Kiihkoa ja kirurgiaa 1750-luvulla – arviossa Terhi Tarkiaisen Tessa, eli kuinka veret seisautetaan

Kuvat: Otto Virtanen / Tammi

Terhi Tarkiainen aloitti vuonna 2020 kirjasarjan, jonka toisiinsa nähden itsenäisissä kirjoissa sekoitellaan kiehtova ja kiihottava yhdistelmä aineksia. Kirjat sijoittuvat 1700-luvulle, niiden pääosassa on aina joku nainen ja luvassa on sekä kuumaksi seksiksi yltyvää romantiikkaa että vankka annos ajan parasta luonnontiedettä.

Sarjan neljäs kirja Tessa, eli kuinka veret seisautetaan (Tammi, 2024) kertoo Edinburghissa 1750-luvulla asuvasta Tessasta, joka harjoittaa vähän epävirallisesti kirurgin ammattia. Naisethan eivät varsinaisesti kirurginoppia saa, mutta Tessasta on kehittynyt oikein oiva välskäri, jonka palvelukset luidenasettajana, paiseidenpuhkojana ja suoneniskijänä ovat kohtuuhintaisina kysyttyjä.

Eräänä tammikuisena yönä Tessan vajasta löytyy valtava miehenryökäle, joka on murtautunut sisään paetessaan punatakkeja eli englantilaisia. Mies, Duncan, tarvitsee kipeästi välskäriä saatuaan musketinkuulan kylkeensä. Leikkaus on hankala ja erittäin tuskallinen, mutta lopputulos on kelvollinen: musketinkuula saadaan pois ja haava paikattua.

Duncan on jakobiittikarkuri. Jakobiitit kannattivat 1600-luvulla vallasta syrjäytettyjen Stuertien paluuta Englannin valtaistuimelle. Kirjan tapahtumien aikoihin Charles Edward Stuartin johtamasta jakobiittikapinasta on muutama vuosi ja innokkaimpienkin jakobiittien on pikkuhiljaa pakko tunnustaa, ettei Stuartia taideta ihan heti valtaistuimella nähdä. Kaikenlaista juonittelua ja kahnausta on kuitenkin tekeillä, ja niissä Duncan on mukana. Duncanin myötä myös Tessa joutuu sekoitetuksi juonitteluihin ja politiikkaan.

Kirja etenee vuoroin Tessan ja Duncanin näkökulmasta kuvattuna. Tarina etenee vetävästi. Romantiikkaa piisaa. Kuten ilmeistä on, Tessan ja Duncanin välille kehkeytyy pikkuhiljaa tunteita, vaikka ensikohtaaminen olikin brutaali ja Tessa suhtautuu Duncaniin lähtökohtaisesti hyvin epäluuloisesti. Matkan varrella Tarkiainen tarjoilee kuumia seksikohtauksia, joissa ei ole valittamista: Tarkiainen osaa kyllä kirjoittaa lemmekkäitä kohtaamisia hyvin. Varoituksena sanana lienee syytä mainita, että suostumuksellisen erotiikan lisäksi kirjassa on myös raakoja seksuaalisen väkivallan kuvauksia.

Kiihkeälle lemmiskelylle vastapainona on sitten todella kuvottavan yksityiskohtaisia kuvauksia 1750-luvun lääketieteen parhaasta osaamisesta. Aseptiikka keksittiin 1860-luvulla ja anestesia 1840-luvulla, eli kirurgia on ollut tuskallista ja vaarallista. Leikattavaksi joutumista kannatti välttää viimeiseen asti! Tarkiainen on historiansa tutkinut ja kuvaa ilahduttavalla täsmällisyydellä lääketieteellisiä toimenpiteitä.

Vallattomat viettelijät -sarja jatkuu siis vahvana. Vaikka näillä naisella nimellisesti rajallisesti valtaa onkin, kirjojen nokkelat ja toimeliaat naiset järjestävät kyllä asiansa parhain päin miesten hallitsemassa maailmassa. Tähän naisten joukkoon Tessa istuu hyvin. Tessa, eli kuinka veret seisautetaan on erinomainen viihdekirja kaikille kuumaksi käyvän romantiikan ja inhorealistisen 1700-luvun luonnontieteen ystäville – meitä selvästi riittää, kun Tarkiainen saa sarjan parissa jatkaa.

Mikko Saari
@mikko_lukee

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua