Kuvat: Otto Virtanen / Tammi
KIRJAT | Vallattomat viettelijät -sarjan neljännessä osassa maineikas verenseisauttaja madame Tessa saa 1750-luvun Edinburghissa hoidettavakseen jakobiittiurhon.
”Erinomainen viihdekirja kaikille kuumaksi käyvän romantiikan ja inhorealistisen 1700-luvun luonnontieteen ystäville.”
ARVOSTELU
Terhi Tarkiainen: Tessa, eli kuinka veret seisautetaan
- Tammi, 2024.
- 395 sivua.
Terhi Tarkiainen aloitti vuonna 2020 kirjasarjan, jonka toisiinsa nähden itsenäisissä kirjoissa sekoitellaan kiehtova ja kiihottava yhdistelmä aineksia. Kirjat sijoittuvat 1700-luvulle, niiden pääosassa on aina joku nainen ja luvassa on sekä kuumaksi seksiksi yltyvää romantiikkaa että vankka annos ajan parasta luonnontiedettä.
Sarjan neljäs kirja Tessa, eli kuinka veret seisautetaan (Tammi, 2024) kertoo Edinburghissa 1750-luvulla asuvasta Tessasta, joka harjoittaa vähän epävirallisesti kirurgin ammattia. Naisethan eivät varsinaisesti kirurginoppia saa, mutta Tessasta on kehittynyt oikein oiva välskäri, jonka palvelukset luidenasettajana, paiseidenpuhkojana ja suoneniskijänä ovat kohtuuhintaisina kysyttyjä.
Eräänä tammikuisena yönä Tessan vajasta löytyy valtava miehenryökäle, joka on murtautunut sisään paetessaan punatakkeja eli englantilaisia. Mies, Duncan, tarvitsee kipeästi välskäriä saatuaan musketinkuulan kylkeensä. Leikkaus on hankala ja erittäin tuskallinen, mutta lopputulos on kelvollinen: musketinkuula saadaan pois ja haava paikattua.
Duncan on jakobiittikarkuri. Jakobiitit kannattivat 1600-luvulla vallasta syrjäytettyjen Stuertien paluuta Englannin valtaistuimelle. Kirjan tapahtumien aikoihin Charles Edward Stuartin johtamasta jakobiittikapinasta on muutama vuosi ja innokkaimpienkin jakobiittien on pikkuhiljaa pakko tunnustaa, ettei Stuartia taideta ihan heti valtaistuimella nähdä. Kaikenlaista juonittelua ja kahnausta on kuitenkin tekeillä, ja niissä Duncan on mukana. Duncanin myötä myös Tessa joutuu sekoitetuksi juonitteluihin ja politiikkaan.
Kirja etenee vuoroin Tessan ja Duncanin näkökulmasta kuvattuna. Tarina etenee vetävästi. Romantiikkaa piisaa. Kuten ilmeistä on, Tessan ja Duncanin välille kehkeytyy pikkuhiljaa tunteita, vaikka ensikohtaaminen olikin brutaali ja Tessa suhtautuu Duncaniin lähtökohtaisesti hyvin epäluuloisesti. Matkan varrella Tarkiainen tarjoilee kuumia seksikohtauksia, joissa ei ole valittamista: Tarkiainen osaa kyllä kirjoittaa lemmekkäitä kohtaamisia hyvin. Varoituksena sanana lienee syytä mainita, että suostumuksellisen erotiikan lisäksi kirjassa on myös raakoja seksuaalisen väkivallan kuvauksia.
Kiihkeälle lemmiskelylle vastapainona on sitten todella kuvottavan yksityiskohtaisia kuvauksia 1750-luvun lääketieteen parhaasta osaamisesta. Aseptiikka keksittiin 1860-luvulla ja anestesia 1840-luvulla, eli kirurgia on ollut tuskallista ja vaarallista. Leikattavaksi joutumista kannatti välttää viimeiseen asti! Tarkiainen on historiansa tutkinut ja kuvaa ilahduttavalla täsmällisyydellä lääketieteellisiä toimenpiteitä.
Vallattomat viettelijät -sarja jatkuu siis vahvana. Vaikka näillä naisella nimellisesti rajallisesti valtaa onkin, kirjojen nokkelat ja toimeliaat naiset järjestävät kyllä asiansa parhain päin miesten hallitsemassa maailmassa. Tähän naisten joukkoon Tessa istuu hyvin. Tessa, eli kuinka veret seisautetaan on erinomainen viihdekirja kaikille kuumaksi käyvän romantiikan ja inhorealistisen 1700-luvun luonnontieteen ystäville – meitä selvästi riittää, kun Tarkiainen saa sarjan parissa jatkaa.
Mikko Saari
@mikko_lukee
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Totuus Sissistä on ison askelen lähempänä – arviossa Linda Huhtisen kirja Serlachiuksen unohdetuista sisaruksista
KIRJAT | Miksi historia niin usein kirjoitetaan miesten kautta, kysyy runoilija, radiojuontaja ja vapaa kirjoittaja Linda Huhtinen kirjassaan Sigrid Serlachiuksesta.
Esko Karppanen kirjoittaa Esko Karppasta suuresti muistuttavasta kirjailijasta – arviossa Alkuromaani
KIRJAT | Alkuhämmennyksen jälkeen lukijan kannattaa jättää pähkäily, mistä tässä nyt oikein on kyse, ja heittäytyä täysillä tekstin vietäväksi.
Häjyjen jälkeläiset – arviossa Härmä-aiheinen valokuvakirja Men with No Mountains
KIRJAT | Ella Kiviniemen ja Elias Lahtisen valokuvakirja myyttisestä Härmästä on veikeä keskustelunavaus maaseudun elinvoimasta. Mihin asti ”tehdään itte” -asenne voi kantaa?
Tapani Baggen rikosnovellikokoelma Savunsininen juna viihdyttää luistavasti ja letkeästi – mutta rutiinilla
KIRJAT | Suomalaisista rikoskirjailijoista ahkerimpiin kuuluvan Tapani Baggen uusin teos on tuttuun tyyliin sujuvaa luettavaa.