Uuden Karjala-lehden näytenumeron julkaisupäiväksi on merkitty 4.6.2023. Kuva: Sakari Nupponen
KOLUMNI | Vajaa vuosi sitten konkurssiin mennyt Karjala-lehti aloitti uuden elämän puhtaalta pöydältä.
”Uuden lehden perustaminen tuntuu kieltämättä kovin kummalliselta aikana, jolloin suuretkin perinteiset sanomalehdet supistavat toimituksiaan ja jakeluaan.”
Vajaa vuosi sitten konkurssiin mennyt Karjala-lehti aloitti uuden elämän puhtaalta pöydältä. Sunnuntaille 4. kesäkuuta päivätty näytelehti on Karjalan Liiton kustantama sanomalehti, jonka painoi Tampereen Punamusta.
Uusi Karjala-lehti jaetaan kaikille Karjalan Liiton jäsenille ja halukkaille laajemminkin. Samalla toivotaan lukijoiden innostuvan niin paljon, että ryhtyvät lehden tilaajiksi. Pääkirjoitusaukeamalla kerrotaan mutkattomaan tapaan, että toista Karjalaa ei tule, ellei tilauksia kerry tarpeeksi.
Karjalaiseksi uutis- ja kulttuurilehdeksi itsensä määrittelevä julkaisu on 24-sivuinen, ja jatkossa se luvataan vähintään 20-sivuiseksi. Näytelehti täyttää ajatuksen yleiskarjalaisuudesta. Jutut kertovat eri tavoin maantieteellisesti sijoittuvista paikoista Viipurista Laatokalle ja Raja-Karjalasta Pohjois-Karjalaan.
* *
Uuden Karjala-lehden päätoimittaja Sakari Nupponen on konkarijournalisti, jonka juuret ovat paitsi Pirkanmaalla, myös Karjalankannaksella. Tietysti kaikki muutkin kirjoittajat ovat karjalaisjuurisia ja asuvat nykyisin eri puolilla Suomea.
Pääkirjoitusaukeamalle on saatu kolumni tasavallan presidentin puolisolta Jenni Haukiolta. Hän uppoutuu syvälle karjalaisuuteen kirjoittamalla Kalevalasta, sen kokoajasta Elias Lönnrotista ja Lönnrotille aineistoa antaneista runolaulajista, kuten vienankarjalaisesta Arhippa Perttusesta.
Kokonaisuutena Karjala-lehti on varsin arkisista karjalaisuuteen liittyvistä asioista kertova. Alussa selvitetään Karjalan Liiton johtajavalintoja ja muita huhtikuun puolivälissä pidetyn liittokokouksen päätöksiä.
Kulttuurijuttuja edustaa muun muassa lyhyt haastattelu, jossa kirjailija Heikki Turunen muistelee 50 vuotta sitten ilmestynyttä esikoisteostaan Simpauttaja. Tänä kesänä se nähdään teatteriesityksenä kirjailijan kotikylällä Lieksan Vuonislahdessa.
* *
Vaikka Karjala-lehdellä on myös verkkosivut Karjalan Liiton kotisivujen yhteydessä, on tuote kuitenkin pelkästään paperille painettu julkaisu. Uuden lehden perustaminen tuntuu kieltämättä kovin kummalliselta aikana, jolloin suuretkin perinteiset sanomalehdet supistavat toimituksiaan ja jakeluaan.
Julkaisijan oletus ilmeisesti on, että Karjala-lehdestä kiinnostunut lukijakunta on ikääntynyttä sukupolvea, joka ei ole oppinut liikkumaan internetin syövereissä. Kaipaavatko he ja tarvitsevatko he kuitenkaan kerran kuussa ilmestyvää sanomalehteä?
Onko olemassa jonkin yhdistävä tekijä kaikkien noin 1,5 miljoonan karjalaisjuurisen suomalaisen välillä? Karjalaan liittyvistä juttuaiheista ei kylläkään ole koskaan pulaa. On niin paljon erilaisia uutisia, kulttuuria ja ihmisiä, joilla on jokin kytkös Karjalaan ja karjalaisuuteen.
Viipurissa alun perin vuonna 1904 perustettu Karjala jatkaa ilmestymistään kerran kuukaudessa, mikäli tilausmäärä kasvaa riittäväksi. Se nähdään kuluvan kesän aikana.
Aila-Liisa Laurila
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirja kerrallaan kohti jalkapalloyhteiskuntaa
KOLUMNI | Olli Sotamaa arvioi uuden sarjakauden kynnyksellä suomalaisen jalkapallokulttuurin kypsyyttä ja jakaa vinkkinsä parhaista suomenkielisistä jalkapallokirjoista.
Pyhän pihlajan varjot runoudessa – karjalaisen kulttuurin jättämät jäljet suomalaiseen lyriikkaan
RUNOUS | Karjalan kielen ja kulttuurin kaiut näkyvät suomenkielisessä modernissa ja nykyrunoudessa. Kieli on kulttuurin ytimessä, se heijastelee ajattelun universumia, ja siksi juuri lyriikka on mitä parhain näkymä karjalaisuuteen.
Teatteri on leikkiä ja totta – Leea Klemola naurattaa ja viihdyttää vakavilla ja kipeillä asioilla
ESSEE | Ulla-Maija Svärd kirjoittaa Leea Klemolan näytelmien herättämistä ajatuksista ja siitä, ettei teatteritaiteen tarkoitus oli pitää arkea loitolla vaan tuoda siihen sisältöä.
M.A. Castrénin wau: Suomen kielen aikakausi tieteen kielenä saattaa jäädä reilun sadan vuoden mittaiseksi
KOLUMNI | Autonomian ajan kielentutkijat työskentelivät itseään säästämättä kohottaakseen suomen laaja-alaisten sivistyskielten joukkoon.