikoista Viipurista Laatokalle ja Raja-Karjalasta Pohjois-Karjalaan.
* *
Uuden Karjala-lehden päätoimittaja Sakari Nupponen on konkarijournalisti, jonka juuret ovat paitsi Pirkanmaalla, myös Karjalankannaksella. Tietysti kaikki muutkin kirjoittajat ovat karjalaisjuurisia ja asuvat nykyisin eri puolilla Suomea.
Pääkirjoitusaukeamalle on saatu kolumni tasavallan presidentin puolisolta Jenni Haukiolta. Hän uppoutuu syvälle karjalaisuuteen kirjoittamalla Kalevalasta, sen kokoajasta Elias Lönnrotista ja Lönnrotille aineistoa antaneista runolaulajista, kuten vienankarjalaisesta Arhippa Perttusesta.
Kokonaisuutena Karjala-lehti on varsin arkisista karjalaisuuteen liittyvistä asioista kertova. Alussa selvitetään Karjalan Liiton johtajavalintoja ja muita huhtikuun puolivälissä pidetyn liittokokouksen päätöksiä.
Kulttuurijuttuja edustaa muun muassa lyhyt haastattelu, jossa kirjailija Heikki Turunen muistelee 50 vuotta sitten ilmestynyttä esikoisteostaan Simpauttaja. Tänä kesänä se nähdään teatteriesityksenä kirjailijan kotikylällä Lieksan Vuonislahdessa.
* *
Vaikka Karjala-lehdellä on myös verkkosivut Karjalan Liiton kotisivujen yhteydessä, on tuote kuitenkin pelkästään paperille painettu julkaisu. Uuden lehden perustaminen tuntuu kieltämättä kovin kummalliselta aikana, jolloin suuretkin perinteiset sanomalehdet supistavat toimituksiaan ja jakeluaan.
Julkaisijan oletus ilmeisesti on, että Karjala-lehdestä kiinnostunut lukijakunta on ikääntynyttä sukupolvea, joka ei ole oppinut liikkumaan internetin syövereissä. Kaipaavatko he ja tarvitsevatko he kuitenkaan kerran kuussa ilmestyvää sanomalehteä?
Onko olemassa jonkin yhdistävä tekijä kaikkien noin 1,5 miljoonan karjalaisjuurisen suomalaisen välillä? Karjalaan liittyvistä juttuaiheista ei kylläkään ole koskaan pulaa. On niin paljon erilaisia uutisia, kulttuuria ja ihmisiä, joilla on jokin kytkös Karjalaan ja karjalaisuuteen.
Viipurissa alun perin vuonna 1904 perustettu Karjala jatkaa ilmestymistään kerran kuukaudessa, mikäli tilausmäärä kasvaa riittäväksi. Se nähdään kuluvan kesän aikana.
Aila-Liisa Laurila
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tältä tuntui Bruce Springsteen ja The E Street Band etukatsomon paikoilta nähtynä
KOLUMNI | Eturivin pikkupojat saivat lahjaksi huuliharpun, täti-ihminen pääsi pussaamaan tähteä poskelle ja lähes kaikki eturivin tosifanit pääsivät koskettamaan superkuuluisuutta.
Virossa kulttuuri on arkinen asia, joka ruokkii myös muiden alojen kehitystä
KOLUMNI | Suomalaiset vitsailevat edelleen virolaisista, vaikka meillä ei ole siihen varaa. Etelänaapurissa arvostetaan kulttuuria ja luovuutta, ja se näkyy niin maan digiloikassa kuin Michelin-tähdissäkin.
Ja se soi ja se soi ja se soi ja se soi – Anne Välinoron kolumni Savonlinnan Oopperajuhlilta
KOLUMNI | Näin rakennetaan kansakunnan ihanaa kesälumetta ihan pian koittavaa talvea ja idän puhureita vastaan – ja vain 40 kilometriä rajalta.
Elokuva-Aitta oli portti filmitähtien ja uutuusleffojen maailmaa
KOLUMNI | Huolellinen taitto teki vuonna 1932 syntyneen elokuvalehden lähes jokaisesta sivusta graafisen taideteoksen.