Antti Heikkinen sukeltaa pienen kunnan historiaan sukuromaanin kautta – arviossa Rautavaara

Kuva: Otto Virtanen / WSOY

Antti Heikkisen Rautavaara (WSOY, 2024) edustaa uudenlaista ajatusta toteuttaa kunnan historiikki romaanin keinoin. Idea syntyi Rautavaaran kunnan silloisen kunnanjohtajan Henri Ruotsalaisen päässä, kun hän mietti miten saisi juhlistettua kunnan 150-vuotista taivalta nostamalla keskiöön aidot ja tavalliset rautavaaralaiset ihmiset. Jollain muulla tavalla kuin kronologisella tietokirjalla, jollaisia on tehty puolesta Suomen pitäjiä.

Vuonna 2018 Antti Heikkinen oli haastatellut Ruotsalaista Image-lehteen Rautavaarasta tekemäänsä juttua varten. Silloin kävi ilmi, että Heikkisellä on rautavaaralaiset juuret. Lukiessaan Heikkisen Einari-kirjaa Ruotsalainen oivalsi, että tämä olisi oikea ihminen kuvaamaan rautavaaralaista elämää savolaisen juurevalla ja humoristisella kirjoitusotteellaan. Ideasta syntyi fiktiivinen, yhden suvun vaiheiden kautta rautavaaralaiseen eloon ja sen historian oikeisiin käänteisiin pureutuva romaani. Erilainen kunnan juhlakirja.

Heikkinen sukeltaa kehittelemänsä suvun vaiheisiin nykypäivässä elävien hahmojen tekemällä sukututkimuksella, viimeisiä hetkiään elävien isovanhempien haastatteluilla ja tarinoiden käänteiden selvittelyllä. Sitten hän antaa vastauksia avoimiin kysymyksiin herättämällä eloon etusivuilla esitellyn sukupuun henkilöt ja käänteet keskeisimpien hahmojen nahoissa.

Keskiössä ovat isoäitiään Allia tämän viimeisinä viikkoina haastattelevan Kertun ja hänen tyttärensä Kreetan ohella muutama sukupolvi aiemmin Korkalaisen perheeseen ottotyttäreksi ja piiaksi otettu Hilda Mikontytär ja hänen poikansa Tuomas, joka käy Amerikassa asti rakentamassa parempaa elämää ja palaa juurilleen Rautavaaralle. Keskeisten hahmojen kautta käsitellään niin nälkävuodet, kulkutaudit, teollistuminen kuin muutkin yhteiskunnalliset muutokset. Osan matka jää alkutaipaleelle, toiset elävät vanhuuteen asti.

Heikkinen onnistuu mainiosti luomaan tarinaansa koukuttavia hahmoja vahvoine murteineen ja aikakausiensa mukaisine elinpiireineen, ajatuksineen ja haaveineen. Vaikka henkilöt ovat kuvitteellisia, niissä yhdistyy todellisten henkilöiden piirteitä ja kohtaloita. Myös osaa todellisista tapahtumista yhdistellään juoneen tarpeiden mukaisesti.

Köyhän ja takapajuisen kunnan elinolot ovat vuosikymmenestä toiseen ohuen langan varassa ja edistys kohti parempia oloja tapahtuu pikkuhiljaa ja moneen muuhun paikkaan verrattuna takamatkalta. Sitkeyttä rautavaaralaisissa silti piisaa. Vastoinkäymiset ovat ihmiselon taakka ja unelmiakin onneksi toteutuu.

Ilkka Valpasvuo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua