Tallinnan Banksy-näyttely kyseenalaistaa viihdyttävästi

Barely Legal. Kuva: Janica Brander

Pohjolan Banksy-faneja on hemmoteltu viime vuosina.

Banksy. A Visual Protest -näyttely nähtiin Mäntän Serlachius-museo Göstassa (nyk. Serlachius Kartano) vuonna 2021. Viime talvena The Mystery of Banksy – A Genius Mind -näyttely järjestettiin Tukholmassa. Nyt näyttely kiertää samalla nimellä Saksaa ja Baltiaa. Heinäkuun alussa se aukesi Tallinnan Telliskiven M-Hoonessa.

Tallinnan näyttelyn on kuratoinut englantilainen Virginia Jean, ja kuten koko näyttelysarja, tämäkin näyttely on auktorisoimaton. Teokset eivät ole Banksyn alkuperäisiä töitä, vaan jäljennöksiä.

Ratkaisu mahdollistaa luovan tilankäytön ja näyttelysarjatuotannon. Molemmissa on jotain hyvin banksymaista. Salaperäinen taiteilija kun on tunnettu ympäristön kanssa vuoropuhelua käyvistä töistään ja massakulttuurin kritiikistä.

I get lockdown. But I get up again.

Tunnetuimmat työt esillä

Näyttelyitä koluavalla kävijälle Tallinnan-näyttely ei tarjoa mitään kovin uutta. Esillä on paljon samoja töitä kuin Tukholmassa. Toisaalta teoksia tutkii ja pohtii mieluusti kerta toisensa jälkeen.

Tallinnassa on jäljennös oikeasta, tapetiksi maalatusta elefantista (Barely Legal), jonka Banksy toi näyttelyynsä Los Angelesissa vuonna 2006. On myös somesta tuttu, digimaailman tuhoama puhelinkoppi (Vandalized Phone Box) vuodelta 2005. Kuten Tukholmassa, myös Tallinnassa on maistiaisia Banskyn The Walled Off -hotellista, joka perustettiin Palestiinan Länsirannalle vuonna 2017 kommentoimaan alueen poliittista tilannetta.

Ja muraalit, niitä on ja paljon. Suutelevat poliisit, tyttö ja ilmapallo, käsikranaatin sijaan kukkakimppua heittävä mies. Banksya heikomminkin tunteva kokee tyydytystä. Tässä näyttelyssä itseään ei tarvitse tuntea sivistymättömäksi.

The Walled Off Hotel.

Tallinna erottuu immersiivisyydellä

Tallinnan näyttely eroaa Tukholmasta eniten immersiivisyydessään.

Paras esimerkki tästä on metrovaunu, joka jäljittelee Banksyn teosta I get lockdown. But I get up again (2020). Katsoja pääsee vaunun sisälle ja voi seurata videolta, miten lontoolaisen metrovaunun bommaus tapahtui. Taustalla soi Chumbawamban ysärihitti Tubthumping, jonka kertosäkeeseen teoksen nimi viittaa.

Mäntän-näyttely jäi itseltäni väliin, mutta siellä käyneiden mukaan Tallinnan teosvalinnat, tilankäyttö, valo- ja äänisuunnittelu ovat mielenkiintoisempia. Tallinnassa ei vain katsella Banksya. Yleisö pääsee hyppäämään hänen reppuunsa spraymaalien joukkoon kurkistelemaan, miten teokset syntyvät.

Banksyn persoonallisuuden spekulointi jää näyttelyssä melko vähälle. Esillä on Tukholmasta tuttu video, jossa bristolilaiset pohtivat, kuka Banksy on. Huomio on kuitenkin teoksissa, niiden yhteiskuntakritiikissä ja tilankäytössä.

Kuraattori Jean pitää jopa jäljennösten tekijöiden henkilöllisyyden omana tietonaan. Hän suostui kertomaan pressiryhmälle, että kyseessä on joukko nuoria kansainvälisiä taiteentekijöitä, jotka ovat jättäneet M-Hooneen tiloihin piiloviestejään.

Auttavatko he ehkä Banksya oikeasti?

Sitä Jean ei paljasta.

Mielenkiinnon kuraattori osaa herättää, ja minun tekisi mieli mennä katsomaan näyttely uudelleen vain siksi, jos sattuisin löytämään rakennuksesta taiteilijoiden jekkuja. Pressikierroksella en niitä bongannut.

Exit Through the Gift Shop, ”poistu lahjakaupan kautta”, kuului vuoden 2010 Banksy-dokumentin nimi.

Banksy made in Bangladesh

Ihmettelin jo Tukholmassa Banksy-näyttelyssä ollutta tuotemyyntiä. Tavaraa kaupataan myös Tallinnassa. Perinteisten taidekirjojen ja korttien lisäksi myynnissä on Banksy-sukkia, t-paitoja ja huppareita – osa ”made in Bangladesh”.

Nyt pääsin haastamaan kuraattoria oheistuotteista. Eikö ole ristiriitaista myydä halpoja huppareita näyttelyssä, joka kritisoi massakulttuuria ja kerskakulutusta?

Jean myönsi ristiriidan, mutta muistutti, ettei taidetta voi tehdä loputtomiin ilmaiseksi. Suurimmat rahat Banksyn teoksilla ovat tehneet muut kuin Banksy itse. Ne onnekkaat ja häikäilemättömät, jotka saavat leikattua irti palan seinää, jossa on taiteilijan muraali, ja myyvät sen sikamaiseen hintaan.

Jean vakuutti, että myymälän tuotot ohjataan Banksylle ja häneen sidoksissa oleville organisaatioille. Vaikka vaatteet ovat bangladeshilaisia, ne on kuulemma tehty eettisissä tehtaissa. Halvat hinnat jäivät silti mietityttämään. Miten vastuullisesti valmistettu huppari voi maksaa puolet vähemmän kuin vastaavat yleensä?

Kysymys jäänee mysteeriksi, kuten Banksykin. Ja toisaalta, elämyksen oikeastaan kruunaa se, että näyttely päättyy kauppaan, jossa kuka tahansa voi spreijata itselleen banksymaisen hupparin, jonka joku salaperäinen ihminen on tehnyt, tuolla jossain.

Janica Brander

The Mystery of Banksy – A Genius Mind Tallinnan M-Hoonessa (Telliskivi tn 60/3) 27.10.2024 asti.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua