Kuva: Stephanie Di Giusto
ELOKUVA | Stéphanie Di Giuston ohjaama elokuva perustuu löyhästi ranskalaisen kahvilanpitäjän Clementine Delait’n elämään.
”Elokuva ruotii ulkonäön merkitystä rakkauteen, perheeseen ja elämän mahdollisuuksiin.”
ARVOSTELU

Rosalie
- Ohjaus: Stéphanie Di Giusto
- Pääosissa: Nadia Tereszkiewicz, Anna Biolay, Benoit Magimel, Benjamin Biolay
- Ensi-ilta: 2.8.2024
Rosalie on historiallinen draama, jonka sisältöön ovat vaikuttaneet myös ohjaaja, käsikirjoittajat ja pääroolien näyttelijät, jotka yhteisissä tapaamisissa liittivät tarinaan myös omia tuntemuksiaan. Elokuva perustuu löyhästi ranskalaisen kahvilanpitäjän Clémentine Delait’n elämään. Psykiatri Edgar Bérillonin mukaan hän oli ”täydellinen esimerkki” parrakkaasta naisesta.
Vuonna 1870 Etelä-Ranskassa, Bretagnessa, elää Rosalie, jolla on salaisuus. Hänen vartaloonsa ja kasvoihinsa kasvaa karvaa. Rosalie ajaa partansa päivittäin ja peittää korkeilla kauluksilla loput.
Isänsä kanssa maatilalla asuva Rosalie haluaa perheen ja lapsia. Isän järjestämänä Rosalie nai baarinpitäjä Abelin, joka on pahoissa veloissa kylän rikkaimmalle miehelle, kartanonherralle ja kylän päällikölle, joka haluaisi ostaa Abelin baarin.
Rosalie ei sairaudestaan huolimatta ole menettänyt uskoaan muihin ihmisiin, vaikka pelkääkin vieraiden reaktioita.
Abel huomaa hääyönä Rosalien karvaisuuden ja hylkää vaimonsa läheisyyden. Hetken mietittyään Rosalie pyytää Abelia ymmärtämään ja esittää idean siitä, että hän antaisi partansa kasvaa. Hän voisi olla nähtävyys Abelin baarissa. Taustalla on myös ajatus siitä, voisiko Abel todella rakastaa häntä, parrakkaanakin.
Abelin velkojalle Rosalien paljastus ei ole mieleen. Kartanonherra yrittää saada kyläläiset kääntymään Rosalieta vastaan.
Rosalien tarina on osoitus siitä, että erilaisetkin ihmiset voidaan oppia hyväksymään, kun heidät nähdään kokonaisuutena.

Kuva: Stephanie Di Giusto
Rosalieta näyttelee suomalais-ranskalainen Nadia Tereszkiewicz. Hänen äitinsä on suomalainen ja isä puolalainen, ja hän on asunut koko ikänsä Ranskassa. Tereszkiewicz näyttelee vaikean roolin uskottavasti ja vahvasti.
Benoît Magimel (Abel) tekee sisäänpäinkääntyneen, vahvan ja puhumattoman miehen roolin hyvin.
Elokuva ruotii ulkonäön merkitystä rakkauteen, perheeseen ja elämän mahdollisuuksiin. Tarina vihjaa, että kaikesta on mahdollista selvitä, jos kohtaa oikeaita ihmisiä, edes yhden joka rakastaa.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hyvän tahdon lähettiläs oppi, ettei auttaja saa itkeä autettavan kurjuutta – arviossa Laula minulle Arja
ELOKUVA | Marko Tallin ohjaama dokumenttielokuva kertoo laulaja Arja Saijonmaasta, joka ottaa ihmiset huomioon ja rakastaa matkustamista ja musiikin esittämistä.
Tragikomedia muistuttaa siitä mihin parisuhteessa ei pidä jämähtää – arviossa The Invite
ELOKUVA | Olivia Wilden ohjaaman elokuvan teemana on Oscar Wilden ajatus: ”Ihmisen pitäisi aina olla rakastunut, siksi ei koskaan pitäisi mennä naimisiin”.
Teiniseksiä ja kauhua leirikeskuksessa – arviossa Teenage Sex and Death at Camp Miasma
ELOKUVA | Sekoitus 1980-lukuista teinislasherleffaa ja nykypäivän seksuaali-identiteettiä pohtivaa aikuiselokuvaa vangitsee hypnoottisuudellaan, kun sille antaa aikaa.
Supersankarielokuvasta Spider-Man: Brand New Day ei tullut upouutta, mutta vanhaan nojaten mennään
ELOKUVA | Supersankareista hauskimmasta on tullut yksinäinen työnarkkari. Uusimman Hämähäkkimies-elokuvan sankari on tunne-elämältään kuin pahainen koulupoika.




