Eettisyys ennen estetiikkaa ja viestin selkeys ovat oleellisinta – Banksyn päämäärä on muutos, ei museo!

Love Is in the Air, 2003, serigrafia, yksityiskokoelma. Kuva: 24 Ore Cultura

KUVATAIDE | Bristolilainen katumaalari tukijoukkoineen on noussut markkina-arvoltaan korkeaksi brändiksi ohittaen taidemaailman portinvartijat. Hänen töitään esittelevä auktorisoimaton näyttely ”Banksy. A Visual Protest ”on avoinna yleisölle Mäntän Göstassa lokakuuhun asti.

Marja-Liisa Torniainen

Vaikka yleisönsä aina yllättävän taiteilijan henkilöllisyyttä ei kukaan myönnä tietävänsä, yksi on varmaa: kolmen vuosikymmenen ajan kestäneen salaisuuden takana täytyy olla luotettavuudessaan vankkumaton työryhmä ja tukijoukko, joka on mahdollistanut Banksyn toiminnan. Vaikka syytteet aktivistia kohtaan ovat vanhenneina rauenneet, julkitulo vaarantaisi hänen työrauhansa – ja sitähän me emme halua.

Taiteilija uskoo edelleen näkymättömyyden taikavoimaan, johon Ison-Britannian graffitit kieltävä laki hänet alun perin pakotti. Nyt syytteet ovat rauenneet vanhenneina, ja maalauksen ilmestyminen portin pieleen on arvokas lahja kiinteistön omistajalle. Laki ei ole muuttunut, mutta vain Lontoon metrossa ”bänksit” pestään pois.

KATSO: Kurkistus Göstan Banksy-näyttelyyn. Video: Marja-Liisa Torniainen

* *

Milanosta Mänttään

Näyttelyn italialainen kuraattori, pop- ja katutaiteeseen erikoistunut Gianni Mercurio ei päässyt matkustamaan Suomeen, mutta virtuaaliavajaisten tallenteelta voi kuunnella hänen ja Banksya pitkään seuranneiden henkilöiden tietoiskut ja terveiset. Kokoonpano on aiemmin nähty Roomassa ja Milanossa. Näyttely on syntynyt yhteistyössä milanolaisen 24 Ore Culturan kanssa.

Näyttelyarkkitehtuuri Mäntässä poikkeaa edellisistä. Projektivastaavana on toiminut entinen teatteri- ja elokuvalavastaja Tarja Väätänen. Tulos on erinomainen.

Toisesta päästään jopa 11 metriä korkeaan tilaan on pyritty saamaan inhimillinen mittakaava. Se ei ole tässä salissa helppoa, mutta siinä on onnistuttu. Kirjoista on etsitty juuri ne seinät, joille alkuperäiset työt ovat syntyneet, ja värien sävyt valittu huolella. Henkilökunta on varma siitä, että taiteilija ne nähdessään myös tunnistaisi paikat; Lontoon sivukujat.

Oikean patinan saamiseksi pintoihin on asialla ollut Kansallisoopperan lavastemaalari Lotta Kares tiimeineen. Poikkeuksellisen hieno ja elävä valaistus on Sirje Ruohtulan käsialaa; hän teki sen vierailevana valosuunnittelijana Sibelius-Akatemiasta. Talon oma, luotettava tuotantotiimi mestareineen on ollut näyttelypystytysten kivijalka paikallisten ammattilaisten täydentäessä yhteen hiileen puhaltanutta joukkoa.

Banksy yleiskuva ylhaalta Torniainen for KT

Yleiskuva näyttelyarkkitehtuurista. Kuva: Marja-Liisa Torniainen

Kaiken takana on Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen, joka on ollut intohimoinen Banksy-fani jo 2000-luvun alusta. Hän on halunnut omalta osaltaan toimia niin eettisesti kuin se on mahdollista. Esimerkiksi pääsymaksuista on luovuttu kokonaan, sillä taiteilija itse haluaa töidensä olevan kaikkien saavutettavissa.

Banksy ei auktorisoi kenenkään muun tekemää näyttelyä. Hän pitää museoita rikkaan eliitin saaliskokoelmina ja institutionaalista taidemaailmaa isona vitsinä. Auktorisoimattomien, lippujen hinnoilla rahaa keränneiden näyttelynjärjestäjien mustalista löytyy hänen verkkosivuiltaan.

Akateemista tutkimusta Banksystä on tehty vain vähän. Maailman tunnetuimpiin kuuluvan nykytaiteilijan jääminen virallisen taidehistorian ulkopuolelle huolestuttaa Sivosta. Hänen tavoitteenaan näyttelyn suhteen on ollut kontekstoida saippuan lailla käsistä ja käsitteistä irti luiskahtavan yhteiskuntakriitikon paikkaa kuvataiteen kartalla. Tätä työtä Banksy itse ei voi tehdä.

Paljon asiaa sisältävässä näyttelykatalogissa Banksyn tuotantoon hyvin perehtyneet Butterfly ja David Chaumet kirjoittavat muun muassa seuraavasti:

”…näyttelyssä edetään varhaisista graffiteista maailmanlaajuiseen katutaideilmiöön ja luodataan hänen monipuolista uraansa laajassa yhteiskunnallis-taloudellis-kulttuurisessa kontekstissa sekä analysoidaan Banksyn vuosien varrella kuratoimia näyttelyitä Lontoossa järjestetystä Cans Festivalista Dismalandiin ja Palestiinassa toimivaan Walled of Hoteliin.”

Banksy johdanto Torniainen for KT

Keskellä Keith Haring, freehand-maalaus, 1983. Oikealla Banksyn Choose Your Weapon (lemon yellow), 2010, serigrafia. Kuva: Marja-Liisa Torniainen

”Ole realisti, vaadi mahdottomia”

Itse näyttelykokonaisuus jakautuu eri osa-alueisiin. Alussa vierailija tutustutetaan Banksyn edeltäjiin ja esikuviin New Yorkissa ja Pariisin keväässä 1968, missä kapinoivien ranskalaisylioppilaiden mottona oli seinäkirjoitus ”Ole realisti, vaadi mahdottomia”.

Mukana on myös muutama situationisteihin ja Cobra-ryhmään kuuluneen Asger Jornin teos. Banksy on hänen tapaansa käyttänyt kirpputorimaalauksia omien töidensä pohjana. Kuva-aineiston lainaaminen on jatkunut koko hänen uransa ajan: pienin oivaltavin muutoksin taikka sisällön nurin kääntämällä ne saavat uuden merkityksen.

Tanskalaismaalari ja kuvanveistäjä Jorn on sanonut: ”Luova ajattelutapa lähtee odottamattomasta, tuntemattomasta, vahingossa tapahtuvasta, epäjärjestyksestä, absurdista, mahdottomasta.”

Banksy Choose your weapon lemon yellow

Choose Your Weapon (lemon yellow), 2010, serigrafia, yksityiskokoelma. Kuva: 24 Ore Cultura

Esillä olevat ikonisiksi muuttuneet grafiikanlehdet ovat yksityiskokoelmista. Ne on suojattu niiden luonteelle vastakkaisesti prameisiin kehyksiin, millä lienee oma kärjekkäänvitsikäs sanomansa. Kaikkiaan vedoksia on 80.

Töiden aitoudesta taiteilijalla ei ole ollut huomauttamista; hänelle on lähetetty teoslista, mikä on saanut hiljaisen hyväksynnän. Kuvien aiheet ovat usein serigrafia-versioita julkiseen katutilaan tehdyistä maalauksista. Samojen kuvien sanoma kierrätettynä on muuttunut toiseksi uusissa historiallisissa yhteyksissä.

Oma osastonsa ovat taiteilijan toimintansa rahoittamiseksi suunnittelemat tuotteet. Tätä memorabilia-osastoa Mäntässä on näytteillä laaja otos; levyjä, kirjoja, postikortteja, lehtiä, tarroja, julisteita ja valokuvia, mutta myytävänä on vain yksi Banksyn kirja katalogin lisäksi. Graafinen ote on ominaista hänen maalauksilleenkin, koska ne toteutetaan enimmäkseen sapluunatekniikalla. Sillä saa hetkessä paljon kuvia ympäri kaupunkia, kun taas freehand-maalaus on aikaa vievää. Lakia rikkovalle katumaalarille nopeus on elinehto.

Banksyn visuaalisesti iskevästä tuotannosta on tullut osa kaikkien tuntemaa kansainvälistä kuvastoa, kuten esimerkiksi Quentin Tarantinon Pulp Fiction -elokuvan sankareista banaanipyssyineen. Töitä leimaavat huumori ja nokkeluus, mutta hän on myös selkeästi ja rohkeasti kantaa ottava poliittinen taiteilija. Tästä esimerkkinä on työ nimeltä Napalm. Näyttelykirjassa sitä luonnehditaan satiiriseksi, mutta lajiin kuuluvaa huumoria en kuvasta löydä.

Banksy Napalm

Napalm, 2004, serigrafia, yksityiskokoelma. Kuva: 24 Ore Cultura

Kolmelle seinälle projisoitu videoinstallaatio esittelee ulkotilaan ja kaduille maalattuja teoksia oikeassa kontekstissaan. Niistä suurin osa on jo tuhoutunut. Banksyn työt ovat mitä suurimmassa määrin paikkasidonnaisia; ne keskustelevat nerokkaasti ympäristönsä visuaalisten elementtien ja olosuhteiden kanssa. Se tarkoittaa, ettei teoksia voi irrottaa paikaltaan amputoimatta niitä. Tosiasiassa niin on silti tehty.

Tämä vuoropuhelu, kommentointi, protestointi ja erilaiset instituutioita häiritsevät interventiot ovat laajentuneet 20–30 vuoden aikana kansainväliseen mittakaavaan. Samalla Banksystä on itsestään muodostunut instituutio, joka on selättänyt taidemaailman portinvartijat ja jonka oikeuksia monilukuinen juristijoukko varjelee. Johdonmukaisesti eettisiä periaatteitaan noudattamalla hänestä on paradoksaalisesti tullut osa taiteen miljoonabisnestä, jota hän ei ole koskaan hyväksynyt. Kapitalismin koneistoa ei kukaan pääse pakoon, mutta siitä hyötymisen voi sijoittaa paremman maailman rakentamiseen.

Banksy Girl with Balloon

Girl With Red Balloon, 2004, serigrafia, yksityiskokoelma. Kuva: 24 Ore Cultura

Rakkaus roskakorissa

Banksyn tähänastisen uran tietynlaiseksi huipuksi voitaneen kutsua tapahtumasarjaa, jossa hänen vuonna 2017 Iso-Britannian suosituimmaksi taideteokseksi äänestetty Tyttö ja punainen ilmapallo huutokaupattiin yli miljoonan euron hintaan. Alun perin vuonna 2002 se oli täysin epäpoliittinen kuva jossain Waterloo Bridgen kaiteessa, mutta vuonna 2014 sitä käytettiin Stand With Syria -kampanjassa.

Tyttö on maalattu vuonna 2005 myös Länsirannan Palestiinan puoleiseen muuriin nousemassa ilmapallojen nostamana ylös. Kuva vetoaa ihmisiin voimakkaasti, sillä kaikkihan me sisimmässämme olemme lapsia eikä missään eikä koskaan ole mitään tärkeämpää kuin lapset. Ilmapallo on sydämen muotoinen. Paitsi Länsirannalla.

Heti, kun kauppa oli vahvistettu nuijan kopautuksella, teoksen kehyksiin kätketty silppuri käynnistyi tuhoten työn saman tien melkein kokonaan. Uutinen levisi salamavauhtia ympäri maailman. Ostaja ei luopunut teoksesta, vaan antoi sen näytteille kahteen saksalaiseen museoon, joista toisessa se ripustettiin joksikin aikaa Rembrandtin viereen.

Teoksen uusi nimi on Love Is in the Bin, ”rakkaus on roskakorissa”. Tempauksen alkuperäisenä tarkoituksena oli osoittaa huutokauppahintojen mielettömyys, mutta sen tuloksena Banksyn omien töiden hinnat ampaisivat uusiin korkeuksiin.

Ei ihme, että taidemarkkinoiden pyörityksessä tekijän tulee tarkkailtua epäluuloisena itseäänkin.

Jo vuonna 2010 hän sanoi Time Out -lehden haastattelussa: ”Uskottelen itselleni, että tuen taiteellani toisinajattelua, mutta voi olla, että tuenkin toisinajattelulla taidettani.”

Tätä nykyä Banksy sijoittaa varojaan suurempiin projekteihin ja hyväntekeväisyyteen. Vuonna 2017 hän perusti kymmenen huoneen hotellin Betlehemiin. Näköala sieltä on suoraan muurille, joka halkaisee kaupungin. Näyttelykatalogissa Raf Valvola Scelsi pureutuu tekijänoikeudellisiin kysymyksiin koskien myös Banksyn toimintaa. Hänhän on sanonut ”tekijänoikeus on vain luusereita varten” samalla, kun huolehtii tarkkaan omista oikeuksistaan.

Banksyn varustama laiva pelastaa siirtolaisia Välimereltä. Alus on kastettu kuuluisan ranskalaisfeministin, Louise Michelin mukaan. ”Miehistö koostuu eurooppalaisista aktivisteista, jotka ovat olleet toistuvasti mukana siirtolaisten pelastusoperaatiossa.” (Yle 28.8.2020)

Banksy. A Visual Protest -näyttely Mänttä-Vilppulan Serlachius-museo Göstassa 10.10.2021 asti. Sisäänpääsy kaikkiin alueen neljään Serlachius-museoon on ilmainen.

* *

Miten Banksy on vaikuttanut sinuun? Kerro se meille!

Banksyn kritiikin kohteena on ennen kaikkea kapitalismi. Sen hillittömän voitontavoittelun alle voi listata melkein kaikki asiat, joita hän vastustaa. Antikapitalistisen aktivistin tärkein päämäärä on muutos, ei museo. Nehän hän jo on museoiskuillaan valloittanut. Toivon, että Mäntän näyttelyn esiin nostamista asioista syntyy todellista keskustelua eikä Banksyn perimmäinen sanoma peity mediahypetyksen alle.

Siksi kysynkin: Miten Sinun elämääsi, ajatuksiisi ja tekoihisi, Banksy on vaikuttanut?

Otan vastaan kirjoituksia aiheesta osoitteeseen toimitus [at] kulttuuritoimitus [piste] fi. Viestin otsikoksi ”BANKSY”. Käytän viestejä materiaalina seuraavassa tätä aihetta koskevassa artikkelissa.

Kerro, jos haluat nimesi mainittavan tekstissä. Muussa tapauksessa käsittelen vastaanotettua informaatiota anonyymina.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua